Olin lentää persiilleni
Googlasin hakusanalla "Paperiteollisuuden palkat" avainsanalla tarkoituksenani selvittää taas kerran syitä maamme paperiteollisuuden alasajoon. Valitettavasti oikeata tietoa on vaikea saada. Jostain syystä faktat halutaan pitää piilossa, miksi, en tiedä.
Taloussanomat kesäkuulta 2008 kertoo yksityispuolen kuukausipalkoista, joissa keulaa pitää ahtaaja lähes 4200 €uron peruspalkalla. Sitten seuraavatkin paperiteollisuuden koneenhoija 3677 € ja sylinterimies 3489 €uron peruspalkallaan. Näihin sitten lisätään erilaisia lisiä tarpeen mukaan. Pyhätyöt ovat yleensä peruspalkka plus 200%:ia siihen lisää. Noilla peruspalkoillakin hyvin pärjää, lisät vähintään tuplaavat kuukausitulot.
Mutta sitten melkein löysin etsimäni. Siinä kerrottiin paperiteollisuuden kustannusrakenteesta vuoden 2003 lopulla. Jatkoin tarkastelua löytääkseni tuoreempaa tietoa ja viimein sellainen löytyikin. Nyt tosin vain Metlan korjaamia vuoden 2003 lukuja vuoden 2009 alun tasolle. Tätä tarkempaa tietoa Metsäteollisuuden kustannusrakenteesta saa kukin luvan etsiä ja kertoa siitä täällä blogissani.
Lukuja katsellessani olin lentää persiilleni. Onneksi olin valmiiksi istumassa. Kuulkaahan tätä:
Puuraaka-aineet yhteensä 14,0%
-kantoraha 3,8%
-tuontipuu 2,7%
-kuljetus 1,6%
-hake ja puru 3,9%
-korjaus 2,0%
Työvoimakustannukset 15,6%
-työntekijät 8,3%
-toimihenkilöt 3,8%
-sosiaalikulut 3,5%
Muut kustannukset olivat 30,2%
-kuljetus ja varastointi 8,7%
-korjaus, kunnossapito, varastointi 4,2%
-kauppatavarat 4,1%
-mainonta, myynti, markkinointi 1,3%
-muut 11,9%
Muut raaka-aineet ja tarvikkeet 22,5%
-muut 11,9%
-kemikaalit 7,7%
-mineraalit 3,5%
Energia 8,6%
-sähkö ja lämpö 6,8%
-polttoaine 1,8%
Poistot 9,1%
Mikä sitten sai minun tasapainoni tuossa ylläolevassa horjumaan? Tietenkin Muut tekstin takana olleet 23,2%:n kulut, jotka ovat lähes neljännes kokonaiskuluista. Tälläinen paperi ei kelpaisi edes kesähuussiin luettavaksi, mutta pitihän se julkaista kun parempaa ei ole saatavilla.
Sellu- ja paperikauppa käydään dollareissa. Tuo ihmeellinen kuluneljännes saattaa sisältyä dollarin ja €uron kurssimuutoksen korjaukseen. Voisivat kirjanpitäjät tämänkin kertoa, ettei tarvitsisi terveyttään heidän lukujaan arvuutellessa menettää.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Oikein! Raimo on oikea roskanpoimia ja poimii nyt rusinoita sellusta.
Hei Ari! Olimme taas samaan aikaan toistemme blogeja lukemassa.
Onko sellussakin rusinoita? Ennen ne olivat pullassa!
#3. Tämän Metlan kustannuslaskelman ja vuoden 2003 lopun tilanteen mukaan 23,2%.ia.
Aivan tämän hetken tilannetta en tiedä. Mihin kysymyksesi 23,8%:ia perustuu?
Onhan se melkoinen järkytys, kun nimeämättömiä kustannuksia paperiteollisuudessa on lähes neljännes. Mutta tuo arvelusi niiden olevan dollarin vahtokuluja saattaa olla oikein. Ihme, etteivät nimeä niitä?
#5. Jos joku löytää parempia taulukoita tämän hetken kustannuksista, panisko tiedon täänne. Olis kiva verrata tietoja näihin meidän omiimme.
Kemikaaleja kuluu, kun selluloosaa liotetaan soodakattilassa ligniinistä. Kemikaaleihin luetaan myös varmaakin kalsiumkarbonaatti eli liitu, joka on kaoliinisavea halvempaa ja pannaan paperiin, jotta puuta säästyisi. Osa "paperista" onkin itse asiassa liitua.
#7. Kaikkein hienoimmissa naistenlehdissä paperista noin puolet on muuta kuin paperia. Sen huomaa kun yrittää sellaisella sytyttää tulta esim. saunan pesään. Kun paperi ei meinaa palaa millään.
Jouko Karvinen oli tv:ssä sitä mieltä, että palkkataso Suomessa ei ole liian korkea kilpailijamaihin verrattuna, mutta että puu on liian kallista.
Voisi säätää metsäpalstaveron, joka olisi niin korkea, että se houkuttelisi myymään. Mutta eihän Vanhasen hallitus tietenkään siihen ryhdy.
Kun ahneet puperimiehet korvataan työharjoittelijoilla niin paperin hintaa voidaan alentaa 8,3%!
#9. Puun kokonaiskustannukset sellutehtaan pihalle on 14%:ia. Siitä kantoraha on 3,8%:ia, joka maksetaan metsänmyyjälle. Eiköhän Metsäteollisuuden pitäisi etsiä kustannussäästöjä muualta?
#10. Ahneet paperimiehet saavat kokonaiskuluista 8,3%:ia. Luulen, että sen kanssa voisi tulla toimeen, mutta jatkuvat lakkoilut syövät kannattavuuden nollaan. Tulevaisuudessa paperimiesten pitää luvata olla istumatta 10 vuotta, sitten alalle voisi rakentaa jotain kestävää.
#13. En ymmärrä kommenttiasi MTK:n ahneudesta. Metsänomistaja saa puusta 14%:ia koko kulurakenteen summasta. Vähemmän kuin palkkamenot, kuitenkin puu on tuotteen pääraaka-aine.
Todellinen pulma on kuluissa Muut kulut . kun ne saa pois, homma luistaa.
#8: "#7. Kaikkein hienoimmissa naistenlehdissä paperista noin puolet on muuta kuin paperia. Sen huomaa kun yrittää sellaisella sytyttää tulta esim. saunan pesään. Kun paperi ei meinaa palaa millään."
- pane saunan pesään miestenlehtiä
:D
#15. Olet oikeassa. Miesten lehtien savipitoisuus on alhaisempi, mutta parasta sytykettä ovat keltaiset lehdet.
Soittelin tässä parille tutulle paperialan gurulle. Eivät olleet puhetuulella, mutta kun kerroin tästä Raimon blogista ja että hän on myös melkoinen mielipiteen vaikuttaja kannanotoillaan, sain myöntävän vastauksen arveluille noista "Muut" nimikkeen alla oleville summille. Mutta annettiin myös ymmärtää, että nämä tiedot ovat täysin epävirallisia. Alalla ollaan hirveän varovaisia.
#17. Alalla ollaan varovaisia. Oikeastaan Ahonenkin on melko hiljaa. Luulen, että hänen lakkoaikeensa kuivuvat alkuunsa.
"Taloussanomat kesäkuulta 2008 kertoo yksityispuolen kuukausipalkoista, joissa keulaa pitää ahtaaja lähes 4200 €uron peruspalkalla. Sitten seuraavatkin paperiteollisuuden koneenhoija 3677 € ja sylinterimies 3489 €uron peruspalkallaan. Näihin sitten lisätään erilaisia lisiä tarpeen mukaan. Pyhätyöt ovat yleensä peruspalkka plus 200%:ia siihen lisää. Noilla peruspalkoillakin hyvin pärjää, lisät vähintään tuplaavat kuukausitulot. "
Kyllä minä olen tiennyt että paperiteollisuuden palkat ovat korkeita, kuitenkin niissä liikutaan lähtöpalkoissa luullakseni noin 20-30 % korkeammalla tasolla.
Luulenpa ja uskon että nuo palkkatiedot pitäänevät sisällään myös kaikki vuorolisät ja ylityöt. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä palkanlisät liikkunee 35 % luokassa..Eli äl' mene halpaan Raimo hyvä..
Samalla tavalla aikoinaan vääristeltiin bussinkuljettajien ja sairaanhoitajien palkkatietoja, kertomalla korkeimmat keskiarvot kokonaispalkasta.
Eli veikkaisin 2200-2500 pohjapalkaa, tuossa korkeimassa palkkaluokassa ja siihen vuorolisät ja ylityöt päälle.
Kun vuorotyön palkkoja lasketaan kannattaa aina muistaa se että ne ihmiset jotka sitä tekevät päivästä toiseen vuodesta toiseen, kymmeniä vuosia,saavat korvausta ainoastaan siitä ajasta jolloin toiset ovat viettämässä perhe ja muita juhlapäiviä tai vaikka vain nukkumassa.
Sitten on niitä jotka kadehtivat näitä vuorolisiä, vaikka monellakaan ei riitä ammattitaito tiettyihin vaativiin töihin, mutta palkka kiinnostaisi kylläkin..;)
Siitä huolimatta paperiliitto on hoitanut asiansa omalla tavallaan, itse kannatan järkevää ay-toimitaa, sitäkin on olemassa.
#19. Kyllä sieltä kuluja ja numeroita löytyy, mutta kun kulujen jako ei ole sama, niin yhdistäminen on mahdotonta.
#20. Sama täällä kuin UPM:in. Minun käyttämäni on tilastokeskuksen laatima alunperin.
En puutu Taloussanomien antamiin tietoihin. Sanopa, mistä Sinun tietosi ovat peräisin? Keskustellaan sitten lähemmin palkoista.
@21: "”Taloussanomat kesäkuulta 2008 kertoo yksityispuolen kuukausipalkoista, joissa keulaa pitää ahtaaja lähes 4200 €uron peruspalkalla. Sitten seuraavatkin paperiteollisuuden koneenhoija 3677 € ja sylinterimies 3489 €uron peruspalkallaan".
En ymmärrä. Eikö keulaa pidäkään lentäjienliiton työntekijät (12 000 € peruspalkalla)? Miksi heidät on seulattu pois?
#25. Nämä palkat olivat yksityiseltä puolelta. Finnair kuuluu kai valtiojohtoisiin aloihin?
Toisaalta, kyllä sieltä löytyy summia joka lähtöön...
Lentäjät nyt kuuluvat ammattivaatimusten ja vastuun osalta ihan eri kategoriaan kuin paperimiehet.
Sinänsä paperiteollisuudessa palkat eivät ole suuri ongelma, jos ongelma olleenkaan.
Kulurakenne on vaan yksinkertaisesti liian raskas jotta suomessa kannattaisi jatkossa paperia tehdä. Nyt pitää kehittää puulle paremman jalostusasteen tuotteita. Paperiteollisuus suomessa on kuolemassa eikä sitä enään mikään pelasta.
@ 27:
Palataanpas lentäjien työhön. Iso osa on saanut koulutuksensa valtiolta (eli tulivat ilmavoimien kautta siviilihommiin). Itse työ ei poikkea paljoakaan bussikuskin hommasta (joka on muuten paljon vaikeampaa etenkin keskiyön jälkeen).
Velipoikani, joka on hollantilainen lentäjä, kertoi, että homma on älyttömmän hauskaa ja helppoa. Kaikki on ohjelmoitu ja nousut ja laskut tapahtuvat ”elektronisessa putkessa”. Pientä pokkaa vaan ja homma sujuu.
Muistatteko vielä tuota VR:n junasuorittajien lakkoa? Jonka eräs Urkki pani nurin mahtikäskyllä? Pienet avainryhmät tarvitsevat joskus ”isän kädestä”. Vaikuttaa että tuo aika on hyvinkin lähellä (tai sitten Finnair ja SAS kaatuvat).
Mitä Raimo duunareiden palkkoja kadehtii, katsoisi eläkeyhtiöiden johtajien ja Liluiksien menoeriä, onko ne suhteellisia saavutuksiin.
27. Onhan nyt lentämisen ja bussikuskin työllä jotain eroa, joita en käy erottelemaan. Veljeni Teuvo on entinen rahtilentäjä, jonka piti viedä lasti perille joka säässä satoi tai paistoi. Toivoisin, että hän kirjoittaisi artikkelin lentäjän työstä kun se on vaarallisinta ja toisen artikkelin kun -"ilmojen halki"...
#28.Palaan vielä tuohon lentäjän työhön ja vastuuseen. Työtä verrataan muihin ammatteihin silloin kun kaikki menee hyvin. Yksinkertaista se silloin onkin. mutta kun kaikki ei pelaa...
#29. Esa, miksi muutat sanomisiani? Kerro tarkasti kohta, jossa olen duunarin palkkaa kadehtinut. Toiseksi miksi kadehtisin, kun eläkkeeni on korkeampi niitä.
Hienoa, Raimo. Sinun veljesi on entinen rahtilentäjä ja minun veljeni nykyinen liikennelentäjä. Voimme siis "keskustella" aiheesta, koska olemme asiantuntijoita?
Kun olet HKL:n bussikuski aamuyöllä, niin vastuu on vähiten samaa luokka, mutta rasitus aivan eri..
Mitäs suhtaudut Jukka Hienosen ja Mats Janssonin (lähes epätoivoisiin) mielipiteisiin? Menikö ahneus sittenkin liian pitkälle?
#33. Korjataan nyt vähän sukulaisuuksia. Vaikka sanommekin toisiamme veljiksi Teuvon kanssa, emme ole lihallista sukua. Toivon Teukan kirjoittavan aiheesta, onhan hän meidän kaikkien tuntema Teuvo Havia Somerniemeltä.
Oma kokemukseni lentämiseen rajoittuu lentokonemekaanikon tehtäviin ja tutkalennonjohtajuuteen -50 ja -60 luvuilla.
Luepa Teuvo Havian artikkeli Hienosesta täällä Uudessa Suomessa.
Hyvä olisi, jos Teuvo kertoisi oman mielipiteensä lentohenkilöstön työvoimakustannuksista (peruspalkka ja sosiaalikulut), mutta ennen kaikkea siitä, mitä mieltä hän on ammattijohtaja Hienosen Jukan mielipiteistä.
#35. Juuri näin. Panen hänelle myös e-postia toivomusten suhteen.
Sepä mielenkiintoista. Jään odottamaan.
Surkeata olisikin jos kansallinen finnair:imme kaatuisi johonkin ammattiliiton lyhytnäköiseen ahneuteen, eikö?
Teuvolle terveisiä!
#37. Täytynee sirtyä yöpuulle. Ateenan tilane huolestuttaa. Monet muistot sieltä ja Mikrolineumin satamasta ovat pysyviä, kävi siellä miten sitten on määrätty?
Kävin vielä katsomassa Google Analyticsin lukuja.
Lauantaina oli sivujani käynyt lukemassa vain 550 lukijaa, jotka olivat viipynet sivuilla vain 2,5 minuuttia. Siis lukeneet viimeiset pari artikkelia ja sitten 80% poistuneet Uuden Suomen sivuilta. Monena normaalina päivänä lukijamäärä on ollut lähes 1.000 lukijaa. Viikonloppuna ollaan maala.
78% lukijoista ovat vakituisia lukijoita joiltain muilta palstoilta, kuten Arvopaperista.
Kuitenkin näinkin pienellä lukijamäärällä olen tämän iltapåivän ja illan ollut luetuin bloggaaja täällä Uudessa Suomessa.
Kiitos lukijoille.
Kävin vielä katsomassa Google Analyticsin lukuja. ..........
Lieneekö tarkoitushakuista että Lainvoimaisesta TES:stä, joka on julkaistu asetuskokoelmassa
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/paatokset/2002/1342
puuttuu kokonaan liitteet 1 - 5. Näissä liitteissä on palkkataulukot.
http://www.finlex.fi/data/tes/stes1342-TT54PahvPap0711.pdf
Lieneekö tarkoitushakuista että Lainvoimaisesta TES:stä, joka on julkaistu asetuskokoelmassa
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/paatokset/2002/1342
puuttuu kokonaan liitteet 1 - 5.
Näissä liitteissä on palkkataulukot.
http://www.finlex.fi/data/tes/stes1342-TT54PahvPap0711.pdf
Ilmeisesti Raimo tarkoitit vastauksella 24 minun kommenttiani.
Jos peruspalkka taulukko palkka liikkuu,sinun antamiesi tietojen pohjalta ( huom peruspalkka) noin 26.00 € / h niin ilmeisesti sinun kannattaa antaa se tieto, mihin se perustuu.
Nyt tietenkin vertailun voi katsoa sivuillasi olevista linkeistä ja arvioida kumman arviot on lähempänä sitä oikeaa.
Vertauksesi bussikuskiin ja lenjään on juuri sellainen yksipuolinen loppuun ajattelematon kommentti, monien ihmisten ajatuksita. Miten sinä arvostat työtä.
Rahtilentäjän ja bussikuskin vertaaminen ei osu oikeaan kohtaan ei myöskään minun vastaukseni, bussikuskin vastuulla autossa saattaa olla sata matkustajaa + muut tiellä liikkujat. Rahtikoneen kuljettajalla ei ole matkustajia ?
Eikös siivooja tee mielestäsi yhtä arvokasta työtä, koska hänen vastuullaaan saattaa olla esimerkiksi joidenkin julkisten tilojen siivous ja hygienia. Sinun ja monen mielestä ilmeisesti ei...koska hän on pakollinen kuluerä yteiskunnassa, joka ei tuota..
Eikös Raimo hyvä kaikki työtehtävät ole samanarvoisia, jos henkilö itse kantaa vastuun tehtävistään ja hoitaa työnsä hyvin.
Kuten kerrot kävijämääristä sivuillasi, tärkeintä sinulle on kävijämäärät...
ps siihen mihin tietoni palkoista perustuu, niin voisin kertoa kokemukseen eri ammattialoista, sekä kokemukseen järkevästä AY toiminnasta.
Muistan kun eräs paperitehtaan johtaja sanoi, että ei auta vaikka työvoima ja energia olisivat ilmaisia.
Silti Suomi on LIIAN kaukana päämarkkina-alueista.
Eli puu halutaan ostaa ja jalostaa lähellä päämarkkina-alueita. Jos näissä on vielä kiinteistö ja palkkakulut alhaisemmat kuin Suomessa se on pelkkää plussaa.
Puuteollisuus valuu pikkuhiljaa sinne missä paperille on vielä kysyntää eli aasiaan.
#46. Niin tässä loppujen lopuksi taitaa käydä.
ilmari. (35)
Lentäjän peruspalkka muodostui ainakin ennen, kuukausittain maksettavasta vakiosummasta. Sen lisäksi siihen tulivat erilaiset lisät, kuten lentolisä, lisä kouluttajan tehtävistä, tarkastuslentäjän tehtävistä ja muista erikseen sovituista erikoistehtävistä. Suurimman osan palkkauksesta muodistivat siihen aikaan lentolisät. Se oli korvaus siitä lentäjän varsinaisesta tehtävästä. Ellei lentoja ollut tai istuttiin koulun penkillä, elettiin pelkän peruspalkan varassa.
Mitä tulee Jukka Hienosen toimintaan Finnairissa se on ollut hermoja raastavaa. Finnair on kautta aikojen ollut valtion yhtiö missä poliitikoista muodostettu hallintoneuvosto on istunut ilmaisten matkojen nautintaoikeudella. Liikennelentäjäliitto tai yhdistys, mikä nykyään onkin, on aina pitänyt puoliaan, ehkä liiankin tarmokkaasti. Samoin matkustamohenkilökunta, joka sai aikoinaan eduskunnankin hyväksymään "lex Finnairin". Kysymyksessä oli silloin kiista vapaalippujen verotuksesta työsuhde etuutena.
Nykyinen Finnair painii aivan eri sarjassa kuin tuolloin. Kilpailu on ankaraa ja siihen Finnairilla pitää löytyä vastaavia eväitä. Näitä eväitä Hienonen on pyrkinyt löytämään, mutta varsinkin lentäjien haluttomuus osallistua talkoisiin on hämmästyttävää. Yritystä pitää johtaa tehtävään palkattu johto. Finnairilla on aina ollut niin, että häntä on heiluttanut koiraa.
39 Raimolle:
Kiitos kiitoksesta. Siitä annan "ruusuja" sinulle, kun kirjoitat niin erilaisista aiheista, "laajalla skaalalla".
Paljon on puhuttu myös Paperitellisuuden korkeista palkkakustannuksista ja paperiliiton uhkailusta jopa lakolla.
Muutaman vuoden takaisten tilastotietojen mukaan paperitellisuutemme henkilöstökulut ovat reippaasti yli Länsi-Euroopan keskiarvon. Ne ovat maailman korkeimpia Kanadan,Saksan ja USA:n jälkeen.
Paperiteollisuuden kokkonaistyövoimakustannukset olivat esim. v 2004 n. 33 %, kun ne muussa samaan aikaan teollisuudessa olivat keskimäärin n.25 %.
Tosiasia on, että suomalainen paperiteollisuus on joutunut tilanteeseen, mistä kuiville päästään vain luopumalla vanhoista periaatteista ja nykyaikaistamalla koko toiminta kysyntää vastaavaksi.
#49-51. Kiitokset Teuvolle ja AnnaLeenalle. Ehkä se Ilmari huomaa käydä täällä lueskelemassa vastauksia.
Muuta en voi paperiteollisuudesta sanoa, että kuinka Ranskassa on varaa pitää paperikonetta, joka leipoo ilmoille vesileimattua sätkäpaperia. Ja ollen vielä halvempaa kuin normi rizla.
Ei suomessa mitään paperia osata tehdä.
#53. Jos ne dumppaa ylijäämänsä tänne halvalla?
Teuvo (49): "Nykyinen Finnair painii aivan eri sarjassa kuin tuolloin. Kilpailu on ankaraa ja siihen Finnairilla pitää löytyä vastaavia eväitä. Näitä eväitä Hienonen on pyrkinyt löytämään, mutta varsinkin lentäjien haluttomuus osallistua talkoisiin on hämmästyttävää. Yritystä pitää johtaa tehtävään palkattu johto. Finnairilla on aina ollut niin, että häntä on heiluttanut koiraa".
Vastauksesi on hyvä ja minulle on syntynyt täsmälleen saman vaikutelman ongelmasta. Toivottavasti Finnair pysyy pystyssä.
Suomen lentäjienliitto on minusta kyllä ammattiliitto....
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 53 kommenttia