Roskanpoimijan blogi

Venäläinen desantti ampui Jorma Gallen-Kallelan

Alasammutun  venäläisen  pommikoneen romu maata rötkötti Uudellakirkolla järven jäällä.Siihen se ilmestyi aamuiselta  Helsingin pommitusmatkalta palatessaan.  Suomalainen hävittäjä oli kuularuiskullaan ampunut sen polttoainesäiliöt vuotaviksi. Lähelle majoitetun rykmentin esikunnan väki kiiruhtaa paikalle.  Ratsumestari Aadolf Ehrnrooth ja hänen adjutanttinsa, luutnantti Jorma Gallen-Kallela toteavat  koneen olevan tyhjän, mutta verijäljistä päätellen joku miehistöstä on kuitenkin loukkaantunut.

Miehet huomaavat rannalla olevan autiotalon, joka päätetään tarkastaa välittömästi. Esikunnasta vapautetut viisi miestä lähtevät suksilla varustettuna venäläisten jälkiä seuraten hieman toiseen suuntaan. Upseerit tarkastavat yöllä sataneesta lumesta mahdollisia jälkiä sisälle piiloutuneista desanteista, joita myöskin  tiedetään alueella liikkuneen. Kun mitään jälkiä ei näy, eikä sisältä tunnu kuuluvan ääniä,  ratsumestari Aadolf Ehrnrooth avaa kohteliaasti oven pitkäaikaiselle ystävälleen luutnantti Jorma Gallen-Kallelalle.

Sisältä kuuluu kaksi laukausta. Ltn. Gallen-Kallela sysää takanaan olevan esimiehensä nurin maahan ja samalla heittää oven kiinni. Enempää hän ei jaksa vaan vaipuu kuolleena esimiehensä päälle näin edelleen suojaten tätä kuolleella ruumiillaan.  Luutnantti oli toiminut tietämättään esimiehensä ihmiskilpenä pelastaen tämän hengen. Jäljittävät sotilaat hiihtävät jälkiä seuraten paikalle ja lyhyen mutta kiivaan  taistelun jälkeen  vangitsevat vielä elossa olevat  lentäjät ja desantit.

Talvisodan ensimmäisen   upseeriuhrin kohtalon sai kokea kansallismaalarimme Akseli Gallen-Kallelan lahjakas poika Jorma. Traagiseksi tapahtuman tekee se, että kuolemallaan hän pelasti tulevan kansallissankarin, kenraali Aadolf Ehrnroothin, varmalta kuolemalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

konsta (nimimerkki)

Kovia poikia molemmat

Raimo Myöhänen

Niin olivat. Myöhemmin Ehrnrooth haavoittui niin pahoin, että oli suuri ihme, että jäi henkiin.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Tuomittiinko asianomaiset kuolemaan vai tapahtuiko heille vahinko?

nimetön eli anonyymi (nimimerkki)

Voi ryssät minkä teitte, lähditte ryöstöretkelle vieraalle maalle...

Saitte päällenne ikuisen vihan, kunnes Karjala on palautettu!

M.Heikka (nimimerkki)

"pistä poika pää alas", isän syliinkin oli kuollut joku "sotaherra" venäläisen tarkka-ampujan ampumana. Hän oli sanonut, että pistä poika pää alas, ja kaatunut sen jälkeen...syliin.

Jotenkin hellyttävää, että pojan pää oli arvokas. Minuakaan ei muuten olisi teille naputtelemassa. Vaikka kaipa ne näki kauluslaatat ja tähtäsivät niiden mukaan. Vai olisiko ollut hevosen selässä..

Raimo Myöhänen

Mitä naapurimaan turisteille sitten tapahtui, en tiedä.

Lakosi (nimimerkki)

Käsittääkseni Jorma G-K:n ampuja oli sotilaspukua kantanut alasammutun lentokoneen upseeri. Tällöin G-K:n ampuminen olisi täysin laillinen sotatoimi. Seuraamuksena olisi ainoastaan sotavankeus. Desantti olisi taas pukeutunut siviiliasuun, eikä hän kanna mitään tunnistettavia sotilasmerkkejä. Desanttien yleisin tuomio oli ampuminen, täysin riippumatta mitä hän ehti tehdä ennen kiinnijäämistään. Tuomion täytäntöönpano edellytti Suomessa tuomioistuimen päätöstä.

Raimo Myöhänen

#7. Muistaakseni talossa oli 9 henkilöä. Kaksimoottorisen pommikoneen miehistö voi olla max. 2 ohjaajaa, suunnistaja, pommittaja ja kk ampuja, siis 5 henkeä kaikkiaan. Keitä olivat 4 talosta löytynyttä henkilöä? Lukemani kirja ei kertonut sitä!

Raimo Myöhänen

Moi! En löydä Vuorensolan tapauksesta nyt kuvausta. Tapahtuiko kertomasi tapaus Kollaalla?

Yönsilmät (nimimerkki)

Jos tapahtuma kerran oli aivan sodan alussa, se menee ratsumestarin ja adjuntanttinsa kokemattomuuden piikkiin.

Raimo Myöhänen

#11. Sodan ensimmäisenä päivänä eli 30.11.

Kyllä, he olivat varomattomia.

deepred (nimimerkki)

Katselitko Raimo viikolla tv-dokumenttia suomalaisten ylläpitämistä Itä-Karjalan sodanaikaisista siviilien keskitysleireistä?

GOJA (nimimerkki)

Tässäpä vanha kartta vuodelta 814, jonka avulla voimme pähkäillä hieman kaupunkeja laajemmilla alueilla mikä on vanhaa mitäkin:

http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/europe_8...

p.s. Raimoreimalle terkkuja AP:lta

Raimo Myöhänen

#13. Enpä katsellut. Mahtaako tulla uusintana?

Raimo Myöhänen

#14. Harvinaisen totuudenmukainen kartta. Miten kummaa silloin on pystytty näin tarkasti Eurooppakin hahmottamaan kokonaisuudessaan?

Kiitos terkuista!

deepred (nimimerkki)

18.

Tuossa linkki Ajankohtaisen Kakkosen ao. jaksoon.

http://areena.yle.fi/video/299325

Raimo Myöhänen

#16. Täytyy vielä tutkia Googlen avulla. Vuorensola oli suuri sankari Kollaalla. Voidaan asettaa hyvinkin Juutilaisen rinnalle.

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Terve Raimo! Mikähän on tuo lukemasi kirja?
Itselläni on Robert Brantbergin Suuret suomalaiset sotasankarit ja kirja kertoo tapauksesta seuraavanlaisesti.
Ilmatorjunta oli ampunut Uudellakirkolla alas venäläisen pommikoneen ja miehistö pelastautui laskuvarjolla. Ratsumestari Ehrnrooth, 34, lähtee illalla partion mukaan vangitsemaan punalentäjiä.
Partiota johtaa luutnantti Jorma Gallen-Kallela, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan poika. Lentäjien on nähty putoavan Lempiälän metsäkylän lähettyville. Suomalaiset hajaantuvat ryhmiin ja tarkastavat putoamispaikan lähistöllä olevat evakuoidut talot, mutta mitään ei löydy. Vielä yksi talo, Ehrnrooth menee sisään ja katsoo ympärilleen taskulampun valossa. Pirtti näyttää tyhjältä. Yhtäkkiä hän hätkähtää. Pirtin lattialla onlentäjien hansikkaita, karttalaukku, ruokailuvälineitä ja säilykepurkki. Hän sammuttaa taskulamppunsa ja menee ulos. Luutnantti Gallen-Kallela on pihalla, muita partiomiehiä ei näy.
-Lentäjät ovat jossain täällä, Ehrnrooth selvittää. -Heidän tavaransa ovat sisällä.
Neliön muotoon rakennetun karjalaispihan vastakkaisella puolella oli navetta. Upseerit suuntasivat sinne. -Ei tarvitse sanoa kuin ruki verh, kädet ylös, ratsumestari Erhnrooth ajattelee. -Jonka jälkeen lähdetään yhdessä Uudellekirkolle kahville.
Ehrnrooth tempaisee navetan oven auki. Punalentäjät ampuvat ensin. Ratsumestari näkee pistoolin suuliekin valossa välähdyksen navetan lattialla olevista oljista. Ensimmäinen luoti suhahtaa ilkeästi hänen oikean korvansa ohi. Toinen laukaus. Luutnantti Jorma Gallen-Kallelaa osuu keskelle otsaa ja hän kaatuu Ehrnroothin päälle. Ehrnrooth menettää tasapainonsa ja horjahtaa. Kolmas laukaus menee ohi. Horjahdus on pelastanut ratsumestarin hengen.
-Silloin minä opin, ettei sodassa ole kyse muusta kuin hengen ottamisesta vastustajalta. -Kahvireissusta ei tullut mitään. Tapaus oli järkyttävä.
Ehrnroothilla oli aseenaan vain parabellum-pistooli ja navetasta kuuluu venäjänkielistä puhetta. Sielä on ainakin kaksi miestä. Ratsumestari perääntyy asuinrakennuksen nurkalle, jonne myös hänen taistelulähettinsä on ehtinyt.
-Sain partiomieheltä Ukko-Pekka kiväärin ja ammuin navetan oven läpi lähes viisitoista laukausta. Ulos syöksyi venäläinen upseeri ja ammuin hänet siihen. Hän tuupertui Gallen-Kallelan viereen.
Ehrnrooth menee varovasti navettaan.-Siellä oli vain kuollut lehmä.
Mutta huomasin, että lantaluukku on auki ja ryntäsin navetan taakse. Näin siellä kuutamossa miehen juoksevan ja ammuin. Mies tuupertuu hangelle ja jää liikkumatta makaamaan. Ehrnrooth kävelee hiljakseen takaisin talolle, istahtaa portaille ja oksentaa. Hangelle tuupertunut mies on vaikeasti haavoittunut ja hän kuolee kenttäsairaalassa Uudellakirkolla.
-Hän oli kapteeni Nikolai Grivosin, laivueen komentaja. Reservin luutnantti Jorma Gallen-Kallela oli ensimmäinen kaatunut upseeri talvisodassa. Hän oli lahjakas taiteilija, joka oli osallistunut jo vuoden 1918 sotaan. -Mutta minun teitäni suojeltiin ja varjeltiin, kuten koko sodan aikana, Ehrnrooth kertoi. -Läheltä piti monta kertaa. Tämä oli ehkä kaikesta lähin, koska matkaa välillämme ei ollut kuin muutama metri.

Näin siis on kertonut Ehrnrooth itse tapauksesta ja desanteista hän ei maininnut mitään. Vain kahdesta klentäjästä, joista toisen nimenkin hän muisti. Kukapa ei muistaisi ensimmäistä tappamaansa ihmistä?
Oliko Gallen-Kallela tosiaan Ehrnroothin adjutantti?
Sinänsä tietysti voi olla mahdollista, ettei vanha herra kaikkia yksityiskohtia haastattelussa muistanut ja periaatteesta haluaisin tietää kyseisen kirjan, koska olen erittäin kiinnostunut sotiemme ihmisistä ja historiasta.

Erittäin hyvän maahanmuuttaja ystäväni isä, oli Ehrnroothin "henkilääkäri" ja kertoo tämän olleen todellinen herrasmies.

Raimo Myöhänen

#20. Tämä esittämäsi kertomus joissain kohdissa sivuaa minun lukemaani, hyvin moni kohta oli täysin vieras. Navetta ja sontaluukku oli aivan uutta.

Minun lukemassani oli 9 henkilöä talossa ja ammuttiin heti kun talon ovi avattiin.

Mikä on totuus, en tiedä, kerroin vain muistikuvani mukaan. Kirjaa en muista nimeltä. Siinä painotettiin sitä, että adjutantti pelasti esimiehensä hengen.

martti komulainen (nimimerkki)

Isäni Urho Komulainen (1920_2006) oli ollut jatkosodassa jr 9:ssä ja kertoili Vuorensolasta(vinkalo)marokon kauhusta (Juutilainen) Aarne Salosesta, Yrjö Keinosesta, kapteeni Ikosesta ja pojasta(kaatunut). Isäni oli ollut mm tst lähettinä, esimiehenä muistaakseni ltn O Höijer. Mieleenpainuneita tarinoita.
Paikkoja ainakin Syväri, Petroskoi, Kaskana, Osta, Lotinapelto, Ääninen ym.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset