*

Roskanpoimijan blogi

Passiivitalo on yhtä kuin hometalo ?

Saksassa passiivitaloja on rakennettu jo kolmisenkymmentä vuotta. Vähitellen villitys on levinnyt Suomeenkin, johon niitä ei missään nimessä saisi rakentaa. Sama pätee muihinkin pohjoismaihin. Mutta nyt sille ei enää mahdeta mitään. Talonrakennus on mennyt siihen, että ensin rakennetaan puolen millin talo, jonka lämmityksessä vuosittain säästetään 1.000 €uron verran. Samalla saatetaan talo alttiiksi homeelle. Samoin kuin siinä asujatkin.

Mikä ihme sähkön säästäminen on villinnyt muuten järkevät ihmiset. Talon rakennuskustannuksia nostetaan 5-10%:ia jotta vuodessa säästettäisiin kulutetun sähkön hinnassa 0,2%:ia. Kuluu 25-50 vuotta, ennenkuin rakentamiseen käytetty lisäraha on sähkönkulutuksella säästetty takaisin. Tähän laskelmaan ei ole otettu mukaan niitä homeen aiheuttamia korjauksia, eikä ihmisten sairauksia, jotka hometalossa asuminen aiheuttaa.

Jokainen tässä maassa passiivitaloja vastustava leimataan kerettiläiseksi, joka ei ymmärrä talonrakentamisesta mitään. He saattavat hyvinkin olla oikeassa, mutta missä sitten piilee passiivitalon suosijan viisaus? Väitetään ja lasketaan vaan säästynyttä sähköä eikä oteta huomioon rakennuksen tuuletusta. Kun seinät , katto  tai lattia ei hengitä, niin välttämätön seuraus kosteutta kerääntyvissä paikoissa on home. Kosteutta kertyy ikkunoiden ympärille, jolloin silikoonitiivisteet muuttuvat mustiksi ja ikkunan alla oleva osa alkaa kasvaa pitkää karvaa. Samoin pesuhuoneen lähellä olevien kaappien peränurkat ja verhojen taustat.

Ensimmäiseksi lähettäisin passiivitalojen rakentajat  tutustumaan itse henkilökohtaisesti näitä vanhoja -80/-90 luvuilla rakennettuja taloja. Kyselisivät asukkailta, miten he ovat reagoineet esiintyviin home-esiintymiin. Vähin , mitä tähän hätään voi tehdä, on lukea ihmisten kokemuksia asumisesta hometalossa oheisen linkin kautta. Netistä löytyy valtavasti vastaavia esimerkkejä, mutta aloittakaa tästä.

 

                http://www.suomalaiset.de/forum/showthread.php?t=5826

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Juhani Putkinen

Raimo olet jälleen oikealla asialla.

Passiivitalot ovat haitallinen vouhotus.

Kun rakennetaan lisää ydinvoimaa, niin saadaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla - eikä tarvitse lähteä kaikkiin haitallisiin vouhotuksiin, kuten passiivitalot.

Jo nyt taloista tehdään liian tiiviitä pulloja, joissa on liian paksut eristeet - home muhii erinomaisesti.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Ongelma ei ole homeessa vaan sen yhteydessä esiintyvissä myrkyissä, joiden laatua ei vielä ole onnistuttu selvittämään.

Se tiedetään, että homeen tai kosteuden poistuminen ei likikään aina auta ja sekin tiedetään, että nyt palaa miljardeja - tässä mielessä - hukkaan.

Mielenkiinitoinen on korviini kantautunut tieto, että ilmanvaihdin, joita nyt myydään kuin häkää, useimmiten ratkaisee koko ongelman.

1300 maksaa kunnon ilmanvaihdin. Se säästää energiaa, tekee sisäilman miellyttäväksi ja on - nykyisin - liki äänetön.

Murto-osalla kustannnuksia saadaan toimivia ratkaisuja.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Terve Raimo!
Arvaat varmaan mitä mieltä minä olen?
Olen samaa mieltä - yllätys, yllätys!

Jatkan kohta. Halusin vain olla eka, mutta makkarat on jo valmiina, ja on paljon tekemistä. Älä lähde mihinkään. ;-) Tulen kyllä takaisin.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Voi kakka, jouduin kolmanneksi... :-(

Henry

Raimo Myöhänen

#1.Suomessa sähkö on niin halpaa, että sitä kannatta käyttää myös lämmittämiseen.

Raimo Myöhänen

#2.Minun käsittääkseni noissa Saksalaisissa taloissa olisi ilmanvaihtimet. Luepa linkin takana olevia kokemuksia.

Ikkunat kastuvat, vesi seisoo tiivisteillä ja ylimääräinen valuu seinää pitkin jne.

Raimo Myöhänen

#3-4. Sinulla varmaankin on kokemuksia kun muutenkin olet niin kekseliäs!

Sähkön säästäjä (nimimerkki)

Hei,

eikö sinulle tullut mieleen, että sähköä ei säästetä vain pihiyden vuoksi, vaan myös ympäristösyistä?

2000-luvulla osataan rakentaa hyviä passiivitaloja, joissa ilmanvaihto toimii. Ja ihan vaan tiedoksi, että Suomen ensimmäiset passiivitalot on rakennettu vasta viime vuosina. Kannattaa vaikka googlettaa "passiivitalo", niin tietää, mistä puhutaan. 1980-ja 1990-luvun hometaloilla ei ole mitään tekemistä nykyaikaisten passiivitalojen kanssa.

Ai niin, sellaista vielä, että passiivitalon rakennuskustannukset ovat vain muutaman prosentin kalliimmat kuin tavanomaisten, ja näitä tehdään jo kerrostaloinakin.

Raimo Myöhänen

#8. Ympäristösyistä ei tarvitse sähköä säästää, kunhan se tuotetaan ydinvoimalla.

Passiivitalojen hintaero on enemmän kuin muutama prosentti, jos käytetän homehtumiselle paremmin kestäviä materiaaleja.

Timo Kantola (nimimerkki)

Passiivitalot ovat mielestän vähän kysymysmerkki. Tähän kyläänkin valmistui jokin aika sitten passiivirivitalo. Niin sitä ainakin mainostettiin. Myös asuntomessuilla taisi yks passiivi olla.

Ilmanvaihto ja rakenteiden toimivuus näissä passiivitaloissa on erityisen kriittinen asia. Jos ilmanvaihto toimii oikein, ei kosteutta kerry vääriin paikkoihin hometta kasvattamaan. Ainakin periaatteessa kaikkien rakennusmateriaalien ominaisuudet tunnetaan ja toimiva passiivitalokin osataan rakentaa.

Takaisinmaksuaika, jos sitä yleensäkään lasketaan, voi olla pitkänlainen. Omalla rahallaan rakentajat pelaavat. Ovat kuitenkin "asiantuntijoiden" armoilla. Teetpä talosi miten tahansa, aina löytyy joku joka tyrmää koko hankkeen.

Aina kun otetaan jokin uusi rakennustekniikka tai -ratkaisu käyttöön, ilmenee muutaman vuoden kuluttua jotain yllättäviä ongelmia. Tämä pätee myös Finlandia taloon ja sen seinämarmoreihin.

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Mikäli hometta ilmenee, on tehty pääsääntöisesti virhe kolmessa paikassa.
1) Tuuletusraot puuttuvat rakenteesta.
2) Eristeet, jotka estävät puolestaan eristeiden kastumisen, ovat väärin asetettu. Tai puuttuvat kokonaan.
3)Ei ole varjeltu riittävästi esim. elementejä, tai paikoilleen asetettuja eristeitä, jolloin ne eivät pääse riittävästi kuivumaan!
Lämpöeristeiden vahvuudella ei ole mitään merkitystä paitsi, että on riittävästi! Eli se sähkön säästäminenkin onnistuu, mutta rajansa kaikella.

MarkkuM (nimimerkki)

Vihreät piipertäjät vaativat energian säästämistä, hinnalla millä hyvänsä. Onneksi saatiin jo 60w hehkuttavat mattalamput poistettua, siitä se maailman pelastaminen alkaa. Vielä kun saadaan tuulimylly, valtion kustantamana tietty, joka niemen notkoon ja saarelmaan niin voidaan purkaa kaikki ydinvoimalat ja ottaa sähkö suoraan pistorasiasta.

Timo Kantola (nimimerkki)

Jäi tämä linkki pois edellisestä viestistäni. Kyllä VTT tietää.

http://passivehouse.vtt.fi/files/mika%20on%20passi...

luuserius (nimimerkki)

2# Antti Liikkanen sen jo mainitsikin.
Ilmanvaihto on oleellinen osa homeongelman ratkaisemisessa. Missään ei ole niin lämpimiä asuntoja kuin Suomessa. Ranskassa ja Saksassa, ainakin Saksan eteläosissa, asunnot ovat erittäin kosteita talviaikaan, kun lämpöeristystä ja lämmitystä ei käytännössä ole. Ja ikkuna on usein ainoa ilmanvaihtokana.

Tanskassa huomasin hämmästyttävän usean talon olevan ''perustettu'' suoraan maata vasten. Ja salaojituksesta ei olllut tietoakaan. Näin kosteusongelma erittäin kosteassa maaperässä johti siihen, ettei talojen kellariin voinut mennä lainkaan järkyttävän homelöyhkän takia.

Meillä ollaan varsin pitkällä homeongelman tunnistamisessa. Ja uusien talojen ilmanvaihdot perustuvat pitkälti koneelliseen ilmastointiin, joka monasti onkin aivan välttämätöntä rakennustekniikan takia. Muovipussitalot kyllä homehtuvat varsin nopeasti jos ei rakenteet tuuletu, vaikka kuinka olisi perustus hyvä ja tuulettuva.

Itse asun hirsirunkoisessa talossa, jossa vetää sopivasti. Ja eristeet niin imevät että vapauttavat kosteutta.

Raimo Myöhänen

#10.Nyt passivitaloiksi ei hyväksytä parikymmentä vuotta vanhoja saksalaisia taloja, vaikka 2000 luvun alussa ne olivat ehdottimia.
Nyt niissä asuu oirehtivia ihmisiä.

vihtahousu (nimimerkki)

"2000-luvulla osataan rakentaa hyviä passiivitaloja, joissa ilmanvaihto toimii. Ja ihan vaan tiedoksi, että Suomen ensimmäiset passiivitalot on rakennettu vasta viime vuosina. Kannattaa vaikka googlettaa ”passiivitalo”, niin tietää, mistä puhutaan. 1980-ja 1990-luvun hometaloilla ei ole mitään tekemistä nykyaikaisten passiivitalojen kanssa."

Missä on kastepiste, missä on kastepiste, täällähän minä. Täällähän minä.

Raimo Myöhänen

#11. Nuo on tärkeitä huomioita, mutta kun talossa on ikkunoita, jotka hikoavat, miten sen estää.

Samoin kylpyhuoneesta tulee aina höyryä ja höyryävät ihmiset tulevat sieltä kostuttamaan muita huoneita.

Nurkat ovat myös herkkä kohta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kovin paljon on noita homeongelmia myös ihan perinteisissä taloissa. On varmaa, jos sama rakentamisen taso mikä nyt on jatkuu myös passiivitalonrakentamisen suuntaan tulee myös niissä olemaan homenogelmia. Kuitenkin näyttäisi siltä, että suurin ongelma tosiaan on se rakentamisen taso, ei itsessään se, että onko kyseessä passiivitalo vaiko perinteinen. Toki totta lienee, että passiivitalo on perinteistä hivenen alttiimpi noiden rakennusvirheiden suhteen.
Itse suhtaudun hieman varauksellisesti passiivitalon ideaan, sillä sen vaatima huolellisuus ei välttämättä sovi nykyiseen osaamis ja tekemiskulttuuriin. Voi hyvin olla, että paras ratkaisu löytyy tällä hetkellä passiivitalon ja perinteisen rakentamisen välimaastosta, ns matalaenergiarakentamisesta. Jo melko pienin muutoksin mm. ilmanvahdon ja lämmitysjärjestelmän suhteen saavutetaan suurin osa passiivitalon säästöistä, mutta ratkaisut ovat selvästi halvempia ja samalla voidaan paremmin välttää näitä umpioitumisen riskejä.

Raimo Myöhänen

#12. Se nyt oli niitä suurimpia hölmöilyjä. Tarkoitan hehkulamppuja.

Raimo Myöhänen

#13. Katselen hetken kuluttua kun olen ensin kommentoinut kaikille.

Raimo Myöhänen

#14. Liekö parempaa talon rakennusainetta vielä keksittykään kuin hirsi. Tosin sielläkin kaksi alinta hirsikerrosta on herkkiä sienelle.

Raimo Myöhänen

#16. Hyvä, vihtahousu!. Niin, missähän se paha kastepiste luuraa?

Raimo Myöhänen

#18. Matalaenergiatalo saattaakin olla oikea ratkaisu. Nopeasti vaihtuva ulkolämpötila on suuri riski kosteudelle.

vihtahousu (nimimerkki)

Kysyttiin paikalliselta Rak. tarkastajalta (ilkeillessämme) kaupungin/ viranomaisten vastuuta mahdollisten ongelmien ilmetessä passiivitaloissa. Kaveri kiemurteli kuin mato koukussa. Kuitenkin he joutuvat ajamaan ympäristöministeriön päätöksiä, vaikkei kukaan tiedä vaikutuksia.

luuserius (nimimerkki)

Olennaista hirsitalossa on sokkelin korkeus maapinnasta ja sisätilojen ja alapohjan tuuletus, kuten kaikissa rakennuksissa. Sientä ei näy, jos ei kukkaset seinää pitkin käy;)
Monta kertaa alahirret kastuvat puutteellisen sadevesijärjestelmän takia. Ilman kosteutta ei sienikään elä. Pitää malttaa rakentaa myös sen verran kattoa, ettei seinäkään kastu ihan joka sadekuurosta.
Eli tuolla jo se mainittiinkin, rakentamisen laatu merkitsee paljon. Itse olen nähnyt useita uusia rakennuksia, joissa puuttuu mm. kosteussulku tai vesieristeet märkätiloista. Arabianrannassa esimerkiksi uusiin elementtitaloihin tehtiin jo kylppäriremonttia, alle vuoden käytön jälkeen. Viron pojat kun unohti sivellä vesieristettä ennen kaakelointia. Valvonta se kuitenkin vastaa näistä.
Oli myös laitettu sähkörasiat, mutta unohdettu vetää putkitus seinän sisälle. Ja pesutornille oli paikka, mutta ei ollut muistettu laittaa viemäriliitäntää.
Isoilla työmailla sattuu.

Juhani Putkinen

Raimo (23): "Nopeasti vaihtuva ulkolämpötila on suuri riski kosteudelle. "

Pitkälti juuri siitä on kysymys. Kun eristekerros tehdään liian paksuksi, niin uloimpana oleva eristekerros tahtoo kostua - mutta ei kuivu. Siitä SE sitten alkaa.

Raimo Myöhänen

#24. Pitäisi jättää rakentajalle enemmän liikkumavaraa, kun hän joka tapauksessa maksaa viulut.

Raimo Myöhänen

#25. Totta puhut. Tarpeeksi pitkät räystäät ja kivijalalle korkeutta.

Jos ei ammattitaito riitä, niin silloin valvontakaan ei voi sitä paikata.

Raimo Myöhänen

#26. Siinä ei silloin tuuletus hetkessä auta.

Raimo Myöhänen

#13. VTT on kiinnostunut kylmäsilloista ja lämpökertoimista, mutta missä on suunnitelma, jolla ilma saadaan kiertämään kaikissa nurkissa ja vuotavat ikkunat pysymään kuivina?

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Raimo ihmettelet ikkunoiden kohtia rakennuksessa. K-arvo eli lämmönläpäisyluku, on aina ikkunoiden kohdilla huonoin. Kommentissani 11 mainitsin ne tärkeimmät virheet, joista hometalot tulevat.
Ikkunat pysyvät hikoilemattomina, kun tulo- ja korvausilman suhde on oikea, suhteessa huoneilman lämpötilaan!
Tietysti karmit on tilkittävä huolellisesti, ja ikkunassa on oltava "tuplalasit". Se merkitsee yhtä lämpölasia, ja yksi tavallinen ikkunalasi. Kommentissa 23 Juhanin mainitseva eristekerroksen vahvuudella, ei ole merkitystä, kun vaan eristekerros puolestaan on OIKEIN suojattu kosteuden tiivistymiä vastaan!

Raimo Myöhänen

#31.Passiivitalossa pitää kai olla 4-kertaiset lasit ja sitten jotain kaasuakin mukana. En ole täysin selvillä yksityiskohdista, nekun muttuvat ajoittain.
Muutaman vuoden ajan olen seurannut noita vaatimuksia, mutta riippuu vähän siitä, mistä tietoa hakee, niin saa sen tyylisen vastauksen.

Alamainen (nimimerkki)

#25
Eräs työkaverini n. 20vuotta sitten pyöritteli epäuskoisena päätään, kun kuuli että Suomessa kylpyhuoneen kosteuseristykset tehtiin urakalla. Kaveri oli asunut 25 vuotta Ruotsissa ja Norjassa. Nykyään, siis määräysten mukaan, pitää Suomessa laittaa tietty kilomäärä kosteuseristysmassaa tiettyä neliömäärää kohti. Samoin nykyään Gyproc-levyistä tehdyt kosteiden tilojen pystyrankavälit ovat yleisesti 30 cm, tosin sauna-pesuhuone tilat pyritään tekemään pääasiassa kiviaineesta.
Tämäkään ei välttämättä auta, jos talon perustukset on rakennettu huonosti ja rakenteiden painuminen aiheuttaa kosteuseristyksen rikkoutumisen.

Raimo Myöhänen

#33. Halkeama eristeessä on selvä reitti kosteudelle. Samoin ruuvin reikä, vaikka ruuvi olisikin paikallaan.
Seinän ja lattian raja on myös kriittinen paikka, samoin viemäriaukot. Näitä katselen aina pesuhuoneissa.

luuserius (nimimerkki)

Tuuletus on pesutiloissa ja saunassa kaiken a ja o. Mitä raikkaampi ilma, sen parempi. Ja lattialämmitys on erinomainen kosteuden poistaja, kun on vaan paikka minne kosteus voi poistua.

Kun ilma kiertää ja kosteus ei pääse rakenteisiin niin elämä hymyilee.
Näitä ''passiivitaloja'' on paljon vanhoissa rakennuksissa, joita lisäeristettiin öljykriisin jälkeen. Purujen päälle kun heitettiin lasivillaa niin siihenhän se kosteus jo kertyy ja hometta alkaa syntyä. Onhan se hirveää kun saunassa vetää.Monta tuuletusaukkoa silloin tukittiin kohtalokkain seurauksin. Paras tapaus oli kun mineriittilevyn alle oli vielä villakerros tungettu. Tälläisen talon omistaja kun kysyy että mitä tehdään, niin paras vastaus on että nuotio olohuoneeseen.

Juhani Putkinen

Simo (31): "Kommentissa 23 Juhanin mainitseva eristekerroksen vahvuudella, ei ole merkitystä, kun vaan eristekerros puolestaan on OIKEIN suojattu kosteuden tiivistymiä vastaan!"

Simo hyvä, voisitko valistaa meitä siitä MITEN se kostuminen voidaan estää?

Fysiikan lakien mukaan nimittäin kosteus tiivistyy kun lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle.

Kun on pitkään lämmintä ja kosteaa, niin ulkoilman kosteus imeytyy eristeisiin - ellei rakennuksen sisältä tuleva lämpö kykene pitämään niitä kuivana (ei kykene jos paksu eristekerros). Kun sitten nopeasti ulkolämpötila laskee, niin kosteus tiivistyy - suomeksi ne eristeet ja ulkoseinän sisäpinta kastuvat.

Raimo Myöhänen

#35. Noista virheistä pitäisi kirjoittaa kirja, josta voisi oppia oaremmin kuin pelkillä ohjeilla. oikeistaan siinä näkisi miten pienikin virhe voi aiheuttaa ison vahingon.

Raimo Myöhänen

#36. Nämä ovat vaikeita asioita. Siksi niitä ei ole pystytty hallitsemaankaan. Aina uusien materiaalien tullessa markkinoille, alkaa uusi kierros.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Ahattelin myös kirjoittaa tähän kommenttia, sillä kun näin TV:stä, kun joku asiantuntija esitteli tällaista passiivitaloa, niin ihmettelin miehelleni ääneen, että eikö tuollaisessa ole sitten kauhea homevaara, kun ei tuuletus pelaa?

Nyt tässä onkin jo tullut teidän asiantuntijoiden mielipiteitä niin paljon, etten lähde tässä mitään omia "spekulaatioitani" sen kummemmin esittelemään.

Illanjatkoja,

Eeva :)

Raimo Myöhänen

#39. Meillä täällä on monta näkemystä. Siksi on myös monenlaista jälkeäkin odotettavissa. Minä olen kuitenkin matalaenergiatalon (25 tai 50) kannalla ja lämmitän sähköllä.

Aimo Ajattelija (nimimerkki)

Kiitokset kirjoittajalle hyvästä kirjoituksesta ja bloggaajille kommenteista, tässä onkin paljon ajateltavaa sellaiselle joka ei aiheesta paljoa ole tiennyt (mutta toki ounastellut jotakin tämän kirjoituksen tapaista)!

Nykyisellään saa lukea harvoin yhtä mukavasti asiassa tiukasti pysyvää blogia!

Jeppe (nimimerkki)

Passiivitalot ovat turha ja kohtuuton riski.

Kunnollisen talon rakentaminen vaatii enemmän tarkkuutta, kuin mitä todellisuudessa on mahdollista toteuttaa. Vähäisempi eristys ja runsaampi lämmitys paikkaa normaalisti pienet virheet. Passiivitaloissa näin ei käy.

Pitkälle viedyt ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät vaativat enemmän huolellisuutta, kuin mihin ihmiset ovat valmiit. Monen passiivitalon tulevaisuudessa häämöttää ikkunan kautta tuulettaminen ja nurkissa muutama irtopatteri. Ilmanvaihdossa on muutama harakanpesä, muksujen leluja ja vuosien pölyt. Harva niitä rupeaa huollattamaan. Ikkuna auki ja asia on kunnossa. Se siitä passiivitalosta.

Jeppe (nimimerkki)

Siis tuo koskee pasiivi- ja matalaenergiataloja.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Simo Perttula ja luuserius ovatkin sanoneet kaiken oleellisen. Antti Liikkasen mainitsema ilmanvaihdin on jenkkien mukaan paras ratkaisu.

Muutama oma/kuultu huomio vielä:
- Jos peili ei ole kirkas 10 - 15 minuuttia sen jälkeen kun on suihkuteltu oikein kunnolla, on tuuletus alimitoitettu. (Tämä siis tällainen peukkusääntö).

- Niinkuin moni on sanonut: Kunnon alapohjatuuletus, kivijalka 70 cm maanpinnan yläpuolelle, kunnon 'hattu', eli reilut räystäät. [Blogissani suunittelema talossa räystäät ovat melkein maahan saakka].

- Ei muovia sulkemaan mitään, koska sitten ei rakenteet hengitä. No kylppäriin ja sellaisiin paikkoihin pitää laittaa vesieristeet. Siellä seinien ei pidäkkään hengittää, vaan ilma otetaan ulos vaikka koneellisesti.

Pidän itse arkkitehti Panu Kailan kirjoja loogisina ja helposti luettavina. Eräänlaisina maalaisjärjen kiteytyminä.

Se mikä on eniten pistänyt silmään eri asuntomessuilla, on se, miten insinöörit kilpailevat keskenään erillaisilla tekno-gizmoilla kaikissa energiajutuissa. Lasku jää kuluttajan maksettavaksi.
Eli yleensä näihin taloihin tuupataan aivan käsittämättömän paljon tekniikkaa. Ja kun tekniikka pettää - pitää olla rahaa.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Vieläpä se minun mainitsema oma blogi (joka on useamman ihmisen yhteistyö-juttu):

henry.blogit.uusisuomi.fi

luuserius (nimimerkki)

Henry sen sanoikin. Panu Kaila on TERVEEN rakentamisen erikoisasiantuntija.

Itse en sinällään tuomitse passiivitalorakentamistakaan. Kyllä nekin ratkaisut kehittyvät, koska nykyään on mahdollista rakentaa aivan loistavat ilmanvaihtojärjestelmät. Ja se on terveen passiivitalonkin elinehto. Koneellinen ilmanvaihto.

Kyllähän se tekniikka on tullut rakentamiseen. Ja on tarpeen, kun keski-uudellamaalla pari vuotta vanhat kupariputket ovat jo syöpyneet puhki. Silloin on kiva kun tekniikka minimoi vaurioita ja vesi katkeaa automaattisesti. Saa vakuutusyhtiöltäkin alennusta kun on putkistossa varoitin.

Raimo Myöhänen

#41. Kiitoksia vain itsellesi, kun olet viihtynyt seurassamme.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ja vielä pari juttua:
- Useat asiakkaat, (puuseppiä ja korjausremontin tekijöitä), vannovat ikkunakitin nimeen. Yksi sanoi viime viikolla että lähin etäisyys lasin ja silikonin välillä pitäisi olla 3 metriä. ;-)

Koska taloissamme tulee olemaan puulämmitys, funtsimme miten korvausilma olisi parhaiten jörjestettävissä. Savupiipustahan menee valtavia kuutiomääriä ulos. Olen ajatellut että korvausilma otettaisiin sisään useampi metri savupiipusta, mutta teräsputki jota pitkin korvausilma tulee, menisi savuupiippun sisällä, näin hieman lämmittäen kylmää ilmaa. Mutta missä ja miten tämä sitten sekoitetaan sisäilmaan, onkin sitten kysymys jota minun pitää kysyä arkkitehdiltä.
Pääasia on, että korvausilma on hallittavissa.

Toi mun antama osoite ei tietenkään toimi, joten tässä se nyt sitten on vielä kerran:

http://henry.blogit.uusisuomi.fi

Henry

Raimo Myöhänen

#42. Sitä ikkuna auki tuuletusta tuolla Saksanmaallakin tunnuttiin harrastettavan. Sama kohtalo odottaa täälläkin .

Raimo Myöhänen

#43. Minä olisin jo ollut hyväksymässä matalaenergia talot.

Raimo Myöhänen

#44. Kauan Sinä niitä makkaroitas paistoitkin!!
Minulla on myöskin Panu Kailan Talotohtori kirjahyllyssä, josta sitä on tullut välillä tuuletettuakin.
Hyviä ajatuksia on paljon tullut esille. Joku voi hyötyäkin niistä.

Raimo Myöhänen

#45. Linkkisi ei tunnu toimivan?

Raimo Myöhänen

#46. Täytynee perustaa Panu Kaila Fun club!!

Raimo Myöhänen

#48. Jos luit niitä saksalaisia kommentteja, niin sielläkin ensiksi silikoni alkoi homehtua. Ei siis sovi ikkunan tiivistykseen.

Linkkisi ei toimi vieläkään.

Alamainen (nimimerkki)

#54
Linkki ei toimi suoraan klikkaamalla, mutta copy/paste- toiminnalla ainakin
minulla sivut aukeavat.
Yritänpä minäkin...

http://henry.blogit.uusisuomi.fi/

Raimo Myöhänen

#57. Henry, nyt toimii Sinunkin linkkisi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

No tulipahan nyt kerrattua tuokin.

Juu, Panu Kailalta on tullut tänä vuonna jo kaksi uutta kirjaa ja kolmas tullee jouluksi, jos en hänen luentoa ihan väärin muista.

Tarkoititko "Fun Club" vai "Fan Club"?
Juu, ne makkarat. Oli 'Muinaistulien yö' täällä ja paljon kaikenmaailman häslinkiä.
Tämä on kyllä hyvä aihe, että kiitos tästä blogista.

Henry

K Veikko

Lapsuuden kodissa oli "kissankolo" lattiassa. Sitä kautta kissa sai vapaasti kulkea ulos ja sisään.

Energiatalon valmistaja tietenkin hinnoittelee kissalle rahallisen arvon. Ostaja sitten tietenkin päättää sen mikä on kissan hinta. Jos talovalmistajan laskelmat hyväksytään, niin kissa luonnollisesti vaihdetaan rahaan - ja kaikki ovat onnellisia? - ainakin taloudellisessa mielessä.

Alamainen (nimimerkki)

Henrylle kysymys:
Kun teillä tuli tuo kuntaliitos, jossa viisi kuntaa liittyi yhteen, vaikuttiko se millään tavalla tuohon rakennustarkastukseen?
Onko sielläpäin tuo kunnallinen rakennustarkastus ollut ennenkin yhtenäistä, vai oliko nykyisen kunnan eri osissa eri käytäntöjä?
Kuten esimerkiksi taksoissa tai tarkastusajankohdissa?

anonyymi (nimimerkki)

Mistäs ne ennenvanhiset osasivat talonsa rakentaa. Sen tupakka-askiin piirretyn, jossa aamu- ja ilta-aurinko kulkee kohdallaan eikä junaosastoa mikään huone muistuta.
Olen työskennellyt huoneissa, joissa jalat palelivat, ikkunaa ei ollut mahdollista avata. Mittaajat kävivät. Keskiarvo o.k.
Ei kummempia.

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Raimolle ja Juhanille selvennystä!
Tein koko ammatillisen urani soveltamalla arkkitehtien ja insinöörien suunnitelmia käytäntöön.
Rakennusmestarina voisin tästä hometalo asiasta, tehdä pitkänkin esitelmän. Eli kuinka eri eristeet oikein asennettuna, ja sopivasti tuuletuksista huolehtimalla, saadaan hyvä viihtyisä talo! Energiaa säästävä, ja homeilematon!
Mutta tekotavan täydellinen selostaminen on iso juttu, saatan siitä tehdä kirjoituksen, jos tässä lehdessä tilaa riittää?
Rakentavin terveisin Simo.

Raimo Myöhänen

#59. Viimeisimpiä en ole lukenut.

Kyllä tarkoitan.

Raimo Myöhänen

#60. Tuo kissankolo onkin minulle uusi asia, mutta silloiselle kissalle varmaan mieluisa.

Raimo Myöhänen

#63. Simo, siinäpä Sinulle hyvä aihe artikkeliin.

Vihtahousu (nimimerkki)

"Pidän itse arkkitehti Panu Kailan kirjoja loogisina ja helposti luettavina. Eräänlaisina maalaisjärjen kiteytyminä."

Panu Kailan ajatukset sopivat menneeseen aikaan. Aikaan jolloin talot tehtiin hirsistä ja päreistä. Gyproc-aikaan niitä ei saa missään nimessä soveltaa.

luuserius (nimimerkki)

Ennenvanhaa eli pulaakoina ei ollut varaa huonoihin materiaaleihin. Vasta kun vaurastuttiin, alkoi ongelmarakentaminen;)

Simo Perttula sen sanoi, rakenteen tuuletus se on avainsana. Ohutkin rakenne voi alkaa tuottamaan hometta jos kosteus pääsee väärään kohtaan.

Vanhaan aikaan myös katsottiin tarkasti talonnpaikat. Nykyään rakennetaan moniin haasteellisiin paikkoihin, eikä aina huomioida olosuhteita riittävästi.

vieras (nimimerkki)

Laajennuksen yhteydessä jatkettiin samaa linjaa kuin alkuperäisessä talossa:
ilmasuluksi paperi ja eristeeksi paperimassa. Jos kastuu niin myös kuivaa.

Raimo Myöhänen

#68. Nyt sanoit tärkeän pointin. Ennen talot rakennettiin kukkuloille aurinkoisille ja ilmaville paikoille. Ei suoraan järven tai joen rantaan vaan ylemmäs siitä.

Raimo Myöhänen

#69. Mitenkä lattian kanssa, panitteko mitään ilmasuluksi? Minulle aikanaan neuvottiin, että lattiassa eristyksen ja lattialevyn väliin pitää jättää kymmenen sentin ilmarako.

Ps. Onkohan Ilmari S. pysynyt laskuissa mukana?

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Raimo, kirjoitusten määrä ei korvaa kirjoitusten laatua.

Ystävällisin terveisin
Mika Lako

P.S. Vaikka kirjoitusten laatu on kärsinyt määrän kustannuksella, tämä blogi saattaa olla yhä Uuden Suomen paras blogi.

Raimo Myöhänen

Kiitos Mika. Koetetaan rajoittaa ja parantaa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Alamainen kommentti # 61:

Henrylle kysymys:
Kun teillä tuli tuo kuntaliitos, jossa viisi kuntaa liittyi yhteen, vaikuttiko se millään tavalla tuohon rakennustarkastukseen?
Onko sielläpäin tuo kunnallinen rakennustarkastus ollut ennenkin yhtenäistä, vai oliko nykyisen kunnan eri osissa eri käytäntöjä?
Kuten esimerkiksi taksoissa tai tarkastusajankohdissa?
---------------------------------

Tähän osaan vain vastata mutu-vastauksella:
- Tiedän että eri kunnissa oli hieman eri käytännöt. Paljonko nämä erosivat, sitä en tiedä.
- Tiedän myös että vuosi 2009 on ollut raskas niille virkamiehille, jotka ovat olleet vastuussa erilaisten toimintojen yhtenemäistämisestä.
- Taksoista en tiedä, mutta kuulemman mukaan ne pitäisi nyt olla samat kaikille.

Koko kuntaliitos tehtiin hieman kiireellä kun porkkanarahat piti valtiolta saada. Eli kaikki kaatui muutaman niskaan liian nopeasti. Joissain asioissa ei edes tiedetty miten menetellä (menee aiheesta sivuun mutta kuvastaa tilannetta):
- Päätettiin, että kussakin vanhassa entisessä saaristokunnassa, Korppoo, Nauvo, Houtskari ja Iniö, kussakin olisi 'varjokunnanvaltuusto', jonka mielipiteitä pitäisi kuunnella heitä koskevissa asioissa, ennekuin asiat tuodaan kaupunginvaltuustoon.
- Ei oltu päätetty miten nämä varjovaltuustot (oikeaa nimeä en juuri nyt muista) valittaisiin.
- Ei heiltä ole mitään kysytty, esim. vanhusten oikeudesta saada apua kaupassakäyntiin. Kaupunginjohtaja 'säästö'joukkoineen olivat vain kylmästi junttaamassa päätöstä läpi: Vanhukset pysyköön kotonaan niinkuin parhaiten näkevät - nyt säästetään!

Syntyi hirveä haloo, mutta ei kyllä kysytty sen perään paljoakaan, mihin se luvattu keskusteluoikeus oli kadonnut?

Hammaslääkärilaskutuksessa valittiin (tietysti) Paraisten malli, vaikka Nauvon malli/tietokonejärjestelmä oli parempi. Nyt laskut tulee 3 kk:n viiveellä (jolloin minulla on aikaa hoitaa niitä paremmin, siis säästämään etukäteen kun summat tiedän etukäteen).

Täällä tuntuu olevan nuo tietotekniikan asiat hieman hakusessa. (Osastolle palkataan eräskin invaliidi vain silloin kun hän saa täydet työttömyystuet).
No, selvitti kai asioita hieman siitä miten RKP:n "Bäste Broder"-verkosto täällä toimii. Tai ei toimi. (Kostoksi tästä kirjoituksesta saan nyt varmaan hammaslääkärilaskut kotiin erikseen kannettuna. ;) )

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

SIMO PERTTULA kommentoi:
Sunnuntai, Elokuu 30, 2009 09:00

Raimolle ja Juhanille selvennystä!
Tein koko ammatillisen urani soveltamalla arkkitehtien ja insinöörien suunnitelmia käytäntöön.
Rakennusmestarina voisin tästä hometalo asiasta, tehdä pitkänkin esitelmän. Eli kuinka eri eristeet oikein asennettuna, ja sopivasti tuuletuksista huolehtimalla, saadaan hyvä viihtyisä talo! Energiaa säästävä, ja homeilematon!
Mutta tekotavan täydellinen selostaminen on iso juttu, saatan siitä tehdä kirjoituksen, jos tässä lehdessä tilaa riittää?
Rakentavin terveisin Simo.
------------------------------

Simo! Sinua tarvitaan! Katso blogiani ja anna palautetta.

Henry

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Ei muuta kuin lisää koneellista ilmanvaihtoa ja paljon muovia. Se on tervettä ja taloudellista rakentamista, joka kestää isältä pojalle. Ei siinä 50 vuoden kuoletukset mitään maksa, kun talon elinkaari on 25 vuotta.

Raimo Myöhänen

#76. Hyvä Sami. Tässä muistui mieleeni uutinen näiltä main ,jossa kerrottiin erääseen kouluun tehdyn täydellinen homeremontti, mutta nyt se pitää uusia runsaan vuoden kuluttua.

Vai oliko se tämän artikkelin joku kommentti?

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Oi oi. Eihän me veronmaksajat muuta voida tehdä kuin maksaa.
Suomessa rakentamisen taso on parasta maailmassa, kuten laatukin, ja PISA tutkimukset.

Suomi on paras maa. Suomalaisille, siksi työpaikata myydäänkin kiinaan.

Raimo Myöhänen

#78. Pitääköhän meidän muuttaa työn perässä. Olen matkustanut junalla Mongoliasta Pekingiin ja todennut, että siellä on jo ennestään joitakin tuunareita.

roope (nimimerkki)

Simo Perttula. Ryhdypä kirjoittelemaan kokemuksistasi miten välttää hometalo. Vaikka emme olekaan alan ammattilaisia, voimme oppia jotain hyödyllistä.

Unelman rakentaja (nimimerkki)

"miten välttää hometalo"

pitämällä pakollinen ilmanvaihtokone päällä, yksinkertaista mutta totta :)

Käyttäjän AnttiPietikinen kuva
Antti Pietikäinen

Oletteko tutustuneet olkipaali-savirappaus tekniikkaan? Paksu ja hengittävä rakenne, mitä on käytetty onnistuneesti sateisien talvien maissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset