*

Roskanpoimijan blogi

Kun Ritola otti ritolat

 Pikkupoikana jouduin usein kuulemaan, kun vanhemmat miehet puhuivat käsitteestä "ottaa ritolat". Ei siinä muu auttanut kuin otta Urheilun Pikku Jättiläinen käyttöön, ja selvittää arvoitus sieltä.

 1920-luvulla Suomella oli hyviä pitkän matkan juoksijoita, joista valovoimaisimpia olivat Paavo Nurmi ja Ville Ritola, "Peräseinäjoen sudeksi" myös kutsuttu.

 Ritola oli muuttanut sisaruksineen Yhdysvaltoihin, jossa harjoitteli Hannes Kolehmaisen johdolla. Sieltä käsin Ritola osallistui Pariisin olympialaisiin, joissa voitti 4 kultamitalia ja 2 hopeaa. Kuitenkaan hänestä ei tullut kansallissankaria, sillä Paavo Nurmen saalis oli yksi kulta enemmän. Niin pienestä on kiinni mainen kunnia?

Koittivat sitten Amsterdamin kisat vuonna 1928. Niihin Ritola valmistautui huolella. Nyt hän ei enää aikonut hävitä Nurmelle loppukirissä. Toisin kuitenkin kävi. 10.000 metrillä Nurmi ei totuttuun tapaansa halunnut mennä johtoon, vaan peesasi Ritolaa matkan 9.900 metriä ja meni sitten menojaan. Ritola oli taas lyöty samoilla aseilla kuin ennenkin.

 Kisojen loppupuolella juostiin 5.000 metrin kilpailu. Matkanteko sujui kuten ennenkin. Ritola johti ja Nurmi peesasi. 120 metriä ennen maalia Ritola aloitti kirin, jossa ensimmäiset 20 metriä hän juoksi kovempaa kuin pääsi. Ällikällä lyöty Nurmi jäi heti kättelyssä 10 metriä oli lyöty henkisesti. Ritola jatkoi parasta vauhtiaan maaliin asti ja uskalsi vasta maalinauhan katkaistuaan vilkaista taakseen, jossa Nurmi lönkytteli voitettuna miehenä hopeatilalle.

 Ottaa Ritolat jäi elämään kansan suuhun uroteosta, johon vain Peräseinäjoen susi pystyi, eli lyödä Nurmi loppukirissä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset