*

Roskanpoimijan blogi

Löytyykö käyttöä suolampien sedimentille

Sotien jälkeen asuimme evakossa Suonenjoella, josta muistan muutaman suojärven, joista kuumina kesäpäivinä nousi kuplia pintaan aivan kuin vesi olisi kiehunut. Hajusta päätellen kyseessä oli metaanikaasu. Näiden muutaman hehtaarin kokoisten lampien  pohjalla oli sedimenttiä, tai silloin puhuttiin liejusta, ainakin yli metrin paksuudelta. Sedimentti oli jotenkin myrkyllistä, koska siinä rypenyt sai iholleen punertavan ja näppylöitä täynnä olevan ihottuman.

Tietääkseni järvien sedimenttiä on tutkittu lähinnä asutusten ja maanviljelyn vaikutusalueilta. Niissä tutkimuksissa pääpaino on kiinnitetty lähinnä fosforiin, jota paikoitellen on löytynytkin jopa 12 mg/1 gr kuiva-ainetta. Samoin erilaiset myrkyt olivat hyvin edustettuina. Bioperäistä sedimenttiä on löytynyt prosentuaalisesti vähemmän kuin olisin odottanut.

Mutta miten on suojärvien laita? Luulen niiden sedimenttikerrosten koostuvan pääosin bioperäisistä aineista, kuten turpeesta, lammen kasvillisuudesta ja  ympäröivien puiden lehdistä. Itse sedimenttihän sisältää vettä 80-90%:a, mutta lopun luulisi kuivatuksen jälkeen hyvin soveltuvan mädätyslaitoksen raaka-aineeksi?

Etsin Wikipediasta tutkimusta suojärvien sedimenttien koostumuksesta, mutta kiinnostus nykyään kohdistuu pääosin vain fosforiin. Sedimentin nosto lammen pohjasta saattaisi onnistua hyvinkin yksinkertaisella imuruoppaajalla. Imetty aine jätettäisiin rannalla oleville lavoille valumaan ja talven tullen kuljetettaisiin jäätietä pitkin maatilan yhteydessä olevaan mädätyslaitokseen muhimaan.

Tämä parantaisi maaseudun  työtilannetta, kohentaisi ulkomaankaupan tasapainoa ja parantaisi suolampien tilaa sopivaksi esim. kalanviljelylle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Suojärvien kaasut ovat määrältään niin vähäisiä että ei niistä paljoa heru.
Vähän enempi tulee vähän vanhemmista kerrostumista. Meillä on kaasua mm. Muhoksella, millä muutaman talon kahvit kiehahtavat, muistaakseni. Toinen esiintymä tulee mieleeni Ylitorniolta. Poikien piti lyödä puutappi reikään niin heitti puhaltamasta.

Sedimenttien mahdollinen käyttö taitaa olla luvanvaraista. Ainakin järvimalmin nosto on kiellettyä, paitsi ehkä luvalla kokeilutarkoituksiin.

Raimo Myöhänen

En tarkoitakaan tässä kirjoituksessa suokaasua, vaan itse sedimenttiä, jota sitten mädätettäisiin.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Suonenjoesta en tiedä muuta kuin, että ohi ajaessa vesi löyhkää, joten huonossa kunnossa pohja joessakin silloin lienee..

Kyllähän tätäkin mahdollisuutta on tutkittu. Ongelmia on heti jo siinä, että kun sedimenttiä perataan, niin siellä voi olla haitta-aineita kuten raskasmetalleja (elohopeaa, kadmiumia, arseenia..), dioksiineja, furaaneja.. (vrt. Kymijoen saastunut pohjasedimentti), jotka vapautuisivat veteen.. Moiset myrkyt kun ovat ongelmajätettä.

Poltto ei sovellu tai ainakin lämpötila pitäisi olla korkea, mikä taas nostaisi kustannuksia entisestään. Raskasmetallit yms. myrkyt ovat usein myös mikrobeille myrkkyä, joten kompostikin on vähän huono ratkaisu. Keräys- ja kuljetuskustannuksiakin tulee.. Meillä on helpompiakin ja halvempia tapoja tuottaa energiaa.

Ruskea energia esimerkiksi. Muista poiketen lasken tuohon Suomessa mukaan vedenkin. Sehän on meillä humuksen värjäämänä ruskeaa :-). Eivät ole termin keksineet olleet siis ainakaan suomalaisia ;-)

Tuossa linkkinä noista pilaantuneen sedimentin käsittelyyn soveltuvista menetelmistä:

http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/thesis/Lindbla...

Raimo Myöhänen

Ongelmajätteet esim. Kymijoessa ovat tosiasia, mutta suurin osa niistä on ihmisen sinne tuottamia. Toisin on suolammessa, jonne ei laske ainuttakaan jokea!

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Niin, kuljetus- ja keräyskustannukset nousevat taivaisiin suolampia kolutessa. Harva neitseellinen suolampi on myöskään pikitien varrella. Tiekin pitäisi rakentaa.

Raimo Myöhänen

Kai. Pitää palata historiaan. Ennen talvitiet tehtiin jäädyttämällä. Niillä voitiin ajaa lastatuilla kuorma-autoillakin. Valutettu ja kuivunut sedimentti ei paina paljon mitään, joten yksi rekka tuo saman kuin turvettakin. Turpeen nostokaan ei ole ilmaista?

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Jäätien teosta tulee myös kustannuksia. Täyspitkä yhdistelmä on 60 tonnia ja vaatinee noin metrisen jään. Joskus itsekin täyspitkän yhdistelmän rattia vääntäneenä tiedän, etteivät rekat ajele puolityhjiä kuormia nykyisellä dieselin hinnalla. Ja jos ajelee, tilaaja maksaa, tai vaihtoehtoisesti yritys kaatuu. Kuljetusyrittäjä saa tulonsa ajetuista tonneista. Ja jos kuivataan tavara, sama juttu. Kuivaamokin pitäisi siis rakentaa. Alkavat kulut nyt olla niin suuria, että pienten soiden sedimentistä saadaan vähemmän energiaa ulos kuin mitä sen saantiin satsataan..

Meillähän on jo tuulivoimatuotanto, mikä maksaa 220 milj. euroa/vuosi. Lisäkuluja enenrgiantuotannosta ei kaipailtaisi enää lisää missään muodossa, kun halvempiakin tapoja sen tuottamiseen on meillä Suomessa olemassa.

Raimo Myöhänen

Rekat saavat nykyisin painaa kokonaispainona max 40 tonnia, jos oikein tiedän. Tosin jääteillä nämä arvot eivät ole käytössä.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Kyllä vielä kolme vuotta sitten ajelin 25-metristä ja 60 tonnin painorajoitteista täyspitkää.
Ok, puhut siis puoliperävaunuyhdistelmästä (irtoperästä), jota jotkut myös rekaksi kutsuvat. Sillä painorajoitus on akselimäärästä riippuen 42-48 tonnia. Saatat sotkea ilmeisesti myös tuohon, kun nyt Ruotsin liikenteen kanssa tuntui olevan ongelmia näiden rajojen kanssa.

Tietysti ainahan voi siirtyä pakettiautoonkin.. Ei halvennu kuljetuskulut sittenkään.

Raimo Myöhänen

Eihän sitä sedimenttiä tarvitse kaupunkeihin kuljettaa. Mädätyslaitos voidaan pystyttää vaikka järven rantaan. Sähköt tai agrikaatti viereen ja säiliöt täyteen. Kaasu on sitten jo helpompi hoitaa eteenpäin.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Mutta kun suolammista oli alunperin kysymys. Siinä olisikin putkihässäkkä poikineen, kun suolammilta rööriä vedeltäisiin. Paljon kyllä työllisyys tässä hankkeessa kohenisi - myönnetään ;-) Ei kuulosta menestyshankkeelta, ei vieläkään.

Raimo Myöhänen

Putkia tarvittaisiin vain mädätyssäiliöstä kaasusäiliöihin. Kaasusäiliö voisi olla sadan metrin säteellä.Huomaa lammen puhdistuminen esim. kalankasvatukseen. Työttömät voisivat ja pystyisivät tekemään tätä työtä ilman kallista koulutusta. Samoin mamut.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Siis putkien lisäksi vielä paljon säiliöitä joka suolammen kylkeen.. Toistan, että kalanviljelykseen lampi ei sovellu. Sisämaan järvistäkin kalankasvatus on sen kuormittavuuden ja sen myötä lupakäytännöstä johtuen viety merialueille. Ruokakalalaitokset toimivat paljolti merialueilla ja vain vielä joitakin suuria toimijoita on sisä-Suomessa kuten esim. Rautalammilla. Poikastuotantoa toki sisämaasta löytyy.

Työttömät ja mamut kyselisivät palkkansa perään. Vai aikoisitko orjatyönä suorituttaa hankkeen? Silloinhan työttömien määrää ei missään nimessä pitäisi alentaa, muuten plantaasiltasi loppuisi orjatyövoima. Olin kuitenkin käsittävinäni, että olit haluamassa vähentää työttömyyttä etkä pitää sitä yllä. Vaikka tämähän tuo suuntaus näyttää enempi nykyisin olevan.. Sedimentti-case on nyt siis valmis. Toivotan hankkeelle onnea =)

Raimo Myöhänen

Katsotaan ja ihmetellään. En kuitenkaan halua mennä henkilökohtaisuuksiin.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Henkilökohtaisuuksiin? Mene ihmeessä, jos siltä tuntuu. Katsotaan, miten nuo pitävät paikkansa. Minulla ei ole mitään salattavaa enkä tähän päivään mennessä ole omannut rikosrekisteriäkään... Pari kolme ylinopeussakkoa löytyy kyllä.

Raimo Myöhänen

Koska en ole entinen enkä nykyinen rekkakuski, en ole myöskään kerännyt ylinopeussakkoja kuin kerran elämässäni vuonna 1972.
Rekkakortti minulla kyllä oli, mutta luovuin siitä muutama vuosi sitten. En ole siis kelvollinen kuskaamaan sedimenttikuormia suolammilta mädättämöön. Takanani on toista miljoonaa kilometriä ajettuna eri puolilla maailmaa.
Sopiiko, että lopetetaan tähän? Annan viimeisen sananvuoron sinulle, jos haluat käyttää sen?

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Raimo, tuli vielä mieleeni, että särkikalojen pyyntikin on helpompaa rehevissä vesissä. Näin saataisiin kuntoutettua vesistöä ja vaikka sitä biodieseliä sen rekan tankkiin ;-)

Suolammet eivät muuten sovellu myöskään kalanviljelyyn. Tältäkin alalta kokemusta on esimerkiksi tuosta Äyskoskelta. Toki luonnonravintolammikoina voisivat menetellä korkeintaan. Kalanviljelyssä (en siis tarkoita ongintalammikoita) kun pitää olla runsaasti vaihtuvaa vettä, muuten kesäkuumalla kirjolohi kuolee. Lisäravinteet suljetussa suolammessa kasvattaisivat myös sen nopeasti umpeen.

Raimo Myöhänen

Kustannustehokkuus karsii epäkelvot menetelmät nopeasti pois markkinoilta, ellei sitten valtio tule sotkemaan markkinoita.
EU:lta on joitakin direktiivejä tulossa koskien max kuormia. Minulle kaikki perävaunulliset ovat rekkoja. Sorry virheellinen tietämykseni.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Ylinopeussakotkin tapahtuivat jo kauan ennen ammattiliikennettä, jota sitä tein ehkäpä puolisen vuotta plus koulutukset päälle vuosi. Kyllä minulla luvat on ADR:ää myöten kunnossa tänäkin päivänä. Ei minun homma.

Toisekseen, 95 %:a urastani olen kuitenkin tehnyt tuolla akateemisessa maailmassa tutkija-opettajana. Nyt olen enempi kiinnostunut toimituksellisista tehtävistä..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset