Lasse Hattinen, tuomittu lentäjä

Muutama asia Koivulahden onnettomuudesta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Ilmeisesti ennen maahansyöksyä tapahtui jotain odottamatonta. Kerrottejun juttujen perusteella en sulkisi teknisen  vian olemassaoloakaan kokonaan pois kuvioista.. Missä’ on se silminnäkijälausunto siitä, että kone olisi ollut tulessa ennen maahansyöksyä. Tapauksen ympärillä pitkään pyöri huhu, että jostain tärkeistä asioista vaiettiin. Koivulahden onnettomuudesta puhuttiin paljon, mutta silti jäljelle jäi kuva peiteltyistä asioista. Ketä haluttiin varjella?

Lentäjät olivat alkoholin vaikutuksen alaisia lennolle lähtiessään Porista Aero OY:n DC 3 koneella. Edellisenä iltana lentäjät ja yksi lentoemäntä olivat nauttineet ainakin yhden 0,7 litran pullollisen Frapin merkkistä konjakkia. Oliko alkoholia nautittu ennen tätä pulloa tai sen jälkeen lisää, ei minulla ole tietoa, mutta lentoasemalta poistuessaan he kaikki olivat selvästi alkoholin vaikutuksen alaisia. Missä kunnossa lentäjät olivat aamulla lennolle lähtiessä, minulla ei ole silminnäkijän tietoa. Palvelin kyseisenä aikana Satakunnan Lennostossa tutkalennonjohdossa.

Lars Hattinen oli jatkosodassa hävittäjälentäjänä. Hän sai koneekseen ranskalaista perua olevan Morane Saulnier 406 v tyyppisen, Suomessa moneen kertaan muunnellun, hävittäjän. Koneeseen oli muunmuassa vaihdettu venäläinen moottori ja sen aseistusta oli muuteltu moneen kertaan. Kaikkien uudistusten jälkeenkin kone oli selvästi heikkolahjaisempi kuin saksalainen” Mersu”.

Joutuessaan rintamalle, Hattinen ampui nopeassa tempossa alas 6 viholliskonetta. Sitten samalla lennolla ensin tuhottuaan 2 vihollisen Airacobraa, Hattinen sai osumia itseensä ja koneeseensa siten, että kone syttyi tuleen. Haavoittunut ja pahoin palanut lentäjä selvisi nipin napin hengissä, menettäen silti koneensa. Lasse Hattisen sota oli päättynyt.

Erilaisten tapahtumien jälkeen eri  sairaaloissa palovammoihinsa uuden ihon saanut mies värväytyi Brasiliaan maatalouslentäjäksi. Termi tarkoittaa sitä, että hän pölytti lentokoneen avulla sokeriruoko- ja muita viljelyksiä DDT:llä hyönteisten tuhoamiseksi. Työ ei ollut mitenkään turvallista, mutta se oli hyvin palkattua. Muistaakseni  1951 Lasse palasi Suomeen ja kun muuta tekemistä ei ollut, hän ajeli isänsä taksia. Näiltä ajoilta tulin tuntemaan Lassen, jonka iho ei ollut palamisen jäljiltä normaalin näköinen. Yli puolet kasvojen ihosta oli paperimaista arpikudosta, joka hilseili voimakkaasti.

Sitten tuli tämä traakinen Koivulahden tapaus. Minustakin koko tutkijalautakunnan työ oli jotenkin outoa. Kun tavallisen kadunmiehenkin mielestä tutkijalautakunnan olisi pitänyt selvittää tapaus kahdella rintamalla, eli mikä vaikutus onnettomuuteen oli edellisen illan ja yön juopottelulla ja mikä vaikutus koneen tekniikalla. Nyt kaikki todettiin johtuneen juopottelusta. Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa ajat alkoholin vaikutuksen alaisena ja autostasi räjähtää rengas, josta johtuen törmäät  päin kallioseinää. Koivulahden tapaan tässäkin onnettomuudessa voitaisiin sanoa syyn olleen kuljettajan ajo alkoholin vaikutuksen alaisena.

Koskaan minun korviini ei tullut syytä siihen, miksi lentäjät ja lentoemäntä juopottelivat edellisenä iltana ja yönä. Senkin seikan selvittäminen olisi saattanuy valaista onnettomuuden syytä. Tutkijalautakuntaa on onnettomuuden jälkeen arvosteltu monista asioista, eikä vähiten siitä, että kaikkia asioita ei kerrottu yleisölle.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu