*

Roskanpoimijan blogi

Mannerlaattojen liikkeet

Mannerlaattojen liikkumisen aiheuttajana on maan vaipassa tapahtuneet konvektiovirtaukset. Nämä virtaukset johtuvat kiviaineksen eli magman lämpenemisestä ja muuttumisesta kevyemmäksi, jolloin se nousee ylöspäin kohti maan kuorta. Jäähdyttyään se painuu taas alas. Tästä syntyvä kiertoliike saa aikaan mannerlaattojen liikkumisen. Magman lämpenemisen taas aiheuttavat radioaktiiviset hajoamiset maan sisässä.

Litosfääri eli maan kuori koostuu 100-150 kilometriä paksusta mannerlaatasta, jotka liikkuvat litosfäärin ja magman välissä sijaitsevan astenosfäärin päällä 1-15sentin nopeudella vuodessa. Laattojen liikkuessa niiden keskiosat pysyväy suurelta osin jäykkinä ja koskemattomina, mutta niiden reunoilla tapahtuu törmäyksissä halkeilua, liukumista, taipumista ja venymistä.

Koska laatat ovat jatkuvassa liikkeessä (liikkeitä kontrolloivat litosfäärin ja astenosfäärin keskinäiset liikehdinnät ja litosfäärin paksuus sekä tiheys)niiden paikat vaihtelevat.Maapallo on siis jatkuvan liikkeen alainen.

Maanjäristyksiä tapahtuu kun laatat törmäävät toisiinsa.Maanjäristyksen fokus on siinä kohdassa, missä laatat hiertävät toisiaan, ja epikeskus kertoo tämän pisteen maan päällä. Suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu laattojen saumakohdissa.Laattojen liikkeet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

*Divergentti liike          = erkaneminen

*Konvergentti liike       = läheneminen

*Transforminen liike     = sivuttainen

Erkaneminen tapahtuu valtamerten keskiselänteillä. Laattojen erkaantuessa niiden väliin ei kuitenkaan synny valtavaa aukkoa, vaan merellistä litosfääriä kehittyy sitä mukaa, kun erkanemista tapahtuu. Uutta litosfäärilaattaa syntyy noin yksi sentti päivässä.

Sula kiviaines nousee kevyempänä ylöspäin.Osa magmasta nousee ylemmäksi täyttämään laajenemisen yhteydessä syntyneitä rakoja. Sen jähmettyessä muodostuu basalttia. Magmaa saattaa kohota aina merenpohjan tasalle, mikä taas synnyttää merenalaisia tulivuoria.

Tunnetuin esimerkki mannerlaattojen erkaantumisesta lienevät Itä-Afrikan hautavajoamat, Islannin läpi ulottuva hautavajoama sekä Kalifornian lahti, joka on hyvä esimerkki pitkälle edistyneestä mantereiden erkaantumisesta.

Kun kaksi laattaa liikkuu toisiaan kohti, tapahtuu konvergenttia liikettä eli lähenemistä. Liike johtaa törmäämiseen, jonka yhteydessä voi toinen laatta painua toisen alle. Yleensä merellinen laatta painuu kevyemmän mannerlaatan alle. On myös mahdollista, että törmäävien laattojen reunat kääntyvät ylöspäin synnytäen vuoria.

Mannerlaatan liikkeen edetessä alempi laatta hiertää itseään ylempää laattaa vasten, joka taas synnyttää maanjäristyksiä. Maanjäristysten keskukset sijaitsevat alaspainuvan laatan yläosassa, jolloin ne ovat kaikkein tuhoisampia.

Konvergentti laatta-asetelma esiintyy esim Etelä-Amerikan länsirannikolla, jossa Nazcan ja Etelä-Amerikan laatat kohtaavat.Rannikolla mantereellisen laatan puolella kohoavat Andit ja heti niiden vieressä on syvänmeren hautavajoama.

Merellisten laattojen törmäys on myöskin mahdollinen. Tälläisen törmäyksen tuloksena on pitkä ja syvä vajoama, kuten esimerkiksi Mariaanien vajoama Tyynellä valtamerellä (10 km)on. Kylmän litosfäärin painuessa alas, vapautuu siitä paineen kasvaessa vettä, joka noustessaan   aiheuttaa vaipan sulamista ja tuottaa saarikaaria merenpohjan vajoaman taakse.

Mannerten törmätessä kummatkaan laatat eivät samanpainoisina painu toistensa alle. Tästä johtuen mantereellisten laattojen törmätessä syntyy poimuvuoristoja.Esimerkki mannerten törmäyksestä on Himalaja, jossa Intian, Australian ja Euraasian laatat törmäävät toisiinsa.

Sen lisäksi, että laatat voivat erkaantua tai työntyä toisiaan kohti, ne voivat myös liukua sivuttain. Liukuessaan laatat tuottavat runsaasti maanjäristyksiä. Näitä järistyksiä syntyy esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laatan saumakohdassa.

Lähde ja referaatit: Tiede-lehti ym.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

No mutta Myöhänen! Miten osasitkin ottaa käsittelyyn aiheen, josta juuri eilen luin? Tämänviikkoinen yöpöytäkirjani on 1980-luvulla ilmestynyt jännäriveteraani Alistair MacLeanin "Santorinin hauta". Kirjaan on sisällytetty eräänlainen luento, jossa seismologian asiantuntija kertoo kuulijoilleen maanjäristyksistä, vulkaanisesta toiminnasta ja tsunameista.

Ajattelin lukiessani esimerkiksi Kaakkois-Aasian tapahtumia jouluna 2004 sekä Islannin tuhkapilveä runsas vuosi sitten. Missäköhän rytkähtää seuraavaksi, ja mitä siitä seuraa?

Raimo Myöhänen

Olen ollut viikonpäivät kahteen otteeseen Santorinissa (Stroncallo). Seuraava rysäyspaikka voisi olla sielläkin. Edellinenhän tuhosi muinaisen Atlantiksen?

Jukka Mäkinen

Varmaan ne muinaiset atlantislaiset sit porasiva öljyä vallan kauhiast ko noi kävi.

Raimo Myöhänen

Ei öljynporauksella ja mannerlaattojen liikkeellä ole mitään yhteistä!

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Myöhänen on väärässä. Kysy vaikka Ritva Puolakalta, niin mannerlaatat liikkuvat öljyn porauksen takia. http://ritvapuolakka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1108...

Raimo Myöhänen

Öljynporaus aloitettiin noin 150 vuotta sitten, mutta mannerlaatat ovat liikkuneet miljardien vuosien ajan!
Ritva Puolakka noudattaa naisen logiikkaa, jos näin väittää?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

1. Täysin erimieltä

2. Jokseenkin erimieltä

3. Jokseenkin samaamieltä

4. Täysin samaamieltä X

Raimo Myöhänen

Totuus on helppo löytää, ymmärtämisen kanssa monella on niin ja näin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset