Roskanpoimijan blogi, Raimo Myöhänen

Talvisotaa päivästä päivään, keskiviikko 27.12.1939

Karjalan Kannas. Suomalaisten vastahyökkäys Taipaleen Keljassa onnistuu. Majuri O. Saarelaisen johtama Erillinen Pataljoona 6, joka on koottu Kannaksen miehistä, saapuu rasittavan yömarssin jälkeen Keljaan aamulla 27.12. Runsaan kolmen tunnin valmistelujen jälkeen se aloittaa hyökkäyksen, mutta joutuu pian perääntymään yhteistyön tykistön kanssa epäonnistuttua. Vajaan tunnin kuluttua pataljoona rynnistää uuteen hyökkäykseen.

Taistelut kehittyvät pian lähitaisteluiksi mies miestä vastaan, jossa suomalaisilla näin jälkikäteen laskien pitänyt olla mitään mahdollisuuksia. Kuitenkin tilanne iltaan mennessä on täysin karjalaisen pataljoonan hallinnassa ja vihollinen on muutamaa pesäkettä lukuunottamatta lyöty. Paikalle ehtineet apujoukot puhdistavat maaston lopullisesti yön ja aamun kuluessa.

Vihollisen 4.D:n tappiot suurhyökkäyksessään arvioidaan olleen yli 2.000 miestä  Suvannon jäällä olevissa ruumiskasoissa. Suomalaisten sotasaalis oli runsas ja sen kokoaminen kesti useita päiviä. Konekivääreitä kerättiin alueelta lähes 150 kpl, panssarintorjuntatykkejä täysi tusina, 500 automaattikivääriä, 200 Emmaa (pikakivääriä) ja toista tuhatta vähänkäytettyä kivääriä.

Omat tappiot olivat alle 500 miestä, joista suurin osa sai surmansa venäläisten tykkitulesta. Karjalaisen pataljoonan tappiot olivat alle 100 miestä.

IV AK hyökkää Laatokan Karjalassa. Laatokan Karjalassa käynnistyy IV:n AK:n kolmas hyökkäys tarkoituksena katkaista Kitilän-Syskyjärven linjaa vastaan toimivien venäläisdivisioonien yhteydet itään. Asemien vakiintuminen Kollaan ja Tolvajärven suunnissa antavat mahdollisuuden yrittää laajempaa operaatiota. Alunperin hyökkäys on määrätty alkavaksi 26.12., mutta sitä joudutaan siirtämään, sillä valmistelut eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaisesti.

Hyökkäys on suunniteltu kaksivaiheiseksi. Ensimmäisen vaiheen aikana katkaistaan Käsnäselän-Lemetin tie kahdesta kohtaa. Tähän liittyy sitova hyökkäys Ruokojärven ja Syskyjärven välillä.

Toisessa vaiheessa hyökätään Syskyjärven ja Koirinojan välisen maantien länsipuolelta Mitron suuntaan. Toisen vaiheen tarkoituksena on myöskin jakaa Syskyjärvellä ja Ruokojärvellä toimivat neuvostojoukot kahtia.

Hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä suomalaiset eivät pääse kummassakaan suunnassa tavoitteisiinsa. Uomaan suunnalla onnistuu Taisteluosasto Valkaman kuitenkin häiritä vihollisen liikennettä Käsnäselästä länteen johtavalla maantiellä.

Valtionraja saavutetaan Lieksassa. Suomalaisjoukot saavuttavat vetäytyvää neuvostorykmenttiä takaa-ajaessaan valtakunnan rajan Lieksan Kivivaarassa ja ryhmittyvät puolustukseen.

Hyökkäys oli käynnistynyt Joulupäivänä . Er P 13 iski Kivivaaran tielle Tynnyrivaarassa. E P 12 tehtävä oli sitoa vihollinen samanaikaisesti Nurmijärvellä, mutta hyökkäys tien suunnassa jouduttiin keskeyttämään Joulupäivänä. Seuraavana yönä vihollinen irtautui, ja vain yhteen viivytysosastoon saatiin kosketus vanhan rajan länsipuolella. Er P 13 oli vetäytynyt Tynnyrivaarasta luultuaan neuvostojoukkojen perääntymistä vastahyökkäyksen valmisteluksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

”Väestönsuojelupäällikkö kehottaa tehostamaan suojaväritystä ja muuta suojautumista: autot on maalattava valkoisiksi ja kansalaisten on pidettävä mukanaan valkoisia suojavaatteita.

Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kiittää saamistaan 60-vuotisonnitteluista ja toivottaa voittoa Otto Wille Kuusiselle ja Suomen kansanhallitukselle.

Professori V.A.Koskenniemi vertaa radioesitelmässään Suomen taistelua antiikin kreikkalaisten taisteluun silloisia suurvaltoja vastaan.”
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/talvisodansahkeet/suom...

Vss-keskus oli antanut illansuussa 26.12. Viipurin väestölle seuraavan tiedonannon:

”Tänä iltana lähtee tyhjennysjuna Tienhaaran asemalta. Kaikkia, joilla ei ole ehdottoman välttämättömiä tehtäviä kaupungissa, kehotetaan käyttämään tätä tilaisuutta. Poistuvat saavat kokoontua seuraaviin paikkoihin: 1) Juteinin koululle, josta linjavaunut vievät lähtijät Tienhaaran asemalle klo 19, 2) Siikaniemen torille. josta linjavaunut vievät lähtijät klo 20, ja 3) Sorvalin torille, josta linjavaunut vievät lähtijät klo 21.”

Ja niin ”kuohuva [siviili] elämä, joka vielä joulunpyhiin asti oli jatkunut vanhassa Viipurissa, hiljeni huomattavasti heti joulunpyhien jälkeen.
- -
Ainoastaan kuin näytteeksi sodan jatkumisesta vieraili kaupungissa jatkuvasti koneita. 27.12. on siten kaksi hälytystä, ja it.tykistönkin täytyi avata kitansa, ja siksipä pommitukset supistuivat vain Maaskolan ratapihaan, jossa pari työmiestä lienee saanut surmansa.” (Koponen-Viitanen: Viipurin viimeiset päivät)

Käyttäjän SJPHKI kuva

Kiitos näistä päiväkohtaisista tapahtumakuvauksista.

Isäni osallistui talvi- ja jatkosotaan. Hän kertoi usein joulun aikaan jouluaatosta 24.12.1939 rintamalla.

Käyttäjän suutari kuva

Ihan hyvää muistin virkistämistä.

Pitäisikin olla enempi näitä onnistumisia, eikä esim ikuista menetetyn karjalan itkua. Hyvä kirjoitus!

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja