Talvisotaa päivästä päivään, maanantai 25.12.1939
Olemme edenneet Jouluaattoon-39, jonka tapahtumat Keljassa, Karjalan kannaksella, ovat vähällä ratkaista koko Suomen kohtalon. Ilman karjalaisen valiopataljoonan, Er. P 6 väliintuloa, olisimme muutaman viikon kuluttua olleet osa Neuvostoliittoa.
Karjalan Kannas: Vihollisen uusi, vahvistettu divisioona (4D) ryhtyy varhain aamulla tiheässä lumipyryssä hyökkäykseen Suvannon yli 8-10 kilometrin levyisellä rintamalla Taipaleen luoteispuolella. Ensimmäinen porras nousee maihin Patoniemessä, Volossulassa ja Keljassa, kussakin noin pataljoonan voimin. Keljaan vihollinen saa päivän mittaan työnnetyksi vielä huomattavasti lisää joukkoja.
Vastatoimet vaarallisimpina pidettyjä Patoniemen ja Volossulan sillanpääasemia vastaan alkavat nopeasti. Taipaleen reservinä oleva evl. Kempin johtaman JR 30:n kaksi pataljoonaa ryhtyvät vastahyökkäykseen jo klo 8:n jälkeen ja niiden onnistuu puhdistaa alueet iltayöhön mennessä.
Keljassa paikallisen pataljoonan (III/JR 29) komentajalle selviää vasta illansuussa vihollisen oletettua suurempi vahvuus. Vastahyökkäykseen, joka käynnistyy klo 23.30, saadaan jalkeille vain kaksi joukkuetta. Vastassa lienee ollut vähintään jo rykmentin vahvuinen vihollisosasto.
Sukellusveneet Vesihiisi ja Iku-Turso Lähtevät Baltian vesille, edellinen miinoittamaan Paldiskin sataman edustaa, jälkimmäinen tutkimaan Liepajan merialuetta.
50 viholliskonetta pommittaa suomalaisia siviilikohteita. Jouluaaton "välirauhan jälkeen" käyttää vihollinen jälleen hyväkseen edullista lentosäätä ja aloittaa pommitukset kotiseudulle pommittaen useita kaupunkeja Helsinkiä, Turkua, Tamperetta Hankoa, Porvoota sekä Viipuria. Myöskin rautateiden solmukohdat ovat hävityksen kohteina.
Hella Wuolijoki lähestyy kirjeitse Linda ja Väinö Tanneria tarjoten apuaan neuvottelusuhteen saamiseksi Neuvostoliiton kanssa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Viipurissa jouluna -39
Vss.sotapäiväkirja 25.12.:
10.38: Ilmahälytys
11.10: Koivistolta päin koneita kaupunkiin
11:51: Kaakosta 11 konetta
11:55: Sähkövalo sammui
12:00: 18 konetta kaupungin ympärillä. Pommitusta liepeillä…
- -
Viipurissa joulupäivän 25.12. pommituksista aiheutunut ”5-tuntinen hälytystila, josta yhtämittaista vaaran aikaa ja osittaista pommitusta kesti kolmatta tuntia, oli siihenastisista jännittävin. Ja samanlaisena kului myös Tapaninpäivä. Tapanin pommitus oli kuitenkin hiukan vaimeampaa ja katkonaisempaa: neljä hälytystilaa klo 8.53 – 15.41.
- -
Nämä päivät vasta antoivat kaupunkilaisille lopullisen ja täydellisen tunnun totaalisesta ilmasodasta pommitushyökkäyksineen, lentotaisteluineen, it.rumputulineen ja lentolehtissateineen, tulipaloineen ja räjähdyssavuineen.
- -
Pahimmin olivat itäisistä kaupunginosista kärsineet Ristimäen ja Kelkkalan seudut, samoin Maaskolan ratapiha ja koko kaupungin sisäisen ratapiha-alueen viereiset asuntokorttelit, Rautatieaseman edusta ja sen jatkona Kannaksenkadun alueesta keskustan puoleinen osa, Papulan kaupunginosa, Etelä-satamasta Karjalankadun alkupään seudut, Havin alue sekä Saunalahti läntisistä kaupunginosista.” (Koponen-Viitanen: Viipurin viimeiset päivät, WSOY 1941)
Off-topic -kysymys: Miksi Neuvostoliitto käytti 25.6.41 Suomeen suuntautuneissa pommituksissa Viron lentokenttiä, kuten ainakin itse linkistä löytyvän kartan ymmärrän?
Virohan oli kesällä 1941 osa Neuvostoliittoa, joten sikäläisten kenttien käyttö Suomea vastaan oli ymmärrettävää (lentomatka Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin). Virossa olevia kenttiä käytettiin Suomea vastaan myös talvisodan aikana, vaikka käsittääkseni Viron ja Neuvostoliiton välinen tukikohtasopimus kielsi tukikohtien käytön sotatoimiin (Virohan oli tuolloin vielä itsenäinen ja puolueeton valtio). Suomalaisethan ymmärtääkseni pohtivat Virossa olevien kenttien pommittamista, mutta ajatuksesta luovuttiin juuri Viron puolueettomuuteen vedoten. Jälkiviisaana voi todeta, ettei pommituksista ainakaan haittaa olisi ollut.
Heikki J :"sikäläisten kenttien käyttö Suomea vastaan oli ymmärrettävää (lentomatka Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin)."
Mutta miksi juuri Suomea vastaan? Miksi ei entisen Itä-Preussin Saksan ilmavoimien tukikohtiin, joista Kronstadtin miinoituslennot tehtiin? Ja uskooko joku, että noin laaja pommihyökkäys olisi saatu aikaan aikavälillä 22.-24.6.41, jolloin pommituskäsky Suomeem annettiin?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 3 kommenttia