Roskanpoimijan blogi

Kaikki blogit puheenaiheesta Välinpitämättömyys

Olen vihainen

Viime kuukausina pelkästään vuokrataloyhtiön jätekatoksella käynti saa mielen matalaksi, vihaiseksi ja olon voimattomaksi. Lähes joka kerta kannen avatessa löytyy tavaraa aivan väärästä paikasta. Tänään aamulla biojätteet oli tyhjennetty, kun kävin katsomassa ja viemässä sinne biojätettä. Muutaman tunnin kuluttua, kun kävin uudelleen katsomassa, oli sama biojäteastia (tyypillinen kaikkialla läsnä oleva taloyhtiön kapea, ruskea biojäteastia) täynnä tavaraa täynnä olevia muovikasseja, JÄLLEEN KERRAN. Päällimmäistä vähän avasin, se oli täynnä vaatteita ja ehkä muita käyttöesineitä.

LUOKKASODAN ALUSTA 100 VUOTTA JA AUSCHWITZIN KAUHUN PÄIVIEN LOPUSTA 73 VUOTTA!

 

LUOKKASODAN ALUSTA 100 VUOTTA JA AUSCHWITZIN KAUHUN PÄIVIEN LOPUSTA 73 VUOTTA!

Hämeenlinna/Janakkala

Pelasta Cheerleader, pelasta itsesi

Ilkka -lehti tiesi kertoa uutisesta. Yksittäisestä rikoksesta josta ei tehty kriisikokousta. "Kaksi 12-vuotiasta koulutyttöä jäi suojatiellä auton alle tänään tiistaina Seinäjoella Törnävällä, S-marketin kohdalla. Törmääjä poistui paikalta, eikä kukaan pysähtynyt auttamaan tyttöjä." Tämä tilanne on itselleni kovin tuttu.

Vaikeneminen on myöntymisen merkki

Me ihmiset olemme useimmiten aika mukavuudenhaluisia ja vähän arkoja. Erityisesti silloin, kun asia ei koske juuri meitä itseämme, tai voimme ainakin uskotella itsellemme niin. Silloinkin kun meillä on jokin vahva näkemys asiasta, emme välttämättä korota ääntämme. Emme ehkä koe asiaa sen arvoiseksi, tai pelkäämme muiden reaktioita. Usein haluamme päästä vain helpolla ja jos kyse on jostain ikävästä asiasta, haluamme unohtaa sen mahdollisimman pian.

Älä ota! – ja politiikkaviha on valmis

Vaalikadulla tulee välillä vastaan perheenisiä tai äitejä lapsineen, jotka torjuvat tarjotun lentolehtisen. Heidän perässään tuleva nuori kuitenkin kurottaa flyeriä kohti ilmeisen kiinnostuneena. Sitten väliin iskee kuitenkin lapsen vanhempi: “Ei! Älä ota mitään tommosta!” Nuori tai lapsi säpsähtää, pieni innostuksen pilkahdus silmissä, kohentunut valppaus katoaa ja katse painuu alas samalla kun kulku tuohtuneen vanhemman perässä jatkuu.

Valtion-, kunnan- ja seurakuntien virastot - enimmäkseen suojatyöpaikkoja?

Onko aikamme tullut siihen pisteeseen, että on hyvä lähteä tarkastelemaan myös verovaroilla toimivia työpaikkoja, joissa yleensä tehottomuus on eräs merkittävin haitta.

On hyvä tiedostaa, että valtion-, kunnan- ja seurakuntien työyhteisöissä toimii vahvasti tunnollisia, osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä, mutta järjestelmät mahdollistavat myös välinpitämättömyyden, töiden lykkäyksen ja ulospäin mielikuvan luomisen, että päätösten synty johtuu resurssipulasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä