Roskanpoimijan blogi

Marokon kauhu

Aarne Juutilainen, Marokon kauhuksi kutsuttu seikkaija, lähetettiin kadettikoulusta maitojunalla kotiin aktiiviupseerille sopimattomien elämäntapojen takia. Mitä nämä elämäntavat olivat, selvinnevät seuraavassa artikkelissa.

Aarne Juutilainen pestautui Ranskan Muukalaislegioonaan vuonna 1930 ja palveli täyden pestiajan 5 vuotta saaden palveluksestaan palkkioksi Ranskan kansalaisuuden. Juutilaisen peruskoulutus legionalaiseksi tapahtui Algeriassa, Oranissa, josta hänet koulutusjakson jälkeen siirrettiin Atlas-vuorille taistelemaan Ranskan miehitystä vastustavia arabeja vastaan,

Legioonapestin päätyttyä Juutilainen palasi Suomeen palvellen Suomen Armeijassa nuorempana upseerina. Aktiiviupseerille sopimattomat elämäntavat jatkuivat ja Juutilainen oli jo aikeissa jättää Suomen palatakseen takaisin Algeriaan, mutta alkava Talvisota sotki suunnitelmia. Tässä vaiheessa Aarne Juutilainen oli jo saanut lempinimekseen Marokon Kauhu.

Luutnantin arvoisena Juutilainen määrättiin komppanian päällikkönä ja myöhemmin kapteenina pataljoonan komentajana Kollaanjoelle. Suurta rohkeutta osoittanut Juutilainen joukkoineen piti asemansa sodan loppuun saakka. Talvisodan yksi kuumimmista taisteluista käytiin maaliskuun 2 päivänä, jolloin Kollaan päälinjaa kohti vihollinen ampui 30.000-40.000 tykinlaukausta. Sodanaikaisten uutislähetysten vakiotavaraa oli Kollaan tilanne sanottuna "Kollaa kestää" sekä "tavanomaista tykistötulta Taipaleessa".  

Kapteeni Juutilaisen alaisena Talvisodassa taisteli Suomen kuuluisin tarkka-ampuja Simo Häyhä. Juutilaisen suuresti arvostama Häyhä oli majoitettu komentajan komentokorsuun lähes  koko sodan ajan. Talvisodan lopulla Häyhä haavoittui erittäin vaikeasti, jonka jälkeen hänelle jouduttiin rakentamaan mm. koko alaleuka uudelleen. Sotamarsalkka Mannerheimin vierailu Häyhää katsomassa sanotaan piristäneen potilasta silmin nähden. Kuin ihmeen kautta Häyhä selvisi hengissä vaikeasta haavoittumisesta huolimatta.

Aarne Juutilaisella oli veli, Ilmari, joka hävittäjälentäjänä palkittiin kahdella Mannerheim ristillä. Aarne olisi itsekin ollut ainakin yhden ristin arvoinen, mutta ne aktiiviupseerille sopimattomat elämäntavat estivät sekä ylennykset että Mannerheim-ristin. Esimerkillistä taistelua ja joukkojen johtamista ne eivät kuitenkaan haitanneet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Juha Väänänen (nimimerkki)

Häyhähän olisi vielä halunnut rintamalle, mutta ei päästetty. Ilmari Juutilainen oli ilmojen herra, ehkä koko 2 maailmansodan paras?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Juutilainen

Mutta kiitos Raimo, että toit tämän vähemmän tunnetun Juutilaisen esille, siis omasta näkökulmastani katsottuna.

Kirjoita, jos saat inspiraation niin Lauri Allan Törnistäkin jotain.

Pakostakin tulee mieleen nyt ihan rivimiesten oltavat, kun on tullut käytyä salpalinnan etc.. paikoissa ja korsuissa missä miehet viettivät vuosia pahimmillaan.
Kerran salpalinjan eräässä bunkkerissa mietin syksyllä käydessäni, että miten hemmetissä he ovat jaksaneet näissä olosuhteissa?

Se korsu ei ollut mikään mukava paikka.

Juhani Putkinen

Entäs ne Marokon kauhun sopimattomat elämäntavat?

Raimo Myöhänen

Juha. Jokaisen pitäisi lukea E. Palolammen teos KOLLAA KESTÄÄ. Siinä kerrotaan urotöistä joihin vain suomalainen sotilas pystyy.

Raimo Myöhänen

Juhani. Kyseessä olivat AKTIIVIUPSEERILLE SOPIMATTOMAT ELÄMÄNTAVAT. Ne taisivat jäädäkin mainitsematta, mutta kyllä ne olivat klassiset: Laulu, viini ja naiset. Viimeksimainittujen ohi Kauhu ei voinut kulkea huomioimatta heitä.

tourette (nimimerkki)

Wein, Weiber und Gesang. Miksei tuo kelpo tohtori Lutherin lanseeraama hyveiden kolmiyhteys istuisi yhtä hyvin aktiivi- kuin passiiviupseerienkin pirtaan...?

;)

Raimo Myöhänen

tourette. Kyllä varmasti istuvat molempiin pirtoihin, nyt kyse on vain niiden määrästä.

keijo (nimimerkki)

Eikös Mannerheim-ristin ritari ja puolustusvoimien komentajaksi 60-luvulla ylennyt Yrjö Keinonen ollut Juutilaisen joukoissa jatkosodassa? Vai muistanko väärin?

Raimo Myöhänen

keijo. Minäkin muistelen niin lukeneeni, mutta ihan tarkkaa kuvaa siitä ei minulla nyt ole.

Juhani Putkinen

Raimolle: Jaa, minä kun ihan luulin, että kyseessä oli Marokon kauhun keinutuoli (rintamalla).

Raimo Myöhänen

Keinutuoli on tullut muutaman kerran vastaan Marokon Kauhusta kerrottaessa, mutta Kollaa Kestää kirjassa en muista siitä mainittavan. Tosin kirjan ( viimeisestä) lukemisesta on aikaa yli 20 vuotta.

keijo (nimimerkki)

# 2 Juhani Putkinen

Juutilaisen ongelma numero 1 oli viina. Toisella sijalla oli hänen särmikäs luonteensa. Hän antoi käskyjä, muttei mielellään ottanut niitä vastaan.

Raimo Myöhänen

keijo. Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. En vain halunnut sanoa sitä näin tarkkaan.

Tapio Suhonen (nimimerkki)

Keinosen mukaan, en muista missä yhteydessä, Juutilainen käytti kumilankataktiikkaa selvitäkseen rumputulesta: hän ratsasti joukkojensa edessä mutta suunta oli Suomeen.
Eräs kaverini isä oli samalla lohkolla jatkosodassa. Hän kuulemani mukaan oli sitä mieltä että Juutilaisen talvisodan saavutukset tehtiin tukevassa humalassa. Selvinpäin ollessaan "rämäkkyys" oli tiessään.
Teidäppä tuota; mutta Palolammen Kollaa kestää on vahvasti probagandistinen ylistyslaulu Juutilaiselle: kirja, joka synnytti legendan.

Raimo Myöhänen

Tapio. Propagandaa tai ei, homma tuli tehtyä ja vielä hyvin.
Tuo viinan käyttö ei varmaankaan yhtään himmennä Aarne Juutilaisen tekojen suuruutta. Olivat sitten tasavertaisia vihollisen kanssa.

Hannu N. (nimimerkki)

Jos oli mies kuuluisa monella tavalla, oli myös hänen taisteluparinsa, ratsu ruuna Kimmo, tähtipää, Kollaan rintamalla maineensa hankkinut. Haavoittui 13.12.39 kranaatin sirpaleesta oikeaan lapaan. Sairastallilla alikersantti ottanut normaalisti hoitoonsa, JR 34:n eläinlääkäri kirjoitti lähetteeseen: komppanianpäällikön ratsu, kuuluisa Juutilainen haluaa hevosen takaisin. Hoidettiin nopeasti kuntoon..
Mainittakoon: Kimmo ei käyttänyt viinaa.

Raimo Myöhänen

Hannu N. Oliko tämä Kimmo ihan tavallinen suomalainen hevonen vai lämminverinen oikea ratsu. Minä kun en muista tarkkaan 20 vuotta sitten lukemiani tietoja.

Hannu N. (nimimerkki)

Kimmo oli punaruskea, liinaharja, kunnon suomalainen ratsu.

Raimo Myöhänen

Kiitos Hannu! Kimmo oli myös raitis, niinhän sinä sanoit. Ja suomalainen.

Hannu N. (nimimerkki)

Siis suomen hevonen.

Raimo Myöhänen

Kyllä, kyllä. Ymmärsin oikein.

Seppo Heikkinen (nimimerkki)

Kuunnelkaa, syntiset, Kauhun haastattelu eturintamalta YLE:n elävästä arkistosta. Ei tarvii sen koommin ähkiä, minkälainen maanpuolustaja Kauhu oli.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset