Roskanpoimijan blogi

Mitä Hornettien jälkeen

Suomalaisten hävittäjälentokoneiden hankinnat ovat usein  olleet vähintäänkin surkuhupaisat. Toisinaan syy on ollut pelkästään kotimaista tekoa, toisinaan taas on vain jäänyt kysymättä kauttakulkulupaa koneita siirrettäessä tehtaalta Suomeen.

Ennen Talvisotaa, 1930-luvulla,  suomalainen valtuuskunta lähti Saksaan hävittäjäostoksille, mutta kuultuaan, että Hollannista saa samalla rahalla enemmän, matkustettiin Hollantiin. Sieltä palattiin taskut täynnä Fokkereita.

 Seuraava ostosmatka tehtiin Italiaan, josta ostettiin Fiateja. Koneet piti kuljettaa osina Ruotsiin koottaviksi, mutta joku kommari oli kertonut Saksaan hankkeesta ja toimitus jäädytettiin Saksaan. Lopulta koneet pakattiin uudelleen ja kuljetettiin salaisesti junalla takaisin Italiaan ja sieltä laivalla Ruotsiin.

Siinä vaiheessa kun Hornetteja ostettiin, oli Ilmavoimien kantana se, ettei sitten missään nimessä kaksimoottorista. Niiden käyttö kun tulee paljon yksimoottorisia kalliimmaksi. Valtuuskunnan johtajana oli puolustusministeri Elizabeth Rehn, joka kysymättä kenenkään muun mielipidettä valitsi Hornetin. Se kun on niin kauniskin. Puolustusministerin poliittinen puoluekanta on RKP.

 Nyt näihin Rehn'in  (PKP) ostamiin Hornetteihin ollaan ostamassa ilmasta maahan ammuttavia risteilyohjuksia. Tässä vaiheessa kyseessä on 70 kpl AGM-158 JASSM risteilyohjuksia, joiden arvellaan olevan käyttöikänsä päässä 25-30 vuoden kuluttua. Ohjusten hankintahinta lienee noin 180 miljoonaa euroa. Eräs ehto on mainittu, ja se on, että ohjusten pitää sitten sopia myös seuraavaksi hankittaviin hävittäjiin.

 Tähän tarkoitukseen sopiva hävittäjä on jo olemassa. Se on F-35 Lightning II, viidennen sukupolven hävittäjä. Konetta aiotaan valmistaa vuoteen 2035 saakka. Juuri sopivasti, kun Hornetteja aletaan hyllyttää jo vuonna 2025 alkaen. Lightning II tulee nyt tehtyjen kauppojen mukaan korvaamaan 11 maan käytössä olevat 13 eri hävittäjämerkkiä.

Kun ei ole yleisesti tiedossa, milloin ostovaltuuskunta matkustaa Yhdysvaltoihin, niin voisiko itse kukin valvoa, ettei nykyinen puolustusministeri (RKP) Wallin olisi mukana. On pelättävissä, että jos kyseistä puoluetta edustava puolustusministeri on mukana, sieltä ostetaan sutta ja sekundaa?  Pahimmassa tapauksessa mennäänkin Ruotsiin, ja ostetaan Jas Gripen lennokeita. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Lauri T

Kun tuossa kirjoiuksessasi tuntuu olevan sellainen vahva anti-RKP -henki, niin muistetaampa, että Elisabeth Rehn aikanaan ei valinnut JAS Gripeniä joka oli kyllä tarjolla. Taitaa muuten olla yksimoottorinenkin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Elisabeth Rehn olisi voinut valita vaikka F16-hävittäjän, joka olisi ollut halvempi ja yksimoottorinen. Pahin moka Rehnille sattui, kun hän tilasi Hornetit ilman aseita.

Raimo Myöhänen

Minun tietääkseni juuri F-16 oli hankintalistalla.

Raimo Myöhänen

Oli yksimoottorinen, mutta kun sen laskeutuminen oli kovin epävarmaa?

Lauri T

Jep. Juuri silloin hankinta-aikaan jollain lennolla ollut JAS Gripen otti ja meni nurin laskeutuessaan. Saattoi hyvinkin vaikuttaa valintaan.

Raimo Myöhänen

Olet oikeassa. Pari vuotta myöhemmin tilanne olisi voinut olla toinen?

Juhani Putkinen

Minun mielestäni oli erittäin hyvä asia, että ostettiin Hornetteja ja nimenomaan kaikille hävittäjälaivueillemme kerralla - eikä kuten aiemmin tipoittain erilaisia koneita eri laivueille.

Hornetin käyttötunti on kohtuullisen edullinen johtuen siitä, että sen huolto on tehty alun alkaen yksinkertaiseksi, eikä huoltoa tarvita paljon yhtä lentotuntia kohti.

Kannatan lämpimästi myös Hornettien ilmasta-maahan kyvyn hankkimista. On lyhyen kantaman tarkkoja liitopommeja ja tulee kauas kantavia risteilyohjuksia.

-----

Sen sijaan olen koko sydämestäni käyttökelpoisen puolustusmateriaalin hävittämistä vastaan - sitä on harjoitettu massiivisesti Haloskan presidenttikausina (12 vuotta).

Olen myös sodan ajan joukkojen määrän pienentämistä vastaan. Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille - Suomea kannattaa puolustaa.

Raimo Myöhänen

Hornettien hinta/käyttösuhde oli hyvin epäedullinen F-16 verrattuna.
Lisäksi F-16 olisi saatu sama määrä varustettuna kaikella mahdollisella aseistuksella (ei ydinaseilla).
Yhden moottorin lentoaika on esim. 500 tuntia. Kahden moottorin lentoaika EI OLE 1.000 tuntia, vaan 500 tuntia yhteensä.
Kone on hyvä, mutta kallis käyttää.

Vesa Väyrynen

Yksi varma asia tässä mailmassa on, kaikki lentokoneet laskeutuvat. Sen sijaan Ranskasta aikoinaan ostetut hävittäjät olivat puurakenteisia ja täysin lahoja. Niistä yksikään ei noussut ilmaan, vaan vietiin kaatopaikalle.

Hornet lienee hyvä kone. Halpuus ei ole ainoa peruste, kun valintoja tehdään.

Raimo Myöhänen

Kaikki koneet laskeutuvat, toiset hallitusti, toiset hallitsemattomasti.
Hornet rankataan samalle tasolle F-16 kanssa. F-16 taitaa vain olla 20%:a halvempi ostaa ja käyttää. Tämä tieto on ajalta, jolloin koneita oltiin hankkimassa.
Kaksimoottorisen hinnassa NÄKYY AINA MYÖS TOISENKIN MOOTTORIN HINTA!

Juhani Putkinen

Hornet tulee halvaksi verrattuna yksimoottoriseen koneeseen siinä vaiheessa kun yksi moottori pysähtyy esimerkiksi osuman vuoksi.

Raimo Myöhänen

Pari vuotta sitten Hornet joutui tekemään pakkolaskun, kun yhteentörmäyksessä toinen moottori sammui. Konetta ei ole suunniteltu lennettäväksi yhdellä moottorilla.

Juhani Putkinen

Kaksimoottorisella koneella on mahdollista laskeutua turvallisesti yhdellä moottorilla.

Yksimoottorisesta kun moottori sammuu, niin kone tuhoutuu väistämättä. Suihkuhävittäjä, josta moottori sammuu on kuin lentävä silitysrauta.

Toki, jos moottori sammuu hyvin korkealla, niin sitä voi yrittää käynnistää uudelleen - mutta jos se sammuu osuman vuoksi, niin se on menoa sitten.

Moottori samuu kun vaikkapa 12,7 mm luoti (Itko) osuu sopivaan paikkaan.

Raimo Myöhänen

Teoriassa näin voidaan olettaa, mutta käytäntö osoittaa toista.Valitettavasti. Ilmavoimien kokemukset perustuivat Porissa, jossa palvelin, Fouga Magisteriin.

Juhani Putkinen

Fouga Magister oli koulukone, joka oli varustettu hyvin heikkotehoisilla moottoreilla.

Fougaa on oikeutetusti luonnehdittu suihkumoottoreilla varustetuksi purjelentokoneeksi.

Fouga liitää jonkin verran vaikka molemmat moottorit sammuneina, joten se on ainakin teoriassa mahdollista saada laskeutumaan lähes ehjänä ilman moottoritehoa.

Suihkuhävittäjällä sen sijaan ei edes yritetä laskeutua ilman moottoritehoa, vaan suoritetaan heittoistuínhyppy - toki mahdollisuuksien mukaan se lentävä romukasa yritetään suunnata asumattomalle alueelle.

Minäkin muuten satun tietämään jonkin verran lentämisestä kun on yli 400 tuntia tiimaa lentopäiväkirjassa.

Juhani Putkinen

Ei nyt sentään, vaikka on joskus tullut lennettyä "ilmataistelua" toista konetta vastaan - radion tangenttinappi liipasimena. :)

Isommat G-voimat tuntuu melkoisesti kun vääntää konetta tiukemmin "solmuun".

Raimo Myöhänen

Alunperin kysymys kuului: mitä Hornettien tilalle?

Juhani Putkinen

Veli Raimo, Sinun kanssasi on todella miellyttävää väitellä, vaikka olisimme kyseisestä asiasta 180 astetta eri mieltä. Teen kunniaa Sinulle.

Olen hyvin iloinen siitä, että olemme joistakin asioista samaa mieltä.

Juhani Putkinen

Horneteilla lennetään vielä hyvin pitkään, kysymys tulee aiheelliseksi noin 10 vuoden kuluttua. Silloin pitää katsella hieman ympärilleen millaisia koneita on tarjolla. Vaihtoehtoja saattaa tulla lisää, vaikka eipä niitä loppusuoralla lienee kovin montaa sitten kun hyvin kaukana tulevaisuudessa pitää tehdä päätös.

Raimo Myöhänen

Palaan vielä kaksimoottorisiin suihkukoneisiin. Jos kaksimoottorisen edut olisivat hintaa suuremmat, jokainen maailman hävittäjistä olisi kaksimoottorinen. Nyt vain joka sadas, jos sekään?

Juhani Putkinen

Miksi ei harrasteta yksimoottorisia matkustajalentokoneita?

Uskallan olettaa, että useampimoottoriset ovat turvallisempia kuin yksimoottoriset.

Koulutettu hävittäjälentäjä taitaa olla arvokkaampi kuin kone.

Joissakin maissa tosin ei arvosteta lentäjää korkealle, joten niitä yksimoottorisia sitten tuhoutuu melkoisesti ja usein lentäjineen.

Raimo Myöhänen

Kunhan matkustajakoneeseen lastataan vähemmän matkustajia, niihinkin asennetaan vain yksi moottori. Näitä yksimoottorisia on tuhansittain liikkeellä.
Aikanaan jenkeissä Howard Hughes rakennutti 8 moottorisen lentoveneen, Spruce Goosen, jolla lennettiin vain puolitoista kilometriä. Joten ei moottorien määrä aina ratkaise koneen turvallisuutta.

Juhani Putkinen

Veli Raimo, Sinun kanssasi on todella miellyttävää väitellä, vaikka olisimme kyseisestä asiasta 180 astetta eri mieltä. Teen kunniaa Sinulle.

Olen hyvin iloinen siitä, että olemme joistakin asioista samaa mieltä.

Raimo Myöhänen

Näinhän se tosiaan kävi. Entisenä Ilmavoimiin kantahenkilönä kuuluvana minulla on lisää sisäpiiritietoa, jota ei voi noin vain levitellä.
Kuitenkin, lähtökohta numero 1 oli: EI KAKSIMOOTTORISTA!!!

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Jos puolustusministeri tai armeijan ylin johto ilmoittaa, että 1 + 1 = 1.5, on se kansakunnan sisäistettävä. Tällä kertaa kyse ei ollut kielletystä kielipoliitiikasta

Raimo Myöhänen

Silloin oli kyse naisen logiikasta?

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Osittain kyllä, "Spede" Pertti Pasanen oli alan asiantuntija.

Raimo Myöhänen

Muistan, muistan! Parempaa ohjelmaa telkkarista ei ole sen koommin tullut?

Mutta mitä Hornettien jälkeen?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Seuraava kone on suurella varmuudella F-35 Lightning II, jos vain rahat riittävät. Samalla voitaisiin myös ostaa myös suihkukonekoulutus USA:sta niin kuin Norja tekee nykyään. Näin voitaisiin luopua HAWK-koulutuskoneista.

Raimo Myöhänen

F-35 minäkin veikkaan.
Muuten, pitäähän HAWK:t ensin käyttää loppuun.
Koulutukseen vapaa ilmatila on Suomessa helpoiten irroitettavissa?

Vesa Väyrynen

Kenraali Keinonen kirjoitti aikoinaan vertailusta, millainen pikakivääri on paras, kun painotetaan samalla tavalla kaikkia ominaisuuksia. Hinta, paino jne.... Parhaaksi osoittautui malli joka on kokonaan puusta. Ainoa huomauttamista aiheuttama seikka, oli tulivoima, joka oli nolla.

Raimo Myöhänen

Tälläisessä köyhässä maassa hinta näyttelee usein pääosaa?

Edelleen ehdotuksia tarvitaan Hornettien jatkeeksi.

Venäläisiä?

Raimo Myöhänen

Hyvä juttu! Käpyjen viskely olisi parantanut tulivoimaa?

Juha Mattila

Millä luvalla suurempi hyökkää pienemmän kimppuun? Kun sukulaismajuri haki Blenheim-pommarin Englannista, jolla ehti miehistöineen Viipurinlahden "jääteurastuksiin" maaliskuussa 1940, niin ei ollut aikaa pohtia kauttakulkulupia. Kun he joutuivat omassa ilmatilassa menemään neukkuhävittäjiä puiden latvojen tasalle karkuun, he olisivat toivoneet, että ne Fiatit olisi tilattu jo v. 1935. Kun Ruotsi v. 1940 tuotti hävittäjänsä Petsamon kautta, oliko luvat vai riittivätkö luviksi meille annetut kymmenet kuorma-autot? Mihin sodassa lupia ylipäätään tarvitaan?

Vain olemassaoloaan anteeksipyytelevät suomalaiset pohtivat tällaista.
Tämä väheksyy sodan luvattoman karmeaa todellisuutta, johon kansamme joutui ja josta huolimatta olemme edelleen olemassa? Tätä mahdollista tosiasiaa varten pidämme edelleen armeijaamme yllä. Vai alkaako tämä ylläpito olla enää pelkkä toive?

Tätienergiaa käytettiin "surkuhupaisasti" hyväksi. Kun yhden hävittäjän käyttö maksaa keskikokoisen kaupungin vuosimenojen verran, niin mitä nämä koneet oikeastaan hävittävät? Nyt kuulemme varuskuntien "surkuhupaisan" hävittämisaallon jälkeen, että nämä masiinat saavat parin sadan miljoonan euron ohjukset ja että armeijan tietotekniikka ei toimi, mutta se maksoi juuri saman verran kuin lakkautetut "joukko-osastot ja varuskunnat" (en enää tiedä kummat). Mitähän tuhotaan armeijan seuraavissa hankinnoissa?

Suuret hankinnat ovat pienelle maalle myrkkyä, vaikka asekauppiaat ovatkin aina toista mieltä. Muistamme 1930-luvun tarpeettomat, mutta toki sentään työllistäneet panssarilaivat. Olisi tarvittu kevyempiä hävittäjiä ja tykkiveneitä. Pommikoneiden sijaan olisi tarvittu hävittäjäkoneita. Olisi ennen kaikkea tarvittu raskaampia kenttä- ja ilmatorjuntatykkejä ja edes ammuksia niihin onnettomiin pieniin kenttätykkeihimme. Mutta "Tannerien ja Niukkasten" ostamia isompia ja kalliimpia aseita on yhä edelleen helpompi perustella ja ihastella. Tulee isompi turvallisuus, vaikkakin meille tutumpi köyhempi olo! "Malli Kajander" taitaakin taas kohta olla perustaistelijan orpona osana. No saahan Taiwanilta kokardeja 3 kk tilausajalla, mutta nahkavöiden tarjouskilpailu ei ikävä kyllä ehdi tähän kriisiin...

Juhani Putkinen

Kiitos Juha, toivottavasti ajatuksia herättävästä kommentistasi,

Raimo Myöhänen

Tilaushetkellään lokakuussa 1936, Bristol Blenheim oli maailman edistyksellisin ja nopein keskiraskas pommikone. Talvisodan alkaessa se oli jo vanhentunut.
Ostettaessa luotettiin sen nopeuteen, koska silloin, 1936, mikään hävittäjä ei pystynyt tavoittamaan sitä.

Vesa Väyrynen

Puolustusmateriaalin hävitys, miinakielto ja varuskuntien lakkauttaminen ovat asioita, jotka taas kerran osoittavat, idealistit ovat valmiit hävittämään puolustusvalmiutemme ideologisista syistä.Säästämisellä ei ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä. Malli Cajanderista ei tarvinnut mennä täyttä sukupolvea, kun sen antamat opetukset oli naivien ihmisten toimesta unohdettu. Puolustusmateriaalin varastointi olisi takuulla hoidettu reserviläisten toimesta, jos siihen olisi annettu mahdollisuus.

Kriisinajan elintarvikeomavaraisuus on samalla tavalla annettu rapautua. Asia on jopa tärkeämpi kuin aseet.Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Ei palovakuutusta oteta sen takia, että toivoisi tulipaloa, mutta se on hyvä olla olemassa.

Raimo Myöhänen

Kerran kalliilla ostetun puolustusmateriaalin säilytystiloja meillä on lakkautetuissa varuskunnissa tarpeeksi.

Juha Mattila

Taisi kuitenkin olla noiden talvisodan loppuun äärihätiin ehtineiden Blenheimien hätäinen tilausaika v. 1939 loppu? Kyllä niiden hitaus varmaan oli jo lentomajurinkin, tuolloisen luutnantin miehistön tiedossa, kun he Viipurinlahdelta vihollishävittäjien saattueen yltään karkoitettuaan Juvalle palasivat. Mutta tuo vertailutieto ei heitä auttanut, vaan se että tehtiin se mitä voitiin. Jos olisi nuokin pommarit saatu hävittäjinä olisi voitu paljon enemmän.

Juvalle eivät Blenheimit toki jääneet lepäilemään, vaan tankkauksen, konekiväärien panosvöiden vaihdon ja pommien lastauksen jälkeen painuttiin takaisin venäläisiä kuhisseen jääkentän päälle näillä jo kylläkin jonkin verran vanhentuneilla konetyypin edustajilla. Parempaa kun ei ollut eikä tähän kiireeseen tullut. Aatun ilmavoimat tuskin oli edes 1930-luvun lopullakaan antanut omia pommikoneitaan TM:n vertailuun Josifista puhumattakaan?...

Juhani Putkinen

Talvisodan aikaan Blenheimit olivat vielä nuoria ja täysin käyttökelpoista kalustoa - tuskimpa parempaakaan olisi ollut saatavissa. Jatkosodan kuluessa ne sitten teknisesti vanhenivat, kun venäläiset hävittäjät paranivat. Toki pommikuorma oli pieni, mutta asiansa ajoivat Talvisodassa.

Hävittäjiä olisi toki pitänyt Suomella olla enemmän ja parempia, mutta minusta pommikoneita ja hävittäjiä ei saa pistää vastakkain, kyllä molempia tarvitaan - myös nyt Suomi tarvitsee hävittäjien lisäksi "lentävää tykistöä".

Ju-88 oli sitten Jatkosodan loppupuolella hyvä kone ja niitä olisi suonut Suomella olevan moninkertainen määrä.

Ensimmäinen pieni erä mersuja saatiin vasta 1943 ja vasta Venäjän neljännen strategisen suurhyökkäyksen alettua (10.6.1944 jälkeen) mersuja alettiin saada suurempia määriä.

Siinä olisi tutkimusprojektin paikka olisiko mersuja ja Ju-88 koneita voitu saada enemmän ja aiemmin. Itse oletan, että olisi voitu saada, mutta ei haluttu sitoa Suomea lisää Saksaan. Saksa olisi todennäköisesti halunnut jotakin vastapalvelukseksi.

Raimo Myöhänen

Koko artikkelin pääkysymys, ovatko AGM-158 JASSM ohjukset vanhoja käytettäväksi seuraavan hävittäjäsukupolven kanssa?
Mikähän se Hornettien seuraajan nimi onkaan?

Juhani Putkinen

JASSM on uusi ohjus, vasta palvelukseen hyväksytty USAssa. Sen uudempaa/parempaa en tiedä. Aivan uusimpia, joista ei ole vielä käyttökokemuksia en suosittele ostettavan - ohjus, jossa on lastentauteja ei houkuttele.

Raimo Myöhänen

AGM-158 JASSM ilmasta maahan ohjukset otettiin käyttöön vuonna 2001. Ensimmäisten Hornettien jäädessä pois käytöstä v. 2025, ovat JASSM:t jo 25 vuotiaita.

Juhani Putkinen

"The weapon began operational testing and evaluation in 2002. Late that year, two missiles failed tests and the project was delayed for three months before completing development in April 2003. Two more launches failed, this time as a result of launcher and engine problems. In July 2007, a $68 million program to improve JASSM reliability and recertify the missile was approved by the Pentagon.[1] A decision on whether to continue with the program was deferred until Spring 2008.[2] Lockheed agreed to fix the missiles at its own cost and has tightened up its manufacturing processes.[3]

On 27 August 2009, David Van Buren, assistant secretary of the Air Force for acquisition, said that there would be a production gap for the JASSM while further tests were held.[4] Further tests in 2009 were more successful however, with 15 out of 16 rounds hitting the intended target, well above the 75% benchmark set for the test. As such JASSM is now cleared for service entry.[5]

http://en.wikipedia.org/wiki/AGM-158_JASSM

-----

Eli ohjus on hyväksytty käyttöön vuoden 2009 onnistuneiden testien jälkeen. Ei kovinkaan vanha. Se, että monimutkaisen asejärjestelmän kehittäminen on vienyt kauan aikaa ei tarkoita että kyseessä olisi vanha tai vanhentunut järjestelmä.

Oletan, että myös sitä ohjusta voidaan päivittää esimerkiksi 10 vuoden kuluttua yhä paremmaksi, esimerkiksi ohjelmistopäivityksellä.

Vaikkapa Hornetit itse ovat jo olleet palveluksessa varsin kauan, mutta päivityksillä ne pidetään edelleen iskukykyisinä. Vietnamin sodan aikaisia Phantomeitakin on edelleen Saksan ilmavoimien palveluksessa useaan kertaan päivitettyinä.

Raimo Myöhänen

Siellä nyt näyttää olevan monenlaista tietoa kyseisistä ohjuksista. Minun tietääkseni JASSM olivat lähes valmiita jo silloin, kun Hornetit ostettiin Suomeen.
Ensimmäiset otettiin käyttöön v.2001,seuraavat 2003 Tosin nekin taisivat olla susia. Kyllä ohjus, kuten muutkin huipputekniset tuotteet, vanhenevat suunnittelupöydällä siinä kuin paistettu leipäkin.?

Raimo Myöhänen

Juha. Minun tietääkseni ensimmäiset Bristil Blenheimit toimitettiin vuonna 1937 ja loput 1938.
Fiattien kanssa oli siinä ja siinä, että ensimmäiset 4 ennättivät mukaan Talvisotaan.

Juhani Putkinen

Blenheimejä saatiin lisää muistaakseni myös Talvisodan aikanakin ja valmistettiin Suomessa kymmenittäin Jatkosodan aikana lisenssillä.

Raimo Myöhänen

Valmet rakensi Mercury VIII moottoreita lisenssillä. Olen muuten lukenut kyseisen tähtimoottorin.

Juha Mattila

"Taisi kuitenkin olla noiden talvisodan loppuun äärihätiin ehtineiden Blenheimien hätäinen tilausaika v. 1939 loppu". Tarkoitin tällä em. epätäsmällisellä ilmaisullani niiden v. 1940 puolella tulleiden tilausaikaa, en niiden aikaisempien Tannerin rauhanaikaisten. Hävittäjien puolella olen edelleen, niiden välimuoto, joita kai olivat "maatalouskoneet" eli Stormovikit sekä syöksypommittajat eli Stukat, olisivat kaiketi olleet parhaita ainakin pommittajina. Vaikka parashan olisi koneiden kannalta ja muutenkin ollut, jos olisimme olleet liitoutuneiden puolella. Lentokoneet olisivat olleet halpoja ja hyviä, muttei itsenäisyys sodan loppukahinoissa olleenkaan varma.

Miten muuten on, kun rahaa on ja ei ole, niin onko hävittäjien tilaaminen vain seksikästä vai saadaanko ne ilmaankin kriisin aikana? Minua res. tiedustelijajääkäri(kenttä)tykkimiehenä" kiinnostaa ilmatorjunnan merkitys ensisijaisesti pelotteena hyökkääjälle ja myös itse nykyaikaisessa sodankäynnissä. Tuntuisi, että näiden Hornetien hinnalla koko Suomi saataisiin peitettyä tehokkaalla ilmatorjunnalla. Mutta onko se liian myöhäistä, kun vastustajan ilmavoimat on jo päällä? Kyber-sodankäynti taitaa vaikuttaa kaikkeen paitsi niihin kriisinaikaisten "kokardin saajien ja vyön odottelijoiden" rynkkyihin ja jo poismyytyihin soppakanuunoihin?

Juhani Putkinen

Hornettien ehdottomasti tärkein tehtävä on turvata omien joukkojen (mukaan luettuna ilmatorjunta) liikekannallepano ja keskitykset.

Rauhan aikana on mahdotonta ylläpitää 24/7/365 valmiudessa olevaa kattavaa ilmatorjuntaa.

Raimo Myöhänen

Vastustaja ottaa Suomen oloissa aina ehdottoman ilmahettuuden, mutta meillä on onneksi vielä metsiä. Niihin voi piiloutua. (Infrapuna?)

Raimo Myöhänen

Tarpeeksi tehokas ja monipuolinen ilmavalvonta ( tutkat), ovat erittäin tärkeitä ajoissa hälyttämään hävittäjät ilmaan ja torjuntaohjukset laukaisuvalmiiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset