*

Roskanpoimijan blogi

Lasse Hattinen, tuomittu lentäjä

Muutama asia Koivulahden onnettomuudesta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Ilmeisesti ennen maahansyöksyä tapahtui jotain odottamatonta. Kerrottejun juttujen perusteella en sulkisi teknisen  vian olemassaoloakaan kokonaan pois kuvioista.. Missä' on se silminnäkijälausunto siitä, että kone olisi ollut tulessa ennen maahansyöksyä. Tapauksen ympärillä pitkään pyöri huhu, että jostain tärkeistä asioista vaiettiin. Koivulahden onnettomuudesta puhuttiin paljon, mutta silti jäljelle jäi kuva peiteltyistä asioista. Ketä haluttiin varjella?

Lentäjät olivat alkoholin vaikutuksen alaisia lennolle lähtiessään Porista Aero OY:n DC 3 koneella. Edellisenä iltana lentäjät ja yksi lentoemäntä olivat nauttineet ainakin yhden 0,7 litran pullollisen Frapin merkkistä konjakkia. Oliko alkoholia nautittu ennen tätä pulloa tai sen jälkeen lisää, ei minulla ole tietoa, mutta lentoasemalta poistuessaan he kaikki olivat selvästi alkoholin vaikutuksen alaisia. Missä kunnossa lentäjät olivat aamulla lennolle lähtiessä, minulla ei ole silminnäkijän tietoa. Palvelin kyseisenä aikana Satakunnan Lennostossa tutkalennonjohdossa.

Lars Hattinen oli jatkosodassa hävittäjälentäjänä. Hän sai koneekseen ranskalaista perua olevan Morane Saulnier 406 v tyyppisen, Suomessa moneen kertaan muunnellun, hävittäjän. Koneeseen oli muunmuassa vaihdettu venäläinen moottori ja sen aseistusta oli muuteltu moneen kertaan. Kaikkien uudistusten jälkeenkin kone oli selvästi heikkolahjaisempi kuin saksalainen" Mersu".

Joutuessaan rintamalle, Hattinen ampui nopeassa tempossa alas 6 viholliskonetta. Sitten samalla lennolla ensin tuhottuaan 2 vihollisen Airacobraa, Hattinen sai osumia itseensä ja koneeseensa siten, että kone syttyi tuleen. Haavoittunut ja pahoin palanut lentäjä selvisi nipin napin hengissä, menettäen silti koneensa. Lasse Hattisen sota oli päättynyt.

Erilaisten tapahtumien jälkeen eri  sairaaloissa palovammoihinsa uuden ihon saanut mies värväytyi Brasiliaan maatalouslentäjäksi. Termi tarkoittaa sitä, että hän pölytti lentokoneen avulla sokeriruoko- ja muita viljelyksiä DDT:llä hyönteisten tuhoamiseksi. Työ ei ollut mitenkään turvallista, mutta se oli hyvin palkattua. Muistaakseni  1951 Lasse palasi Suomeen ja kun muuta tekemistä ei ollut, hän ajeli isänsä taksia. Näiltä ajoilta tulin tuntemaan Lassen, jonka iho ei ollut palamisen jäljiltä normaalin näköinen. Yli puolet kasvojen ihosta oli paperimaista arpikudosta, joka hilseili voimakkaasti.

Sitten tuli tämä traakinen Koivulahden tapaus. Minustakin koko tutkijalautakunnan työ oli jotenkin outoa. Kun tavallisen kadunmiehenkin mielestä tutkijalautakunnan olisi pitänyt selvittää tapaus kahdella rintamalla, eli mikä vaikutus onnettomuuteen oli edellisen illan ja yön juopottelulla ja mikä vaikutus koneen tekniikalla. Nyt kaikki todettiin johtuneen juopottelusta. Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa ajat alkoholin vaikutuksen alaisena ja autostasi räjähtää rengas, josta johtuen törmäät  päin kallioseinää. Koivulahden tapaan tässäkin onnettomuudessa voitaisiin sanoa syyn olleen kuljettajan ajo alkoholin vaikutuksen alaisena.

Koskaan minun korviini ei tullut syytä siihen, miksi lentäjät ja lentoemäntä juopottelivat edellisenä iltana ja yönä. Senkin seikan selvittäminen olisi saattanuy valaista onnettomuuden syytä. Tutkijalautakuntaa on onnettomuuden jälkeen arvosteltu monista asioista, eikä vähiten siitä, että kaikkia asioita ei kerrottu yleisölle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Tapio Suhonen

Kahden vanhan pilotin kanssa olen tuosta joskus keskustellut: molemmat olivat sitä mieltä että ei juopoteltu tai että kännissä ei ainakaan lennetty.
Sää oli kuulemma erittäin huono: yksi väittämä on että DC3 lensi inversiorajapinnassa, jolloin siivet keräsivät jääkakkua.
Jäätämisen vuoksi pudonneta koneita historia tietää lukemattomia tapauksia.

Raimo Myöhänen

Tapio ja Teuvo. Seuraavassa säätiedot ja radioliikenne:
Sää: Edellisen yön aikana oli heikko lumisaderintama kulkenut suunnassa Vaasa-Kruununkylä. Sitä seurasi säteilysumua, jota oli vain alavilla mailla, kuten pelloilla ja jokilaaksoissa., sumun ulottumatta harjanteille ja kukkuloille.Onnettomuushetkellä oli Vaasassa näkyvyys noin 1 km ja pilvisyys 8/8 200 ft (täysin pilvistä, alaraja 200 jalkaa eli 60 metriä) sekä lämpötila -2astettaC.Tällainen säätirdotus on Vaasasta annettu klo 7,50. Onnettomuuspaikan lähellä olevassa Isonkyrön jokilaaksossa oli myös mainittua säteilysumua. Onnettomuushetkellä sää oli huononemassa, lämpötila laski noin 7 astetta C tunnin aikana ja vaakasuora näkyvyys Vaasan lentokentällä oli aleni klo 9.20 mennessä noin 400 metriin.

Teuvo. Kokeneena lentäjänä voinet sanoa miten suhtaudut saapumiskentän säätilaan kun lentolaitteena on DC 3 silloisella mittarivarustuksella ja kentällä olevat apulaitteet nykyisyyteen verrattuna hyvin rajoittuneet.

Raimo Myöhänen

Jatkan radioliikenteellä.
Kl0 07.11 Rullausohjeita ja tuuli 180/3 kts, ilmanpaine 1009 mb

klo 07.16 valmis lentoonlähtöön. Lupa lennonjohdolta lentää vapaassa lentokorkeudessa Vaasaan

klo 07,21 lennonjohto ilmoitti koneelle lähtöajan "16" sekä kehotti sitä siirtymään Vaasan aluelennonjohdon radiojaksolle. Tämä kuitattiin koneesta toistamalla lähtöaika ja sanomalla "hei".

klo 07.26-07.28 välisenä aikana koneesta oli kutsuttu Vaasan aluelennonjohtoa pari-kolme kertaa, mutta koneeseen ei ollut kuulunut Vaasan vastausta.

klo 07.30-07.34 Vaasan lennonjohto kutsui konetta, josta vastattiin heti ja ilmoitettiin: "Kokkolasta Vaasaan vapaasti, tällä hetkellä 1500 ft, QNH, on top, arvioitu Seppä 41"Lennonjohtaja ilmoitti koneeseen tämän jälkeen seuraavat säätiedot:

tuuli 220 astetta/6 kts
vaakasuora näkyvyys 10 km
pilvet 8/8 600 ft
QNH 1008 mb
lämpötila ja kastepiste -1,7 astettaC/-2 astetta C

Sen jälkeen hän vielä ilmoitti koneelle siirtopinnan 20 ja "selvä lähestymään laskua varten radalle 16, ilmoitus Seppä sisään". Koneesta kuitattiin:" Sää tuli selväksi, ilmoitetaan Seppä". Lennonjohtaja ilmoitti lopuksi:"Radalla 2 cm uutta lunta, jarrutusteho keskinkertainen". Koneesta kuittaus:"Selvä".

klo 07.34 ja 07.39 välisenä aikana: Saatuaan meteosta pikapuhelimella tiedon, että pilven korkeus oli enää vain 500 ft lennonjohto välitti tiedon koneeseen.

Saatuaan Meteosta uuden QAM-lapun ( 07.35) lennonjohtaja ilmoitti koneelle seuraavat säätiedot:

tuuli 140 astetta/3 kts
vaakasuora näkyvyys 1 km, sumua
Pilvet 8/8 200 ft
QNH 1008 mb
lämpötila ja kastepiste -2,6astetta C/ -2,8 astetta C

Koneesta vastattiin:" Selväksi tuli", minkä jälkeen lennonjohtaja oli vielä ilmoittanut koneeseen, että radiomaston 60 metrin korkeudessa ollut estevalo oli näkynyt, mutta ylempiä ei näkynyt. Koneesta kuitattiin:"Sää tuli selväksi, parin minuutin kuluttua olemme majakalla.".

klo 07.42-07.47 Vaasan lennonjohtaja oli useaan otteeseen kutsunut konetta, mutta se ei vastannut.

Kummankin lennonjohtajan käsityksen mukaan onnettomuuskoneen radioyhteyksiä oli hoitanut sen perämies.

Raimo Myöhänen

Teuvo. Pilvikorkeushan putosi vielä 500ft:n niihin aikoihin, kun onnettomuus tapahtui.
Luin koko tutkintapöytäkirjan, siinä todetaan koneesta ilmoitetun lentokorkeudeksi 1500 ft, mutta silminnäkijät sanovat koneen lentäneen n.500 ft:ssä eli pilven alla. Pelättiinkö jäätymistä?

Raimo Myöhänen

Teuvo. Molempien mittarien perusasetukset olivat lähes samat, eli 1007,6 ( lähtökenttä) ja 1009,0 ( tulokenttä) . Teitääkseni kummassakin pitäisi olla sama asetus???

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tutkijalautakunnan tutkintaselostuksen luettuaan normaali lentämisestä tarkemmin tietämätön amatööri voi todeta molempien pilottien olleen vankassa humalassa ja lisäksi väsyneitä. Lentokorkeus on ollut erittäin matala ja se on salattu lennonjohdolta. Määränpäätä lähestyttäessä keli on lisäksi huonontunut. Ohjaamossa on mahdollisesti juuri ennen onnettomuutta vieraillut tilanteesta huolestunut matkustaja.

Tässä jo riittävästi syitä olla liikoja hämmästelemättä koneen maahansyöksyä.

Taina H

Kirjoituksessa on harhaanjohtavasti puhuttu kahden lentäjän ja lentoemännän juopottelusta. Kuten onnettomuusraportista käy ilmi, onnettomuutta edeltäneenä iltana lentokapteeni ja lentoperämies olivat nauttineet alkoholia yhdessä lentovirkailija Jorma Kaakkolahden kanssa. Onnettomuuskoneen lentoemäntä EI juomiseen osallistunut. Ote onnettomuusraportista:

"Samana maanantaina tammikuun 2 päivänä klo 18.05 Hattinen ja Halme lähtivät yhteisellä
työvuorollaan reittilennolle Helsinki–Pori–Vaasa–Kruununkylä. Lentokone saapui
Kruununkylän lentokentälle klo 20.45. Kokkolan kaupunkiin saavuttuaan Hattinen ja Halme
olivat olleet jonkin aikaa lentäjille varatussa hotellihuoneessa ja menneet hotellin ravintolaan
noin klo 21.50. Pian tämän jälkeen heidän seuraansa saapui myös paikallinen
lentovirkailija Jorma Kaakkolahti. He olivat kolmisin aterioineet ravintolassa nauttien tällöin
myös väkijuomia (giniä ja olutta). Kello 24.00 jälkeen seurue oli siirtynyt noin puolen
tunnin ajaksi lentäjien hotellihuoneeseen nauttien tuonakin aikana väkijuomia (konjakkia).
Sieltä he olivat noin klo 0.30 menneet mainitun lentovirkailijan asunnolle, missä
Halmeen oli tarkoitus yöpyä. Seurue oli jälleen yhdessä nauttinut väkijuomia (konjakkia)
ainakin klo 02.00 saakka. Myös Hattinen jäi koko yöksi lentovirkailijan asuntoon. Lentovirkailija
lähti onnettomuuspäivän aamuna lentoyhtiön Kokkolassa olevaan toimistoon.
Kun Hattinen ja Halme eivät olleet saapuneet toimistoon niin, että he olisivat ehtineet
lentokentälle lähtevään linja-autoon, soitti lentovirkailija heille puhelimella asuntoonsa
ilmoittaen tulevansa hakemaan heidät vuokra-autolla. Hotellista Hattisen ja Halmeen
matkatavarat tuonut lentoemäntä tuli myös vuokra-autoon, jolla Hattinen ja Halme noudettiin
lentovirkailijan asunnolta.

.... ruumiinavauksessa otettujen näytteiden perusteella on todettu, että
Hattisella oli ainakin 2 ‰ alkoholia veressään ja Halmeella 1,56 ‰. Jos lasketaan Hattisen
ja Halmeen arvioitu osuus kolmihenkisen seurueen edellisenä iltana ja yönä kaikkiaan
nauttimasta alkoholimäärästä (16 pulloa olutta, 7 ginigrogia ja n. 900 g konjakkia),
päädytään suunnilleen samaan lopputulokseen."

Onnettomuustutkintaraportissa selvitetään tutkinnassa läpikäydyt asiat, ja se myös osoittaa tutkinnan olleen aikakauteen nähden ainakin maallikon näkökulmasta melko perusteellinen ja laaja. Raportti löytyy Onnetomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.turvallisuustutkinta.fi/1279613868902

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset