Euroopan unioni http://veikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/0 Wed, 20 Sep 2017 15:13:06 +0300 fi Brexit-neuvottelut puoli vuotta, missä mennään? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243148-brexit-neuvottelut-puoli-vuotta-missa-mennaan <p>Britannia ja EU aloittivat virallisesti eroneuvottelut maaliskuun lopussa. Aikaa neuvotteluille on vuoden 2019 maaliskuun loppuun. Neuvotteluja on käyty puoli vuotta, mutta kuitenkaan missään asiassa ei ole edistytty. Tärkeimmät riitakohdat koskevat 3,2 miljoonan Britanniassa asuvan EU-kansalaisen oikeuksia Brexitin jälkeen, EU:n rahallisia vaatimuksia Britannialle sen maksuosuudesta keskeneräisistä pitkäkestoisista EU-projekteista, joista Britannia oli osaltaan sopimassa ja brittiläisen Pohjois-Irlannin provinssin statuksesta. Aikaisemmin Britannia ei ole suostunut itse ilmoittamaan mitään summaa, jonka olisi erosta valmis EU:lle maksamaan.</p><p>Financial Timesin mukaan pääministeri Theresa May on ilmoittanut useiden EU:n jäsenvaltioiden pääministerille, että Britannia on Brexitin takia valmis maksamaan EU:lle 20 miljardia euroa. Näiden pääministerien joukossa on myös Saksan liittokansleri Angela Merkel. Financial Timesin mukaan Theresa May aikoo julkaista tämän dogminsa perjantaina. EU-piireissä on kuitenkin esillä ollut huomattavasti suurempi summa. EU:ssa esillä olleiden lukujen mukaan Britannian tulee maksaa jotakin 60 ja 100 miljardin euron väliltä. Tähän summaan on laskettu mukaan mm. nykyisten ja entisten brittiläisten EU-virkamiesten eläkevastuut ja Britannian osuus EU-jäsenmaksuista eroon saakka.</p><p><a href="http://www.sueddeutsche.de/politik/brexit-may-will-wegen-brexit-offenbar-milliarden-euro-an-eu-zahlen-1.3674440" title="http://www.sueddeutsche.de/politik/brexit-may-will-wegen-brexit-offenbar-milliarden-euro-an-eu-zahlen-1.3674440">http://www.sueddeutsche.de/politik/brexit-may-will-wegen-brexit-offenbar...</a></p><p>Eroneuvotteluille on varattu kaksi vuotta. Puoli vuotta neuvotteluajasta on hukattu, eikä minkäänlaista edistymistä ole tapahtunut. Brexit tapahtuu joka tapauksessa maaliskuun lopussa 2019. Silloin EU:n ja Britannian tulisi olla yksimielisiä eron ehdoista. Pahasti näyttää siltä, että lopullisesta Brexitistä tulee täysin kontroloimaton.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannia ja EU aloittivat virallisesti eroneuvottelut maaliskuun lopussa. Aikaa neuvotteluille on vuoden 2019 maaliskuun loppuun. Neuvotteluja on käyty puoli vuotta, mutta kuitenkaan missään asiassa ei ole edistytty. Tärkeimmät riitakohdat koskevat 3,2 miljoonan Britanniassa asuvan EU-kansalaisen oikeuksia Brexitin jälkeen, EU:n rahallisia vaatimuksia Britannialle sen maksuosuudesta keskeneräisistä pitkäkestoisista EU-projekteista, joista Britannia oli osaltaan sopimassa ja brittiläisen Pohjois-Irlannin provinssin statuksesta. Aikaisemmin Britannia ei ole suostunut itse ilmoittamaan mitään summaa, jonka olisi erosta valmis EU:lle maksamaan.

Financial Timesin mukaan pääministeri Theresa May on ilmoittanut useiden EU:n jäsenvaltioiden pääministerille, että Britannia on Brexitin takia valmis maksamaan EU:lle 20 miljardia euroa. Näiden pääministerien joukossa on myös Saksan liittokansleri Angela Merkel. Financial Timesin mukaan Theresa May aikoo julkaista tämän dogminsa perjantaina. EU-piireissä on kuitenkin esillä ollut huomattavasti suurempi summa. EU:ssa esillä olleiden lukujen mukaan Britannian tulee maksaa jotakin 60 ja 100 miljardin euron väliltä. Tähän summaan on laskettu mukaan mm. nykyisten ja entisten brittiläisten EU-virkamiesten eläkevastuut ja Britannian osuus EU-jäsenmaksuista eroon saakka.

http://www.sueddeutsche.de/politik/brexit-may-will-wegen-brexit-offenbar-milliarden-euro-an-eu-zahlen-1.3674440

Eroneuvotteluille on varattu kaksi vuotta. Puoli vuotta neuvotteluajasta on hukattu, eikä minkäänlaista edistymistä ole tapahtunut. Brexit tapahtuu joka tapauksessa maaliskuun lopussa 2019. Silloin EU:n ja Britannian tulisi olla yksimielisiä eron ehdoista. Pahasti näyttää siltä, että lopullisesta Brexitistä tulee täysin kontroloimaton.

 

]]>
5 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243148-brexit-neuvottelut-puoli-vuotta-missa-mennaan#comments Brexit-neuvottelut Britannia Euroopan unioni Wed, 20 Sep 2017 12:13:06 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243148-brexit-neuvottelut-puoli-vuotta-missa-mennaan
Pienet yhdistykset saavat kohtuuttoman lei-maksun EU:n vuoksi http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243000-pienet-yhdistykset-saavat-kohtuuttoman-lei-maksun-eun-vuoksi <p>Tuntuu aivan käsittämättömältä se byrokratian määrä ja kustannus, jonka Euroopan unionin (EU) &quot;uudistus&quot; taas lykkää pienille vapaaehtoisyhdistyksille. Kaikki rekisteröidyt yhdistykset, joilla on pörssiosakkeita, joutuvat maksamaan lei-tunnuksen hankkimisesta ensin maksua 136,40 euroa rekisteröitymisestä ja ensimmäisen vuoden vuosimaksuna sekä jatkossa vuosimaksuna 86,80 euroa. Kaiken tämän takana on EU:n ensi vuoden alussa voimaan astuva säädös eurooppalaisesta arvopaperisäätelystä.</p><p>Usealla rekisteröidyllä yhdistyksellä voi olla omistuksessa muutama hassu pörssiosake. Osakkeita on voinut pääkaupunkiseudulla tulla vaikkapa vanhan pöytäpuhelimen eli Helsingin Puhelinyhdistyksen osakkeen siirryttyä osaksi pörssiyhtiö Elisaa. Maakunnissa yhdistyksille on voinut tulla pörssiosakkeita vaikka siitä, että ne ovat omistaneet lehtiyhtiöiden osakkeita siinä vaiheessa, kun ne ovat menneet pörssiin tai muista vastaavista tapauksista.</p><p>Osingot noista osakkeista ovat ehkä muutaman kympin luokkaa, jotka nekin menevät nyt jatkossa Patentti- ja rekisterihallituksen perimiin lei-tunnusmaksuihin.</p><p>Äly hoi älä jätä, EU! Selittäkää hyvät Brysselin, Strasbourgin ja Luxemburgin EU-herrat, että millä tavalla suomalainen yhdistys tai urheiluseura muutaman sadan euron osakkeilla on niin vaarallinen, että sen pitää maksaa kohtuuttomat LEI-maksut vielä pankin arvopaperien säilytysmaksujen lisäksi?</p><p>Kävikö niin, että EUssa rahaa pestään oikein urakalla ja koko ruljanssi maksatetaan viattomilla yhdistyksillä?</p><p>Olisiko kannattanut edes sen verran pelisilmää käyttää, että vaikkapa pienimuotoiset osakeomistukset olisi jätetty kokonaan lei-tunnuksen ulkopuolelle. Kiitos vaan byrokratiasta, jonka yli kaksikymmentätuhatta suomalaista yhdistystä saa osakseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuntuu aivan käsittämättömältä se byrokratian määrä ja kustannus, jonka Euroopan unionin (EU) "uudistus" taas lykkää pienille vapaaehtoisyhdistyksille. Kaikki rekisteröidyt yhdistykset, joilla on pörssiosakkeita, joutuvat maksamaan lei-tunnuksen hankkimisesta ensin maksua 136,40 euroa rekisteröitymisestä ja ensimmäisen vuoden vuosimaksuna sekä jatkossa vuosimaksuna 86,80 euroa. Kaiken tämän takana on EU:n ensi vuoden alussa voimaan astuva säädös eurooppalaisesta arvopaperisäätelystä.

Usealla rekisteröidyllä yhdistyksellä voi olla omistuksessa muutama hassu pörssiosake. Osakkeita on voinut pääkaupunkiseudulla tulla vaikkapa vanhan pöytäpuhelimen eli Helsingin Puhelinyhdistyksen osakkeen siirryttyä osaksi pörssiyhtiö Elisaa. Maakunnissa yhdistyksille on voinut tulla pörssiosakkeita vaikka siitä, että ne ovat omistaneet lehtiyhtiöiden osakkeita siinä vaiheessa, kun ne ovat menneet pörssiin tai muista vastaavista tapauksista.

Osingot noista osakkeista ovat ehkä muutaman kympin luokkaa, jotka nekin menevät nyt jatkossa Patentti- ja rekisterihallituksen perimiin lei-tunnusmaksuihin.

Äly hoi älä jätä, EU! Selittäkää hyvät Brysselin, Strasbourgin ja Luxemburgin EU-herrat, että millä tavalla suomalainen yhdistys tai urheiluseura muutaman sadan euron osakkeilla on niin vaarallinen, että sen pitää maksaa kohtuuttomat LEI-maksut vielä pankin arvopaperien säilytysmaksujen lisäksi?

Kävikö niin, että EUssa rahaa pestään oikein urakalla ja koko ruljanssi maksatetaan viattomilla yhdistyksillä?

Olisiko kannattanut edes sen verran pelisilmää käyttää, että vaikkapa pienimuotoiset osakeomistukset olisi jätetty kokonaan lei-tunnuksen ulkopuolelle. Kiitos vaan byrokratiasta, jonka yli kaksikymmentätuhatta suomalaista yhdistystä saa osakseen.

]]>
3 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243000-pienet-yhdistykset-saavat-kohtuuttoman-lei-maksun-eun-vuoksi#comments Euroopan unioni Pörssi Yhdistys Sun, 17 Sep 2017 13:47:11 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243000-pienet-yhdistykset-saavat-kohtuuttoman-lei-maksun-eun-vuoksi
Kansallinen etu huijaa meidät ilmastokriisiin http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242796-kansallinen-etu-huijaa-meidat-ilmastokriisiin <p>Euroopan parlamentti hyväksyi muun muassa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajaman muutoksen hiilinieluja koskevaan lakiesitykseen. Surullista, että etujärjestöjen sanelema politiikka vei jälleen voiton yhteisestä työstä ilmastokriisin torjumiseksi. On aivan kestämätöntä, että Eurooppa ei näe vastuutaan tässä koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä. Ilmastokriisi on pysäytettävä.</p><p>Aidosti kestävä biotalous olisi myös kilpailuvaltti, johon nyt ei kannusteta. Aiemmin kaikesta ilmastopahasta syytetty Kiina on herännyt nykypäivän ja tulevaisuuden megatrendeihin ja hallitsee pian kestävän talouskasvun innovaatioita ja kasvualoja. Eurooppa jää kauas taakse, jos se ei ala edelläkävijäksi.</p><p>Erityisesti Suomen pitäisi osata hyödyntää voimavaransa paremmin ja tehokkaammin. Pienen maan kannattaisi panostaa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä polttaa hiilinielujaan taivaalle polttoaineena. Me emme voita verokilpailua, eikä meidän ole järkeä polkea ihmisten palkkoja investointien toivossa. Suomen vahvuus on korkea osaaminen, mutta hallitus leikkaa koulutuksestakin armotta.</p><p>Poliitikot puhuvat mielellään kansallisesta edusta. Myös pääministeri Juha Sipilä painosti tänään suomalaisia meppejä äänestämään &ldquo;oikein&rdquo; ja vetosi nimenomaan Suomen etuun. Tässä on kuitenkin kaksi epäkohtaa: Ensinnäkin Euroopan parlamentti ei ole &ldquo;kansallista etua&rdquo; varten, vaan yhteisen Unionimme yhteisiä päätöksiä varten. Toiseksi Suomenkin etu on se, että ilmastokriisi pysäytetään. Pahin uhkamme on myös suurin mahdollisuutemme: maailmanmarkkinat suorastaan janoavat puhtaan teknologian, uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotteita.</p><p>Euroopan yhteinen ilmastopolitiikka koki tänään keskiviikkona takaiskun. Samoin yhteinen työ maailman pelastamiseksi.</p><p><br /><strong>Miikka Keränen</strong><br />Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja<br />Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi<br />Vihreät<br /><br /><em>P.S. Kuten ehkä tarkkaavaisimmat lukijat huomaavat, en tekstissäni väitä, että Kiina olisi päästöiltään jotenkin hyvä esimerkkimaa tai että siellä ei olisi ilmasto-ongelmia. Väitän vain, että jos Kiina jatkaa nyt aloittamiaan suuria investointeja ja hankkeita, on sillä pian etulyöntiasema - varsinkin, jos muissa maissa otetaan takapakkia.&nbsp;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentti hyväksyi muun muassa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajaman muutoksen hiilinieluja koskevaan lakiesitykseen. Surullista, että etujärjestöjen sanelema politiikka vei jälleen voiton yhteisestä työstä ilmastokriisin torjumiseksi. On aivan kestämätöntä, että Eurooppa ei näe vastuutaan tässä koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä. Ilmastokriisi on pysäytettävä.

Aidosti kestävä biotalous olisi myös kilpailuvaltti, johon nyt ei kannusteta. Aiemmin kaikesta ilmastopahasta syytetty Kiina on herännyt nykypäivän ja tulevaisuuden megatrendeihin ja hallitsee pian kestävän talouskasvun innovaatioita ja kasvualoja. Eurooppa jää kauas taakse, jos se ei ala edelläkävijäksi.

Erityisesti Suomen pitäisi osata hyödyntää voimavaransa paremmin ja tehokkaammin. Pienen maan kannattaisi panostaa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä polttaa hiilinielujaan taivaalle polttoaineena. Me emme voita verokilpailua, eikä meidän ole järkeä polkea ihmisten palkkoja investointien toivossa. Suomen vahvuus on korkea osaaminen, mutta hallitus leikkaa koulutuksestakin armotta.

Poliitikot puhuvat mielellään kansallisesta edusta. Myös pääministeri Juha Sipilä painosti tänään suomalaisia meppejä äänestämään “oikein” ja vetosi nimenomaan Suomen etuun. Tässä on kuitenkin kaksi epäkohtaa: Ensinnäkin Euroopan parlamentti ei ole “kansallista etua” varten, vaan yhteisen Unionimme yhteisiä päätöksiä varten. Toiseksi Suomenkin etu on se, että ilmastokriisi pysäytetään. Pahin uhkamme on myös suurin mahdollisuutemme: maailmanmarkkinat suorastaan janoavat puhtaan teknologian, uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotteita.

Euroopan yhteinen ilmastopolitiikka koki tänään keskiviikkona takaiskun. Samoin yhteinen työ maailman pelastamiseksi.


Miikka Keränen
Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi
Vihreät

P.S. Kuten ehkä tarkkaavaisimmat lukijat huomaavat, en tekstissäni väitä, että Kiina olisi päästöiltään jotenkin hyvä esimerkkimaa tai että siellä ei olisi ilmasto-ongelmia. Väitän vain, että jos Kiina jatkaa nyt aloittamiaan suuria investointeja ja hankkeita, on sillä pian etulyöntiasema - varsinkin, jos muissa maissa otetaan takapakkia. 

]]>
45 http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242796-kansallinen-etu-huijaa-meidat-ilmastokriisiin#comments Biotalous Euroopan parlamentti Euroopan unioni Ilmastonmuutos LULUCF Wed, 13 Sep 2017 12:08:47 +0000 Miikka Keränen http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242796-kansallinen-etu-huijaa-meidat-ilmastokriisiin
Populismi: Liian helppoja ratkaisuja(ko)? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242131-populismi-liian-helppoja-ratkaisujako <p>Rajat kiinni -vaade on peräisin populisteilta tai heitä lähellä olevilta tahoilta. Olen itsekin <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178600-ei-enaa-maahanmuuttoa-suomeen-%E2%80%93-suomi-on-nyt-taynna">muutamassa</a> <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234189-miksi-maahantuloa-ei-tulisi-hyvaksya-suoralta-kadelta">kirjoituksessani</a> suhtautunut myönteisesti tuohon vaateeseen tai vaatimukseen. Rajat kiinni -vaade on poikkeuksellinen, mutta toisaalta myös vallitseva aika on kaikkea muuta kuin tavallinen.</p><p>Yhtäältä vaakakupissa on se, että pääsevätkö ihmiset liikkumaan rajojen ylitse, ja millä perustein &ndash; ja toisaalta sitten maan sisäinen turvallisuus, joka populistisen Rajat kiinni -vaateen myötä ainakin teoriassa paranisi, mahdollisesti myös käytännössä?</p><p>Suomi näyttää sitoutuneen voimakkaasti EU:hun ja kansainvälisiin (pakolais)sopimuksiin. Näistä EU takaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen rajojen sisäpuolella ja kv-sopimukset oikeuden anoa turvapaikkaa Suomesta. Näyttää siltä, että tämä &ldquo;kombo&rdquo; on aiheuttanut, tai ainakin mahdollistanut maahamme viime vuosina kohdistuneet, verrattain suuret ryntäykset.</p><p>Olisiko sitten &ldquo;rajat kiinni&rdquo; liian helppo tai liian populistinen ratkaisu nykytilanteeseen? Siltä se äkkiseltään kuulostaa. Ehkä ennallistettu rajavalvonta ja pikakäännytykset olisivat ratkaisu, mutta se edellyttäisi kajoamista EU- ja kv-sopimuksiin. &ldquo;EU-uskoville&rdquo; ja monille maamme puolueille se todennäköisesti edustaisi jonkinlaista takapakkia, siirtymistä menneisiin aikoihin.</p><p>Toisaalta on sitten myös se tosiasia, että maassamme on paljon henkilöitä, jotka eivät täytä turvapaikan saannin ehtoja &ndash; kuten Turun puukottaja. Lisäksi maamme on siten epätodennäköinen maa anoa turvapaikkaa, että se sijaitsee täällä pohjan perukoilla, kaukana nykyisistä kriisipesäkkeistä. Siten voidaan melko varmasti todeta, että Suomen erinäiset houkuttelevuustekijät vetävät tänne ihmisiä, ei niinkään turvan tarve sinänsä, mitä olisi saatavissa jo lähtömaissa tai niiden naapurimaissa.</p><p>En usko, että tulijavirta Suomeen voi pysyä nykyisessä suuruudessaan kovin kauaa vaikuttamatta radikaalisti maamme turvallisuuteen ja julkisiin menoihin. Kuitenkaan populistiset ratkaisut eivät tällä hetkellä saa kahdeksaa prosenttia enempää kannatusta (Perussuomalaisten puoluekannatus).</p><p>Jotain kuitenkin tarttis tehdä &ndash; mikä siis neuvoksi tilanteeseen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rajat kiinni -vaade on peräisin populisteilta tai heitä lähellä olevilta tahoilta. Olen itsekin muutamassa kirjoituksessani suhtautunut myönteisesti tuohon vaateeseen tai vaatimukseen. Rajat kiinni -vaade on poikkeuksellinen, mutta toisaalta myös vallitseva aika on kaikkea muuta kuin tavallinen.

Yhtäältä vaakakupissa on se, että pääsevätkö ihmiset liikkumaan rajojen ylitse, ja millä perustein – ja toisaalta sitten maan sisäinen turvallisuus, joka populistisen Rajat kiinni -vaateen myötä ainakin teoriassa paranisi, mahdollisesti myös käytännössä?

Suomi näyttää sitoutuneen voimakkaasti EU:hun ja kansainvälisiin (pakolais)sopimuksiin. Näistä EU takaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen rajojen sisäpuolella ja kv-sopimukset oikeuden anoa turvapaikkaa Suomesta. Näyttää siltä, että tämä “kombo” on aiheuttanut, tai ainakin mahdollistanut maahamme viime vuosina kohdistuneet, verrattain suuret ryntäykset.

Olisiko sitten “rajat kiinni” liian helppo tai liian populistinen ratkaisu nykytilanteeseen? Siltä se äkkiseltään kuulostaa. Ehkä ennallistettu rajavalvonta ja pikakäännytykset olisivat ratkaisu, mutta se edellyttäisi kajoamista EU- ja kv-sopimuksiin. “EU-uskoville” ja monille maamme puolueille se todennäköisesti edustaisi jonkinlaista takapakkia, siirtymistä menneisiin aikoihin.

Toisaalta on sitten myös se tosiasia, että maassamme on paljon henkilöitä, jotka eivät täytä turvapaikan saannin ehtoja – kuten Turun puukottaja. Lisäksi maamme on siten epätodennäköinen maa anoa turvapaikkaa, että se sijaitsee täällä pohjan perukoilla, kaukana nykyisistä kriisipesäkkeistä. Siten voidaan melko varmasti todeta, että Suomen erinäiset houkuttelevuustekijät vetävät tänne ihmisiä, ei niinkään turvan tarve sinänsä, mitä olisi saatavissa jo lähtömaissa tai niiden naapurimaissa.

En usko, että tulijavirta Suomeen voi pysyä nykyisessä suuruudessaan kovin kauaa vaikuttamatta radikaalisti maamme turvallisuuteen ja julkisiin menoihin. Kuitenkaan populistiset ratkaisut eivät tällä hetkellä saa kahdeksaa prosenttia enempää kannatusta (Perussuomalaisten puoluekannatus).

Jotain kuitenkin tarttis tehdä – mikä siis neuvoksi tilanteeseen?

]]>
17 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242131-populismi-liian-helppoja-ratkaisujako#comments Euroopan unioni Maahanmuuttokritiikki Perussuomalaiset Populismi Rajat kiinni Wed, 30 Aug 2017 17:40:51 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242131-populismi-liian-helppoja-ratkaisujako
Ulkomaiset aseet Suomen eduskunnan istuntosalissa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241611-ulkomaiset-aseet-suomen-eduskunnan-istuntosalissa <p><strong><em>Ulkomaiset aseet Suomen eduskunnan istuntosalissa</em></strong></p><p>*</p><p><em>Ihan muita asioita tarkistaessani osui silmään tällainenkin.</em></p><p><strong><em>Erkki Tuomioja</em></strong><em> kirjoittaa päiväkirjassaan torstaina 5. maaliskuuta 1992:</em></p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Iltapäivällä ensin Pasilassa Maailmanpolitiikan arkipäivää &ndash;ohjelman puolituntisen EY-keskustelun nauhoitus, Pasilasta kiireesti paluu eduskuntaan, jossa <strong>Helmut Kohl</strong> PN:n juhlaistunnon kutsuttuna puhujana.*)</p><p>Hämmästelen sitä, että hänen aseistetut henkivartijansa seuraavat häntä myös istuntosaliin ja jäävät seinän vierelle uhkaavannäköisesti meitä tarkkailemaan.</p><p>Sellainen raja kyllä pitäisi olla, oli kyseessä kuinka iso jehu tahansa, että eduskunnan istuntosaliin ei tuoda aseita, ei koti- eikä ulkomaisin voimin.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Risti seinään</strong></p><p><strong>Nyt tekee mieli vetää</strong> risti seinään.&nbsp; Kerrankin olen samaa mieltä <strong>Erkki Tuomiojan</strong> kanssa.&nbsp; Ja vieläpä varsin paksusti.</p><p>Siispä vedän ristin.&nbsp;</p><p>Risti tähän.</p><p>*</p><p><strong>Ei puolueettomuudelle tupaa</strong></p><p>Enkä kovin kauheasti protestoi senkään johdosta, mitä Eki sen jälkeen välittömästi samalta illalta kirjoittaa:</p><p>&rdquo;Kommentoin itse puhetta välittömästi Kymmenen uutisille todeten mm., että isoveli näytti Pohjoismaille kaapin paikan ja teki selväksi ettei puolueettomuudella ole sijaa EY:ssä.&nbsp; Se ei tosin estä <strong>Esko Ahoa</strong> heti perään omassa lausunnossaan tätä edelleen epätoivoisesti todistelemasta.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Ja varsin pitkälle ymmärrän</strong> seuraavankin kappaleen Erkki Tuomiojan päiväkirjasta päivämäärältä torstai 5.3.1992.:</p><p>&rdquo;Illalla Ruotsin lähetystön kutsut.&nbsp; Venäjän parlamentin uav:n varapuj. <strong>Leonid Gorevitsh</strong> on ollut seuraamassa PN:n istuntoa, mutta toisin kuin baltteja häntä ei ole liiemmin huomioitu.&nbsp; Saan hänen kanssaan puhuessani ahaa-elämyksen siitä, että eduskunnan uav:n olisi pikaisesti syytä rakennella kontakteja myös Venäjän parlamentin suuntaan, nykyisin sinänsä täysin perusteltua aktiivisuutta tuntuu riittävän vähän joka muuhun suuntaan, paitsi suurvaltanaapuriimme.</p><p>*</p><p><strong>Ja, kun Eki jatkaa</strong> tuon ilmeisen merkittävän torstain (5.3.1992) illan päiväkirjamerkintöjään, niin näihin sanoihin päästessäni, minun tekee suorastaan mieli taputtaa.&nbsp; Siis Erkki Tuomiojalle:</p><p>&rdquo;Kepulaisten (<strong>Timo) Järvilahden ja (Markku) Rossin</strong> sekä Ahon esikunnassa istuvan <strong>Seppo Härkösen</strong> kanssa löysää EY-puhetta.&nbsp; Härkönen, joka tuntuu suhtautuvan paljon päämiestään realistisemmin asioihin, sanoo että hänet käänsi EY-jäsenyyden kannalle lopullisesti Maastrichtissa päätetty valuuttaunioni ja se, että Ruotsin jäsenyys siinä olisi meidän kilpailuasemallemme liian tuhoisa jos emme ole myös mukana.&nbsp; Minä taas totean, että valuuttaunioni on yksi kriittisimmistä asioista, jotka puhuvat EY-jäsenyyttämme vastaan.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Erkki Tuomiojan päiväkirja</strong>, ainakin nyt tässä useasti mainitun torstain 5.3.1992 osalta osoittavat, miten hyödyllistä historia on, etenkin jos sitä lukee, ja peilaa nykyisyyteen, ja niihin usvaisiin tulevaisuuden näkymiin, mitä tulevaisuuden suuntaan avautuva onnettoman pieni räppänä nyt sallii yleensä nähdä.</p><p>*</p><p><strong>Nahkurin orsilla</strong></p><p>Onko tuota edellä olevaa luettava niin, että tiettyjen vientialojen vuorineuvosten ääntä kuulostelleet keskustavoimat &rdquo;veikkasivat väärää hevosta&rdquo;, eli lähtivät sitomaan Suomea EY-kansanäänestyksen kautta, jäsenyyden lisäksi, Maastrichtin valuuttaunionikytkentään, Suomen kilpailukyvyn turvaamisen hyvässä tarkoituksessa ja aikomuksessa?&nbsp; Mutta kun tunnetuista syistä Suomen kansanäänestys piti järjestää aikataulullisesti ennen Ruotsin valintaa, niin&hellip; sitten haukkasimme &rdquo;liian ison palan&rdquo;.&nbsp; Ruotsi katsoi eteensä.</p><p>Nyt ollaan sitten tässä.</p><p>*</p><p><strong>Aseet Heimolan salissa</strong></p><p>Tuli ihan kenraali <strong>Rudiger von der Goltz</strong> mieleen.&nbsp; Hänet minä muistankin, vaikka en tämän vanhempi ole.</p><p>Niinhän von der Goltz aseistettuine adjutantteineen seisoi Heimolassa, Suomen kansanedustuslaitoksen eduskunnassa, silloin kerran.</p><p>Ks.:</p><p>* <a href="https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19180610_2"><u>https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19180610_2</u></a> &amp;</p><p><a href="https://www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/20516173899"><u>https://www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/20516173899</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>Liittokansleri Helmut Kohlin puhe on luetavissa ainakin täällä (linkki), mutta en tällä istumalla pysty sanomaan, onko se talletettu ja vielä käännettynä johonkin suomalaiseen verkkoarkistoon. PN:n arkistossa se epäilemättä on.</p><p>Linkki:</p><p><em>Kohl, Helut: Grundlagen und Leitlinien fur eine europäische Zukunft.&nbsp; Die Ansprache des Bundeskanzlers zum vierzigjährigen Jubiläum des Nordichen Rates in Helsinki vom 5.3.1992, Nr. 26-92, <a href="https://www.bundesregierung.de/Content/DE/Bulletin/1990-1999/1992/26-92_Kohl_1.hteml"><u>https://www.bundesregierung.de/Content/DE/Bulletin/1990-1999/1992/26-92_Kohl_1.hteml</u></a> (abgerufen.am 2.3.2016).</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>PS.</strong></p><p>*)Sikäli kuin lainkaan ymmärrän, niin <strong>liittokansleri Helmut Kohl </strong>toi PN:n puheessaan esille laajemman näkökulman, maantieteeellisen ja historiallisen näkemyksen, jossa huomioidaan Itäisen Euroopan maiden poliittinen ja taloudellinen epävakaus, joka laukaisi järjestelmän romahduksen, ja johon nähden Kohlin idea oli ankkuroida suljetun (läntisen) Euroopan järjestelmät, demokratia ja markkinatalous, pysyvästi Itä-Euroopan maihin.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em><strong>Tämä on ratkaiseva testi Euroopalle</strong></em>&rdquo;, <strong>Kohl</strong> tähdensi.&nbsp;</p><p>Tästä näkökulmasta EY, myöhempi EU, oli suuri eurooppalainen poliittinen hanke, ja myös testi, kuten myöhempi aika on osoittanut.&nbsp;</p><p>Pohjolassa siinä nähtiin ehkä ensisijaisesti kaksi omalähtöistä piirrettä, samoilla ulkomaankaupan vesillä liikkuvien (metsäteollisuus johdannaisineen) Ruotsin ja Suomen keskinäinen kilpailuasetelma, jossa oli epäluuloja ja kyttäystä, sekä erityisesti (vähemmän ruotsalaisten mielissä) turvallisuuspoliittiset aspekti, joka merkitsi, kuten Ekin päiväkirjafragmentistakin kokolailla robustisti välähtäen käy ilmi, irtautuminen itäisistä rakenteista ja suoranainen syöksyminen kansallisen projektin nimissä syvälle läntisiin rakenteisiin, mitä se sitten olisivatkaan.</p><p>Siis jonkinlainen <em>selkäydinraktio</em>, yhdellä yhdyssanalla ilmaisten. vh.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkomaiset aseet Suomen eduskunnan istuntosalissa

*

Ihan muita asioita tarkistaessani osui silmään tällainenkin.

Erkki Tuomioja kirjoittaa päiväkirjassaan torstaina 5. maaliskuuta 1992:

 

”Iltapäivällä ensin Pasilassa Maailmanpolitiikan arkipäivää –ohjelman puolituntisen EY-keskustelun nauhoitus, Pasilasta kiireesti paluu eduskuntaan, jossa Helmut Kohl PN:n juhlaistunnon kutsuttuna puhujana.*)

Hämmästelen sitä, että hänen aseistetut henkivartijansa seuraavat häntä myös istuntosaliin ja jäävät seinän vierelle uhkaavannäköisesti meitä tarkkailemaan.

Sellainen raja kyllä pitäisi olla, oli kyseessä kuinka iso jehu tahansa, että eduskunnan istuntosaliin ei tuoda aseita, ei koti- eikä ulkomaisin voimin.”

*

Risti seinään

Nyt tekee mieli vetää risti seinään.  Kerrankin olen samaa mieltä Erkki Tuomiojan kanssa.  Ja vieläpä varsin paksusti.

Siispä vedän ristin. 

Risti tähän.

*

Ei puolueettomuudelle tupaa

Enkä kovin kauheasti protestoi senkään johdosta, mitä Eki sen jälkeen välittömästi samalta illalta kirjoittaa:

”Kommentoin itse puhetta välittömästi Kymmenen uutisille todeten mm., että isoveli näytti Pohjoismaille kaapin paikan ja teki selväksi ettei puolueettomuudella ole sijaa EY:ssä.  Se ei tosin estä Esko Ahoa heti perään omassa lausunnossaan tätä edelleen epätoivoisesti todistelemasta.”

*

Ja varsin pitkälle ymmärrän seuraavankin kappaleen Erkki Tuomiojan päiväkirjasta päivämäärältä torstai 5.3.1992.:

”Illalla Ruotsin lähetystön kutsut.  Venäjän parlamentin uav:n varapuj. Leonid Gorevitsh on ollut seuraamassa PN:n istuntoa, mutta toisin kuin baltteja häntä ei ole liiemmin huomioitu.  Saan hänen kanssaan puhuessani ahaa-elämyksen siitä, että eduskunnan uav:n olisi pikaisesti syytä rakennella kontakteja myös Venäjän parlamentin suuntaan, nykyisin sinänsä täysin perusteltua aktiivisuutta tuntuu riittävän vähän joka muuhun suuntaan, paitsi suurvaltanaapuriimme.

*

Ja, kun Eki jatkaa tuon ilmeisen merkittävän torstain (5.3.1992) illan päiväkirjamerkintöjään, niin näihin sanoihin päästessäni, minun tekee suorastaan mieli taputtaa.  Siis Erkki Tuomiojalle:

”Kepulaisten (Timo) Järvilahden ja (Markku) Rossin sekä Ahon esikunnassa istuvan Seppo Härkösen kanssa löysää EY-puhetta.  Härkönen, joka tuntuu suhtautuvan paljon päämiestään realistisemmin asioihin, sanoo että hänet käänsi EY-jäsenyyden kannalle lopullisesti Maastrichtissa päätetty valuuttaunioni ja se, että Ruotsin jäsenyys siinä olisi meidän kilpailuasemallemme liian tuhoisa jos emme ole myös mukana.  Minä taas totean, että valuuttaunioni on yksi kriittisimmistä asioista, jotka puhuvat EY-jäsenyyttämme vastaan.”

*

Erkki Tuomiojan päiväkirja, ainakin nyt tässä useasti mainitun torstain 5.3.1992 osalta osoittavat, miten hyödyllistä historia on, etenkin jos sitä lukee, ja peilaa nykyisyyteen, ja niihin usvaisiin tulevaisuuden näkymiin, mitä tulevaisuuden suuntaan avautuva onnettoman pieni räppänä nyt sallii yleensä nähdä.

*

Nahkurin orsilla

Onko tuota edellä olevaa luettava niin, että tiettyjen vientialojen vuorineuvosten ääntä kuulostelleet keskustavoimat ”veikkasivat väärää hevosta”, eli lähtivät sitomaan Suomea EY-kansanäänestyksen kautta, jäsenyyden lisäksi, Maastrichtin valuuttaunionikytkentään, Suomen kilpailukyvyn turvaamisen hyvässä tarkoituksessa ja aikomuksessa?  Mutta kun tunnetuista syistä Suomen kansanäänestys piti järjestää aikataulullisesti ennen Ruotsin valintaa, niin… sitten haukkasimme ”liian ison palan”.  Ruotsi katsoi eteensä.

Nyt ollaan sitten tässä.

*

Aseet Heimolan salissa

Tuli ihan kenraali Rudiger von der Goltz mieleen.  Hänet minä muistankin, vaikka en tämän vanhempi ole.

Niinhän von der Goltz aseistettuine adjutantteineen seisoi Heimolassa, Suomen kansanedustuslaitoksen eduskunnassa, silloin kerran.

Ks.:

* https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19180610_2 &

https://www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/20516173899

 

*

Liittokansleri Helmut Kohlin puhe on luetavissa ainakin täällä (linkki), mutta en tällä istumalla pysty sanomaan, onko se talletettu ja vielä käännettynä johonkin suomalaiseen verkkoarkistoon. PN:n arkistossa se epäilemättä on.

Linkki:

Kohl, Helut: Grundlagen und Leitlinien fur eine europäische Zukunft.  Die Ansprache des Bundeskanzlers zum vierzigjährigen Jubiläum des Nordichen Rates in Helsinki vom 5.3.1992, Nr. 26-92, https://www.bundesregierung.de/Content/DE/Bulletin/1990-1999/1992/26-92_Kohl_1.hteml (abgerufen.am 2.3.2016).

*

PS.

*)Sikäli kuin lainkaan ymmärrän, niin liittokansleri Helmut Kohl toi PN:n puheessaan esille laajemman näkökulman, maantieteeellisen ja historiallisen näkemyksen, jossa huomioidaan Itäisen Euroopan maiden poliittinen ja taloudellinen epävakaus, joka laukaisi järjestelmän romahduksen, ja johon nähden Kohlin idea oli ankkuroida suljetun (läntisen) Euroopan järjestelmät, demokratia ja markkinatalous, pysyvästi Itä-Euroopan maihin. 

Tämä on ratkaiseva testi Euroopalle”, Kohl tähdensi. 

Tästä näkökulmasta EY, myöhempi EU, oli suuri eurooppalainen poliittinen hanke, ja myös testi, kuten myöhempi aika on osoittanut. 

Pohjolassa siinä nähtiin ehkä ensisijaisesti kaksi omalähtöistä piirrettä, samoilla ulkomaankaupan vesillä liikkuvien (metsäteollisuus johdannaisineen) Ruotsin ja Suomen keskinäinen kilpailuasetelma, jossa oli epäluuloja ja kyttäystä, sekä erityisesti (vähemmän ruotsalaisten mielissä) turvallisuuspoliittiset aspekti, joka merkitsi, kuten Ekin päiväkirjafragmentistakin kokolailla robustisti välähtäen käy ilmi, irtautuminen itäisistä rakenteista ja suoranainen syöksyminen kansallisen projektin nimissä syvälle läntisiin rakenteisiin, mitä se sitten olisivatkaan.

Siis jonkinlainen selkäydinraktio, yhdellä yhdyssanalla ilmaisten. vh.

*

]]>
6 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241611-ulkomaiset-aseet-suomen-eduskunnan-istuntosalissa#comments Erkki Tuomioja Euro Euroopan unioni Helmit Kohl Suomi 100 vuotta Mon, 21 Aug 2017 06:36:03 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241611-ulkomaiset-aseet-suomen-eduskunnan-istuntosalissa
Halveksittavaa toimintaa http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241416-halveksittavaa-toimintaa <p>Suomessa on muutaman viime hallituksen aikana tullut tavaksi, että kun tehdään päätöksiä jotka eivät ole suosittuja kansalaisten keskuudessa, niin niitä perustellaan EU:n asettamilla vaatimuksilla. Tämän hallituksen syntilistalta löytyvät viimeisimpänä tällaisina asioina hallintarekisterilaki sekä raideliikenteen kilpailutus.&nbsp;</p><p>Europarlamenaarikot ovat aina välillä oikoneet Suomessa esitettyjä väitteitä EU-lainsäädännön vaatimuksista. Tänään tuli ulos kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen, joka sanoi että kumpikaan edellämainituista päätöksistä ei ole EU:n vaatimia. Hän itse kannattaa kilpailutusta, mutta sanoo ettei se ole EU:n vaatimus.</p><p>Meillä on viime vuosina meuhkattu paljon poliitikkojen takinkäännöistä. Aina politiikan markkinoilla on helppoheikkejä ollut, joskus suulaampia ja toisinaan taas sitten vakavammin otettavia. Lupauksia petetään minkä keritään, ja nykyään jää äänestäjän arvioitavaksi vain se, että kuka mahtaisi tällä kertaa huiputtaa vähiten.&nbsp;</p><p>Hallitukseen nousseilta ministereiltä ja hallituspuolueilta odottaa edes jonkinlaista rehellisyyttä. Ei näytä takapuoli kestävän merivettä, kun pitää paeta aiheettomasti EU:n taakse silloin kun tekee omaan ideologiaan kuuluvia kansalaisille vastenmielisiä päätöksiä. Tämä on todella halveksittavaa vastuunpakoilua.</p><p>Kummalliseksi asian tekee vielä se, että hallituspuolueet suhtautuvat myötämielisesti EU:hun ja kuitenkin mustamaalaavat sitä pelastaakseen kotimaassa omat nahkansa arvostelulta. Tätä on jatkunut jo muutaman hallituksen aikana, eikö olisi jo aika heittäytyä rehelliseksi?</p><p>Tässäkin hallituksessa on painokkaasti puhuttu arvoista ja arvopohjasta. Kristillisyys on vahvasti edustettuna, mutta eroa ei näytä olevan sillä mihin puolueeseen, lahkoon tai uskontokuntaan itse kukin ministeri kuuluu, sama epätotuuksien levittäminen jatkuu. Arvot ovat pohjalla.</p><p><a href="http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yle%20pietikainen%20rautatie%20asetus-68975">http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yle%20pietikainen%20rautatie%20asetus-68975</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on muutaman viime hallituksen aikana tullut tavaksi, että kun tehdään päätöksiä jotka eivät ole suosittuja kansalaisten keskuudessa, niin niitä perustellaan EU:n asettamilla vaatimuksilla. Tämän hallituksen syntilistalta löytyvät viimeisimpänä tällaisina asioina hallintarekisterilaki sekä raideliikenteen kilpailutus. 

Europarlamenaarikot ovat aina välillä oikoneet Suomessa esitettyjä väitteitä EU-lainsäädännön vaatimuksista. Tänään tuli ulos kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen, joka sanoi että kumpikaan edellämainituista päätöksistä ei ole EU:n vaatimia. Hän itse kannattaa kilpailutusta, mutta sanoo ettei se ole EU:n vaatimus.

Meillä on viime vuosina meuhkattu paljon poliitikkojen takinkäännöistä. Aina politiikan markkinoilla on helppoheikkejä ollut, joskus suulaampia ja toisinaan taas sitten vakavammin otettavia. Lupauksia petetään minkä keritään, ja nykyään jää äänestäjän arvioitavaksi vain se, että kuka mahtaisi tällä kertaa huiputtaa vähiten. 

Hallitukseen nousseilta ministereiltä ja hallituspuolueilta odottaa edes jonkinlaista rehellisyyttä. Ei näytä takapuoli kestävän merivettä, kun pitää paeta aiheettomasti EU:n taakse silloin kun tekee omaan ideologiaan kuuluvia kansalaisille vastenmielisiä päätöksiä. Tämä on todella halveksittavaa vastuunpakoilua.

Kummalliseksi asian tekee vielä se, että hallituspuolueet suhtautuvat myötämielisesti EU:hun ja kuitenkin mustamaalaavat sitä pelastaakseen kotimaassa omat nahkansa arvostelulta. Tätä on jatkunut jo muutaman hallituksen aikana, eikö olisi jo aika heittäytyä rehelliseksi?

Tässäkin hallituksessa on painokkaasti puhuttu arvoista ja arvopohjasta. Kristillisyys on vahvasti edustettuna, mutta eroa ei näytä olevan sillä mihin puolueeseen, lahkoon tai uskontokuntaan itse kukin ministeri kuuluu, sama epätotuuksien levittäminen jatkuu. Arvot ovat pohjalla.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yle%20pietikainen%20rautatie%20asetus-68975

]]>
14 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241416-halveksittavaa-toimintaa#comments Euroopan unioni hallitus Thu, 17 Aug 2017 14:16:12 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241416-halveksittavaa-toimintaa
Suomi turbulenssissa; maa joka on turbulentissa tilassa, yllättää. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241413-suomi-turbulenssissa-maa-joka-on-turbulentissa-tilassa-yllattaa <p><em><strong>Suomi turbulenssissa; maa joka on turbulentissa tilassa, yllättää.</strong></em></p><p><em>Yllätyksiä luvassa vaaleissa ja vaalien välissä</em></p><p>*</p><p><em>Suomella menee lujaa, etenkin sen sisällä.&nbsp; Melkein kiehuu.</em></p><p><strong>Suomen talous juoksi seinään</strong> 2008, eikä ole toipunut. &nbsp;</p><p>Mutta eipä ole paljon huolta kantanut, aikuisen oikeasti, toipumisestaan.&nbsp; Ennen vanhaan sentään renki Vihtori huolehti, itsensä känniin vedettyään ja jenkkaa hurmiossa vedellessään: &rdquo;<em>Miten talon mahtaa käydä, jos minä tämmötteksi jään?&rdquo;</em></p><p>Mutta eipä Vihtori &rdquo;tämmötteksi&rdquo; jäänyt, vaan seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan kapusi jalkeille ja veti renkivermeet niskaan ja läksi töihin.&nbsp;</p><p>Mutta Suomelle paluu &rdquo;normaaliin&rdquo; ei näytä käyvän yhtä <em>kivuttomasti </em>&ndash; no ehkä väärä sana &ndash; mutta ei ainakaan yhtä <em>joutuisasti</em>.</p><p>*</p><p><strong>Suomi on menettänyt kymmenen vuoden</strong> talouskasvun.&nbsp; Suomi on menettänyt merkittävän osan hyvintoimivan yhteiskunnan rakenteista ja työkaluista.&nbsp; Suomi on menettänyt melkoisen louhun itseluottamuksestaan, siitä aidosta ja reaaliseen työhön ja rautaan perustuvasta.&nbsp; Paljon on höttöä tullut tilalle.</p><p>Paljon ajatuspohjaa on sulanut jalkojen alta.&nbsp; Paljon vanhempaa ja koeteltua uskomus, näkemys ja luottamus-pohjaa on vain murtunut.&nbsp; Poissa.</p><p><strong>Mitä tullut tilalle?</strong></p><p>&rdquo;&hellip;<em>nykyhallituksella on <strong>vain 38,7 prosentin kannatus</strong>. Suurin syy tähän on Sinisen vaihtoehdon vain 1,6 prosentin kannatus.</em></p><p><em>Kaikkein surkeimmin menee koko vasemmistolla. <strong>SDP:n ja Vasemmiston yhteiskannatus on vain 23,6 prosenttia</strong>. SDP menetti kannatustaan 2,6 ja vasemmisto 1,5 prosenttiyksikköä eli yhteensä 4.1 prosenttiyksikköä. Se on paljon</em>.&rdquo;</p><p>Vanhempi demariveteraani <strong>Viljo Heinonen</strong>, Suomen sydänmailta, Saarijärveltä &ndash; sieltä Paavon tekopitäjästä, siunailee tänäisessä blogissaan YLEn tuoreinta puoluegalluppia, ja päätyy pohdintojen jälkeen tiivistykseen, jossa lienee vinha perä:</p><p><em>&rdquo;Vihreä huuhaa kiinnostaa ja ehkä yllättäen myös Perussuomalaiset. Halla-ahon selkeille näkemyksille on vastakaikua, eikä siinäkään ole lainkaan kysymys siitä, miten niillä ajatuksilla voidaan yhteiskuntaa rakentaa.&rdquo;</em></p><p>Viljon artikkelin nimi on paljon puhuva: &rdquo;<strong>Karmeaa kyytiä koko vasemmistolle</strong>&rdquo; - <a href="http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241398-karmeaa-kyytia-koko-vasemmistolle"><u>http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241398-karmeaa-kyytia-koko-vasemmistolle</u></a></p><p>*</p><p>Eipä aikaakaan, kun <strong>Sipilän hallituksen</strong> johtodvoikka kilvan riemuitsi kevätauringon kanssa, ja julisti, että lama on vihdoin ohi, Suomen talous elpynyt &ndash; epäilemättä hallituksen Kikyn ja muiden kiemurain tuloksena &ndash; ja nyt mennään lujaa.</p><p>&rdquo;Sipilä YLE:llä: Suomen talouskasvu on herättänyt Euroopassa ihmetystä&rdquo; (siis <em>positiivista</em>, vh)</p><p><a href="http://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-ylella-suomen-talouskasvu-on-herattanyt-euroopassa-ihmetysta-6.3.243948.55da3a2b1d"><u>http://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-ylella-suomen-talouskasvu-on-herattanyt-euroopassa-ihmetysta-6.3.243948.55da3a2b1d</u></a></p><p>Mutta sitten:</p><p><strong>&rdquo;Tuotanto kääntyi kesäkuussa laskuun</strong></p><p>Kansantalouden tuotanto laski kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan vuodentakaisesta 0,5 prosenttia.&rdquo;</p><p>Lähde: Verkkouutiset/ Heikki Jantunen 15.8.2017 klo 11:23 (päivitetty 15.8.2017 klo 15:07) <a href="https://www.verkkouutiset.fi/talous/tilastokeskus%20tuotanto-68908"><u>https://www.verkkouutiset.fi/talous/tilastokeskus%20tuotanto-68908</u></a></p><p>Ja vielä pahempaa:</p><p><em><strong>&quot;Suomen taloutta lytätään maailmalla: </strong></em></p><p><em><strong>&quot;Euroalueen huonoimpia&quot;, &quot;Euroopan sairas mies&quot;</strong></em></p><p><em>Suomen bruttokansantuote supistui ensi kertaa viiteen vuoteen.&rdquo;</em></p><p><em>Verkkouutiset/ <strong>Kasperi Summanen 15.8.2017 </strong>klo 16:01 ; <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomi_talous_lasku-68924"><u>https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomi_talous_lasku-68924</u></a></em></p><p><em>&quot;Suomen kausitasoitettu tuotanto laski kesäkuussa 1,5 prosenttia. Kausitasoitettu BKT on laskenut Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä 0,5 prosenttia.</em></p><p><em><strong>Kansainvälinen media</strong> on ottanut uutisen vastaan osoituksena siitä, ettei Suomi ole vieläkään toipunut globaalista finanssikriisistä.</em></p><p><em>Esimerkiksi <a href="https://www.ft.com/content/6f6724cb-a7dd-37d7-820e-fb734411fca1" target="_blank"><u>Financial Times</u></a> luonnehtii Suomen taloutta eteläisten EU-jäsenten ohella &quot;erääksi yhteisvaluutta-alueen huonoimmin pärjäävistä talouksista viimeisen vuosikymmenen ajalta&quot;</em></p><p><em>&ndash; Maalla on ollut vaikeuksia sopeutua taloutensa veturien kuten paperiteollisuuden laskuun sekä kansallisen telealan jätin Nokian pudotukseen. Se on myös horjunut paljon euroalueen vertailumaitaan korkeampien työmarkkinakustannusten alla.</em></p><p><em><a href="https://qz.com/1053926/finland-gdp-the-countrys-sickly-economy-is-shrinking-again/" target="_blank"><u>Quartz</u></a> puolestaan toteaa monen maan tavoittelevan Euroopan sairaan miehen titteliä, mutta Suomen jatkavan hyviä perusteluitaan nimitykselle.</em></p><p><em>Uutissivusto huomauttaa, että vaikka euroalueen eteläiset maat ovat saaneet paljon huomiota, &quot;<strong>jatkuu pohjoismaisen valtion pitkittynyt pysähtyneisyys&quot;.</strong></em></p><p><em>&ndash; Suomen talous on yhä pienempi kuin vuonna 2008. Jopa Espanja on saanut kurottua kiinni kriisiä edeltävän kasvutahtinsa aiemmin tänä vuonna.</em></p><p><em>Jutussa todetaan, että vaikka Suomen talous tänä vuonna kasvaakin, ei kyse ole erityisistä luvuista. Vuoden 2008 taso saavutetaan IMF:n arvion mukaan <strong>vasta 2020</strong>.&quot;</em></p><p>Näin kirjoittaa <strong>Kasperi Summanen/Verkkouutiset.</strong></p><p>Kasperin otsikko on muodossa, joka kertoo paljon:</p><p>&rdquo;<strong>Suomen taloutta lytätään maailmalla: &quot;Euroalueen huonoimpia&quot;, &quot;Euroopan sairas mies&quot;</strong> &rdquo;</p><p>Arvaa, kommentoivatko HS ja elitti tätä?</p><p>*</p><p>Erikoistutkija <strong>Erkka Railo </strong>Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta muistuttaa, että <em>&rdquo;perussuomalaisissa on ainakin aikaisemmin ollut vahva kannatus Niinistölle. Hän pitää epätodennäköisenä sitä, että nämä henkilöt siirtyisivät siinä määrin Hutasaaren taakse, että tämä menisi toiselle kierrokselle. </em></p><p><em>Railo pitää Huhtasaarta silti hyvänä ehdokkaana perussuomalaisille.</em></p><p><em>&ndash;Hän on näkyvä ja sanavalmis ihminen, joka osaa puolustaa mielipiteitään. Huhtasaari varmasti erottuu muista ehdokkaista joukosta, joidenkin mielestä edukseen ja toisten mielestä epäedukseen, mutta ainakin erottuu.&rdquo;</em> (AL. 4.8.2017)</p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/laura-huhtasaari-erottuu-presidenttikisassa-muista-sanoo-tutkija-joidenkin-mielesta-edukseen-ja-toisen-mielesta-epaedukseen-200306985/"><u>https://www.aamulehti.fi/kotimaa/laura-huhtasaari-erottuu-presidenttikisassa-muista-sanoo-tutkija-joidenkin-mielesta-edukseen-ja-toisen-mielesta-epaedukseen-200306985/</u></a></p><p><em>&rdquo;Railo uskoo, että näissäkin vaaleissa tulee olemaan erilaisia julkisuuksia, joissa painotetaan eri asioita.</em></p><p><em>&ndash;Valtajulkisuudessa ovat Yleisradio ja Helsingin Sanomat sekä muut suuret kaupalliset mediat. Siinä julkisuudessa maahanmuuttoteema ei varmaan juurikaan näy.</em></p><p><em>Railo veikkaa, että sosiaalisen median julkisuudessa maahanmuutto tulee olemaan vahvasti esillä.</em></p><p><em>&ndash;Siellä keskustellaan tästä aiheesta innokkaammin. Sosiaalisessa mediassa Huhtasaarella on oma vankka kannattajakuntansa, ja siellä hän tulee varmaan näkymään paljon paremmin</em>.&rdquo;</p><p>Niinpä.</p><p>Kaksi julkisuutta.&nbsp; Valtajulkisuus &ndash; ja epävirallinen julkisuus.&nbsp; Sitä, jälkimmäistä, voisi kutsua nimellä kansalaisjulkisuus, sillä sitä julkisuutta toteuttaa ja hallinnoi kansa, omin sanoin.&nbsp;</p><p>Valtajulkisuus on eräänlaista eliittijulkisuutta, jossa isot mediatalo haistavat ja maistavat vallan saappaita ja pakaraa.</p><p>*</p><p><strong>Niinpä Helsingin Sanomien vastaisku</strong></p><p>Harvemmin on Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla paniikki lähtenyt niin pahasti laukalle, kuin tänä aamuna.</p><p>HS-toimittaja Sami Sillanpää kirjoittaa aivan vauhkona pelätessään perussuomalaisen poliitikon Laura Huhtasaaren &rdquo;jytkyä&rdquo; tammikuun presidentinvaaleissa.&nbsp; Huhtasaari ei vielä edes ole presidenttiehdokas, vaan ehdolla tuohon tehtävään.</p><p>Mutta Hesari paahtaa jo täysillä: &rdquo;<strong>EU-eroajat ajavat Putinin tavoitteita</strong>&rdquo; kirkuu otsikko.</p><p>&hellip; ja aina van paranee: &rdquo;Suomen EU-ero on Putinin märkä uni&rdquo;.</p><p>Tämä kaikki ja vähän muuta Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 17.8.2017.&nbsp; Kylläpä on hätä noussut pahaksi asematorin lasitalossa.</p><p>Lue lisää: <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005328343.html"><u>http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005328343.html</u></a></p><p><strong>Ei tässä muuta ole takana</strong>, kuin että Helsingin sanomalaiset ovat lukeneet galluppinsa ja railonsa ja langenneet loveen.</p><p>Huomionarvoista kuitenkin on se, että painava argumentaatio, jota pääkirjoituksessa esitetään EU:n hyvyyden ja etevyyden puolesta koostuu yksinomaan siitä kauhistuksesta, mitä edustaa se, että mahdollisten muiden EU-kriitikkojen lisäksi Venäjän presidentti Putin ei tunnetusti tykkää EU:sta, vaan haluaa lyödä kiilaa.</p><p>HS:n doktriinin voisi tiivistää: Tue EU:ta, oli se sitten mitä tahansa ja teki se mitä hyvänsä, mutta tue, koska Putin vastustaa sitä.&nbsp; Ei järin argumentaatiotiheä peruste.</p><p>Voihan se niin olla, että Huhtasaari saa aika monta ääntä tammikuussa.&nbsp; Luultavaa on, että eliitin paniikki tuo siihen muutaman lisä-äänen?</p><p>*</p><p><strong>Barbarian paluu</strong></p><p>Miten tulisesti Helsingin Sanomat ja muu eliittipuhunta EU:ta kehuukin, tosiasiat eivät siitä hetkahda.&nbsp;</p><p>Äskettäin julkaisi painavan puheenvuoron Euroopasta ja sen tulevaisuuden näkymistä <strong>prof. Timo Vihavainen</strong>, jonka kritiikki ei ole ankaraa eikä rumaa: se on murskaavaa.</p><p>&rdquo;Kirja on manaus monelle sellaiselle ilmiölle, joita emme halua harmitella saati tunnustaa selviksi uhkatekijöiksi. Se kyseenalaistaa nykyisen hyväuskoisen hyminän ja herättää suoranaista raivoa sitä saamattomuutta kohtaan, jota Eurooppa yhteisönä ylläpitää. Jos asioista puhutaan selvin sanoin, tämän saamattomuuden hautojat ottavat esiin syytesanan &rdquo;sananvastuu&rdquo;, siis aivan orwellilaiseen tapaan.</p><p><strong>Timo Vihavainen</strong> ottaa esimerkiksi seikan, josta Suomen vastuunkantajat eivät ole halunneet puhua &ndash; aivan kuin ongelmaa ei olisi tai mitään siihen viittaava tapahtunutkaan:</p><p><em>&rdquo;On luontevaa ajatella, että Ruotsi on pohjoismaalaisuuden ydin ja muut siihen sitten enemmän tai vähemmän sitä marginaalia. Varmaan siihen kuulu ainakin Tanska, joka on kantanut kovasti huolta siitä, että sen vetovoima ei-toivottujen maahanmuuttajien taholla heikkenisi. &rdquo;Sydämensä avannut Ruotsi sen sijaan jatkaa niiden houkuttelemista, mutta käytännössä on työntänyt niitä parhaansa mukaan itäiseen naapuriin&rdquo;</em>.</p><p>Edellä oleva sitaatti kuvastaa Vihavaisen tapaa puhua asioista, joista meillä edellytetään puhuttavan kiertoilmauksin tai tässä yhteydessä pohjoismaisen yhteishengen suojelemiseksi suoranaisesti vaikenemalla.&rdquo;</p><p>Näin Vihavaisen teosta arvioi Verkkouutisten palstoilla <strong>Markku Jokipii</strong>:</p><p><strong>&rdquo;<em>Barbarian paluu &ndash; hyväuskoiselle Euroopalle ennustetaan onnettomia aikoja</em></strong></p><p><em>Professori Timo Vihavainen suututtaa uudella teoksellaan Eurooppa-utopiaan lukkiutuneet</em>.&rdquo;</p><p>Lähde: Verkkouutiset</p><p>13.8.2017 klo 11:06 (päivitetty 14.8.2017 klo 06:29) &nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tvihavainen_barbaria-68830"><u>https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tvihavainen_barbaria-68830</u></a></p><p>*</p><p><strong>Ääripäät</strong></p><p>Asiallisesti arvioiden Euroopan Unioniin ja yleensä Eurooppaan suhtautumisessa tuskin on löydettävissä kahta yhtä kaukana toisistaan olevaa näkemystä.</p><p><strong>Helsingin Sanomien</strong> (17.8.2017) apoteoosi (ylistyslaulu) ja <strong>Timo Vihavaivaisen</strong> tinkimätön ryttäys.</p><p>Kumman valitset?</p><p>Valintasi ratkaisee paljon siitä, miten suhtaudut elämään ja Eurooppaan.</p><p>Siispä mieti.</p><p>Minä olen mietintöni miettinyt ja tiedän, kummalla kannalla oma ajatusmaailmani seisoo.</p><p>Se on selvä, että keskiviivalla ei Eurooppa kulje eikä hoipertele.</p><p>*</p><p><strong>Suomella menee lujaa, etenkin sen sisällä.</strong></p><p>Suomi on turbulentissa tilassa.&nbsp;</p><p>Maa, joka on turbulentissa tilassa, yllättää.&nbsp; Se yllättää vaaleissa, mutta myös vaalien välissä.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi turbulenssissa; maa joka on turbulentissa tilassa, yllättää.

Yllätyksiä luvassa vaaleissa ja vaalien välissä

*

Suomella menee lujaa, etenkin sen sisällä.  Melkein kiehuu.

Suomen talous juoksi seinään 2008, eikä ole toipunut.  

Mutta eipä ole paljon huolta kantanut, aikuisen oikeasti, toipumisestaan.  Ennen vanhaan sentään renki Vihtori huolehti, itsensä känniin vedettyään ja jenkkaa hurmiossa vedellessään: ”Miten talon mahtaa käydä, jos minä tämmötteksi jään?”

Mutta eipä Vihtori ”tämmötteksi” jäänyt, vaan seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan kapusi jalkeille ja veti renkivermeet niskaan ja läksi töihin. 

Mutta Suomelle paluu ”normaaliin” ei näytä käyvän yhtä kivuttomasti – no ehkä väärä sana – mutta ei ainakaan yhtä joutuisasti.

*

Suomi on menettänyt kymmenen vuoden talouskasvun.  Suomi on menettänyt merkittävän osan hyvintoimivan yhteiskunnan rakenteista ja työkaluista.  Suomi on menettänyt melkoisen louhun itseluottamuksestaan, siitä aidosta ja reaaliseen työhön ja rautaan perustuvasta.  Paljon on höttöä tullut tilalle.

Paljon ajatuspohjaa on sulanut jalkojen alta.  Paljon vanhempaa ja koeteltua uskomus, näkemys ja luottamus-pohjaa on vain murtunut.  Poissa.

Mitä tullut tilalle?

”…nykyhallituksella on vain 38,7 prosentin kannatus. Suurin syy tähän on Sinisen vaihtoehdon vain 1,6 prosentin kannatus.

Kaikkein surkeimmin menee koko vasemmistolla. SDP:n ja Vasemmiston yhteiskannatus on vain 23,6 prosenttia. SDP menetti kannatustaan 2,6 ja vasemmisto 1,5 prosenttiyksikköä eli yhteensä 4.1 prosenttiyksikköä. Se on paljon.”

Vanhempi demariveteraani Viljo Heinonen, Suomen sydänmailta, Saarijärveltä – sieltä Paavon tekopitäjästä, siunailee tänäisessä blogissaan YLEn tuoreinta puoluegalluppia, ja päätyy pohdintojen jälkeen tiivistykseen, jossa lienee vinha perä:

”Vihreä huuhaa kiinnostaa ja ehkä yllättäen myös Perussuomalaiset. Halla-ahon selkeille näkemyksille on vastakaikua, eikä siinäkään ole lainkaan kysymys siitä, miten niillä ajatuksilla voidaan yhteiskuntaa rakentaa.”

Viljon artikkelin nimi on paljon puhuva: ”Karmeaa kyytiä koko vasemmistolle” - http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241398-karmeaa-kyytia-koko-vasemmistolle

*

Eipä aikaakaan, kun Sipilän hallituksen johtodvoikka kilvan riemuitsi kevätauringon kanssa, ja julisti, että lama on vihdoin ohi, Suomen talous elpynyt – epäilemättä hallituksen Kikyn ja muiden kiemurain tuloksena – ja nyt mennään lujaa.

”Sipilä YLE:llä: Suomen talouskasvu on herättänyt Euroopassa ihmetystä” (siis positiivista, vh)

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-ylella-suomen-talouskasvu-on-herattanyt-euroopassa-ihmetysta-6.3.243948.55da3a2b1d

Mutta sitten:

”Tuotanto kääntyi kesäkuussa laskuun

Kansantalouden tuotanto laski kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan vuodentakaisesta 0,5 prosenttia.”

Lähde: Verkkouutiset/ Heikki Jantunen 15.8.2017 klo 11:23 (päivitetty 15.8.2017 klo 15:07) https://www.verkkouutiset.fi/talous/tilastokeskus%20tuotanto-68908

Ja vielä pahempaa:

"Suomen taloutta lytätään maailmalla:

"Euroalueen huonoimpia", "Euroopan sairas mies"

Suomen bruttokansantuote supistui ensi kertaa viiteen vuoteen.”

Verkkouutiset/ Kasperi Summanen 15.8.2017 klo 16:01 ; https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomi_talous_lasku-68924

"Suomen kausitasoitettu tuotanto laski kesäkuussa 1,5 prosenttia. Kausitasoitettu BKT on laskenut Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä 0,5 prosenttia.

Kansainvälinen media on ottanut uutisen vastaan osoituksena siitä, ettei Suomi ole vieläkään toipunut globaalista finanssikriisistä.

Esimerkiksi Financial Times luonnehtii Suomen taloutta eteläisten EU-jäsenten ohella "erääksi yhteisvaluutta-alueen huonoimmin pärjäävistä talouksista viimeisen vuosikymmenen ajalta"

– Maalla on ollut vaikeuksia sopeutua taloutensa veturien kuten paperiteollisuuden laskuun sekä kansallisen telealan jätin Nokian pudotukseen. Se on myös horjunut paljon euroalueen vertailumaitaan korkeampien työmarkkinakustannusten alla.

Quartz puolestaan toteaa monen maan tavoittelevan Euroopan sairaan miehen titteliä, mutta Suomen jatkavan hyviä perusteluitaan nimitykselle.

Uutissivusto huomauttaa, että vaikka euroalueen eteläiset maat ovat saaneet paljon huomiota, "jatkuu pohjoismaisen valtion pitkittynyt pysähtyneisyys".

– Suomen talous on yhä pienempi kuin vuonna 2008. Jopa Espanja on saanut kurottua kiinni kriisiä edeltävän kasvutahtinsa aiemmin tänä vuonna.

Jutussa todetaan, että vaikka Suomen talous tänä vuonna kasvaakin, ei kyse ole erityisistä luvuista. Vuoden 2008 taso saavutetaan IMF:n arvion mukaan vasta 2020."

Näin kirjoittaa Kasperi Summanen/Verkkouutiset.

Kasperin otsikko on muodossa, joka kertoo paljon:

Suomen taloutta lytätään maailmalla: "Euroalueen huonoimpia", "Euroopan sairas mies"

Arvaa, kommentoivatko HS ja elitti tätä?

*

Erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta muistuttaa, että ”perussuomalaisissa on ainakin aikaisemmin ollut vahva kannatus Niinistölle. Hän pitää epätodennäköisenä sitä, että nämä henkilöt siirtyisivät siinä määrin Hutasaaren taakse, että tämä menisi toiselle kierrokselle.

Railo pitää Huhtasaarta silti hyvänä ehdokkaana perussuomalaisille.

–Hän on näkyvä ja sanavalmis ihminen, joka osaa puolustaa mielipiteitään. Huhtasaari varmasti erottuu muista ehdokkaista joukosta, joidenkin mielestä edukseen ja toisten mielestä epäedukseen, mutta ainakin erottuu.” (AL. 4.8.2017)

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/laura-huhtasaari-erottuu-presidenttikisassa-muista-sanoo-tutkija-joidenkin-mielesta-edukseen-ja-toisen-mielesta-epaedukseen-200306985/

”Railo uskoo, että näissäkin vaaleissa tulee olemaan erilaisia julkisuuksia, joissa painotetaan eri asioita.

–Valtajulkisuudessa ovat Yleisradio ja Helsingin Sanomat sekä muut suuret kaupalliset mediat. Siinä julkisuudessa maahanmuuttoteema ei varmaan juurikaan näy.

Railo veikkaa, että sosiaalisen median julkisuudessa maahanmuutto tulee olemaan vahvasti esillä.

–Siellä keskustellaan tästä aiheesta innokkaammin. Sosiaalisessa mediassa Huhtasaarella on oma vankka kannattajakuntansa, ja siellä hän tulee varmaan näkymään paljon paremmin.”

Niinpä.

Kaksi julkisuutta.  Valtajulkisuus – ja epävirallinen julkisuus.  Sitä, jälkimmäistä, voisi kutsua nimellä kansalaisjulkisuus, sillä sitä julkisuutta toteuttaa ja hallinnoi kansa, omin sanoin. 

Valtajulkisuus on eräänlaista eliittijulkisuutta, jossa isot mediatalo haistavat ja maistavat vallan saappaita ja pakaraa.

*

Niinpä Helsingin Sanomien vastaisku

Harvemmin on Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla paniikki lähtenyt niin pahasti laukalle, kuin tänä aamuna.

HS-toimittaja Sami Sillanpää kirjoittaa aivan vauhkona pelätessään perussuomalaisen poliitikon Laura Huhtasaaren ”jytkyä” tammikuun presidentinvaaleissa.  Huhtasaari ei vielä edes ole presidenttiehdokas, vaan ehdolla tuohon tehtävään.

Mutta Hesari paahtaa jo täysillä: ”EU-eroajat ajavat Putinin tavoitteita” kirkuu otsikko.

… ja aina van paranee: ”Suomen EU-ero on Putinin märkä uni”.

Tämä kaikki ja vähän muuta Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 17.8.2017.  Kylläpä on hätä noussut pahaksi asematorin lasitalossa.

Lue lisää: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005328343.html

Ei tässä muuta ole takana, kuin että Helsingin sanomalaiset ovat lukeneet galluppinsa ja railonsa ja langenneet loveen.

Huomionarvoista kuitenkin on se, että painava argumentaatio, jota pääkirjoituksessa esitetään EU:n hyvyyden ja etevyyden puolesta koostuu yksinomaan siitä kauhistuksesta, mitä edustaa se, että mahdollisten muiden EU-kriitikkojen lisäksi Venäjän presidentti Putin ei tunnetusti tykkää EU:sta, vaan haluaa lyödä kiilaa.

HS:n doktriinin voisi tiivistää: Tue EU:ta, oli se sitten mitä tahansa ja teki se mitä hyvänsä, mutta tue, koska Putin vastustaa sitä.  Ei järin argumentaatiotiheä peruste.

Voihan se niin olla, että Huhtasaari saa aika monta ääntä tammikuussa.  Luultavaa on, että eliitin paniikki tuo siihen muutaman lisä-äänen?

*

Barbarian paluu

Miten tulisesti Helsingin Sanomat ja muu eliittipuhunta EU:ta kehuukin, tosiasiat eivät siitä hetkahda. 

Äskettäin julkaisi painavan puheenvuoron Euroopasta ja sen tulevaisuuden näkymistä prof. Timo Vihavainen, jonka kritiikki ei ole ankaraa eikä rumaa: se on murskaavaa.

”Kirja on manaus monelle sellaiselle ilmiölle, joita emme halua harmitella saati tunnustaa selviksi uhkatekijöiksi. Se kyseenalaistaa nykyisen hyväuskoisen hyminän ja herättää suoranaista raivoa sitä saamattomuutta kohtaan, jota Eurooppa yhteisönä ylläpitää. Jos asioista puhutaan selvin sanoin, tämän saamattomuuden hautojat ottavat esiin syytesanan ”sananvastuu”, siis aivan orwellilaiseen tapaan.

Timo Vihavainen ottaa esimerkiksi seikan, josta Suomen vastuunkantajat eivät ole halunneet puhua – aivan kuin ongelmaa ei olisi tai mitään siihen viittaava tapahtunutkaan:

”On luontevaa ajatella, että Ruotsi on pohjoismaalaisuuden ydin ja muut siihen sitten enemmän tai vähemmän sitä marginaalia. Varmaan siihen kuulu ainakin Tanska, joka on kantanut kovasti huolta siitä, että sen vetovoima ei-toivottujen maahanmuuttajien taholla heikkenisi. ”Sydämensä avannut Ruotsi sen sijaan jatkaa niiden houkuttelemista, mutta käytännössä on työntänyt niitä parhaansa mukaan itäiseen naapuriin”.

Edellä oleva sitaatti kuvastaa Vihavaisen tapaa puhua asioista, joista meillä edellytetään puhuttavan kiertoilmauksin tai tässä yhteydessä pohjoismaisen yhteishengen suojelemiseksi suoranaisesti vaikenemalla.”

Näin Vihavaisen teosta arvioi Verkkouutisten palstoilla Markku Jokipii:

Barbarian paluu – hyväuskoiselle Euroopalle ennustetaan onnettomia aikoja

Professori Timo Vihavainen suututtaa uudella teoksellaan Eurooppa-utopiaan lukkiutuneet.”

Lähde: Verkkouutiset

13.8.2017 klo 11:06 (päivitetty 14.8.2017 klo 06:29)  https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tvihavainen_barbaria-68830

*

Ääripäät

Asiallisesti arvioiden Euroopan Unioniin ja yleensä Eurooppaan suhtautumisessa tuskin on löydettävissä kahta yhtä kaukana toisistaan olevaa näkemystä.

Helsingin Sanomien (17.8.2017) apoteoosi (ylistyslaulu) ja Timo Vihavaivaisen tinkimätön ryttäys.

Kumman valitset?

Valintasi ratkaisee paljon siitä, miten suhtaudut elämään ja Eurooppaan.

Siispä mieti.

Minä olen mietintöni miettinyt ja tiedän, kummalla kannalla oma ajatusmaailmani seisoo.

Se on selvä, että keskiviivalla ei Eurooppa kulje eikä hoipertele.

*

Suomella menee lujaa, etenkin sen sisällä.

Suomi on turbulentissa tilassa. 

Maa, joka on turbulentissa tilassa, yllättää.  Se yllättää vaaleissa, mutta myös vaalien välissä.

*

]]>
9 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241413-suomi-turbulenssissa-maa-joka-on-turbulentissa-tilassa-yllattaa#comments Euroopan unioni Helsingin Sanomat Suomi 100 vuotta Timo Vihavainen Vladimir Putin Thu, 17 Aug 2017 13:01:14 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241413-suomi-turbulenssissa-maa-joka-on-turbulentissa-tilassa-yllattaa
Oletko syönyt ulkomaisia elintarvikejalosteita? Saatoit syödä hermomyrkkyä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240892-oletko-syonyt-ulkomaisia-elintarvijalosteita-saatoit-syoda-hermomyrkkya <p>Saksassa, Alankomaissa ja Belgiassa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9756863?origin=rss">vedettiin</a> myynnistä miljoonia kananmunia sen jälkeen, kun hollantilaisista kananmunista löydettiin <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Fiproniili">fiproliiniä</a>. Fiproliiniä käytetään kotieläinten iholoisten torjuntaan. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää tuotantoeläimiin, sillä se on myrkyllistä ja päätyy tuotantoeläinten kautta myös ihmisiin. Myrkky voi pahimmillaan vaurioittaa esimerkiksi maksaa ja keskushermostoa. Euroopassa pelätäänkin, ettei myrkkyskandaali rajoitu vain nyt löydettyihin kananmuniin. On mahdollista, että fiproliiniä sisältäviä hyönteismyrkkyjä on käytetty myös muihin tuotantoeläimiin.<br /><br />Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, sillä tällaiset skandaalit eivät kosketa meitä kuin välillisesti. Suomessa on noin 340 kanalaa, jotka tuottavat vuodessa lähes 73 miljoonaa kiloa kananmunia. Kaikki Suomen kaupoissa myytävät kananmunat ovat suomalaisia, sillä erittäin tiukka salmonellan valvontaohjelmamme estää tuonnin muualta ja hyvä niin. Saastuneissa munissa ollutta fiproliiniä on kuitenkin voinut päätyä myös Suomeen elintarvikejalosteiden mukana. Ainakin saksalainen kuluttajajärjestö Foodwatch <a href="http://www.foodwatch.org/de/informieren/aktuelle-nachrichten/laeusemittel-fipronil-immer-mehr-belastete-eier-in-deutschland/">pelkää</a>, että kananmunia on käytetty elintarviketuotannossa.<br /><br />Maailma on nykyään globaali. Jokaisen suomalaisen kaupan hyllyltä löytyy tuotteita, joissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperää on kuluttajan toimesta mahdoton selvittää. Alkuperä on sataprosenttisesti selvillä ainoastaan Hyvää Suomesta -merkillä varustetuissa tuotteissa. Merkki takaa, että kaikki tuotteessa käytetty liha, kala, kananmuna ja maito ovat suomalaisia. On hyvin tärkeää selvittää, onko myrkyllisiä kananmunia käytetty jalosteiden tuottamiseen ja missä laajuudessa. Samalla on käytettävä kaikki keinot sen selvittämiseen, onko näitä jalosteita päätynyt myös Suomeen. On hyvin huolestuttavaa, että Eviran mukaan on mahdotonta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9757234?origin=rss">sanoa</a>, onko tällaisia tuotteita päätynyt meille. Tämän ei pitäisi olla mahdollista.<br /><br />Myrkkymunaskandaali on jälleen kerran hyvä osoitus siitä, miksi oman alkutuotantomme elinvoimasta on pidettävä hyvää huolta. Suomalaiset elintarvikkeet ovat <a href="http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4791">tutkitusti</a> EU:n puhtaimpia ja turvallisimpia. Kuka ei halua pitää tilannetta tällaisena? Jos maataloustuotantomme ajetaan alas, olemme enenevissä määrin tällaisten globaalien skandaalien armoilla. Onkin täysin hämmentävää, että maataloustuotantoamme vastaan hyökätään jatkuvasti milloin kokoomusnuorten ja milloin cityvihreiden toimesta. Olisiko jo aika lopettaa?<br /><br />Elintarvikkeiden puhtaus ja turvallisuus ovat nyt sekä tulevaisuudessa myyntivaltteja, jotka kannattaa pitää omissa käsissä. Esimerkiksi suomalaisista kananmunista vientiin päätyy ainoastaan noin 16 %. Uskaltaisin veikata, että tällä hetkellä Euroopassa olisi puhtaille kananmunille kysyntää, jos niitä vain olisi vientiin saakka. Hintaakin voisi pyytää mitä vain pokalla naamalla kehtaa, sillä tällainen skandaali avaa ne kuuluisat myyjän markkinat.<br /><br />Ollaan siis ylpeitä omasta puhtaasta tuotannostamme ja annetaan sille se arvo, jonka se ansaitsee. Se tehdään parhaiten ostamalla kaupasta kotimaisia, Joutsenlipulla varustettuja tuotteita tai hankkimalla elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Ja seuraavan kerran, kun joku kritisoi suomalaista maataloustuotantoa tai maataloustukia, voidaan kysyä olisitko valmis hankkimaan kaiken syömäsi lihan Brasiliasta tai kaikki käyttämäsi kananmunat Alankomaista? Mikäli vastaus on kyllä, on syytä epäillä mielenhäiriötä tai vähintäänkin lievää itsetuhoisuutta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa, Alankomaissa ja Belgiassa vedettiin myynnistä miljoonia kananmunia sen jälkeen, kun hollantilaisista kananmunista löydettiin fiproliiniä. Fiproliiniä käytetään kotieläinten iholoisten torjuntaan. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää tuotantoeläimiin, sillä se on myrkyllistä ja päätyy tuotantoeläinten kautta myös ihmisiin. Myrkky voi pahimmillaan vaurioittaa esimerkiksi maksaa ja keskushermostoa. Euroopassa pelätäänkin, ettei myrkkyskandaali rajoitu vain nyt löydettyihin kananmuniin. On mahdollista, että fiproliiniä sisältäviä hyönteismyrkkyjä on käytetty myös muihin tuotantoeläimiin.

Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, sillä tällaiset skandaalit eivät kosketa meitä kuin välillisesti. Suomessa on noin 340 kanalaa, jotka tuottavat vuodessa lähes 73 miljoonaa kiloa kananmunia. Kaikki Suomen kaupoissa myytävät kananmunat ovat suomalaisia, sillä erittäin tiukka salmonellan valvontaohjelmamme estää tuonnin muualta ja hyvä niin. Saastuneissa munissa ollutta fiproliiniä on kuitenkin voinut päätyä myös Suomeen elintarvikejalosteiden mukana. Ainakin saksalainen kuluttajajärjestö Foodwatch pelkää, että kananmunia on käytetty elintarviketuotannossa.

Maailma on nykyään globaali. Jokaisen suomalaisen kaupan hyllyltä löytyy tuotteita, joissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperää on kuluttajan toimesta mahdoton selvittää. Alkuperä on sataprosenttisesti selvillä ainoastaan Hyvää Suomesta -merkillä varustetuissa tuotteissa. Merkki takaa, että kaikki tuotteessa käytetty liha, kala, kananmuna ja maito ovat suomalaisia. On hyvin tärkeää selvittää, onko myrkyllisiä kananmunia käytetty jalosteiden tuottamiseen ja missä laajuudessa. Samalla on käytettävä kaikki keinot sen selvittämiseen, onko näitä jalosteita päätynyt myös Suomeen. On hyvin huolestuttavaa, että Eviran mukaan on mahdotonta sanoa, onko tällaisia tuotteita päätynyt meille. Tämän ei pitäisi olla mahdollista.

Myrkkymunaskandaali on jälleen kerran hyvä osoitus siitä, miksi oman alkutuotantomme elinvoimasta on pidettävä hyvää huolta. Suomalaiset elintarvikkeet ovat tutkitusti EU:n puhtaimpia ja turvallisimpia. Kuka ei halua pitää tilannetta tällaisena? Jos maataloustuotantomme ajetaan alas, olemme enenevissä määrin tällaisten globaalien skandaalien armoilla. Onkin täysin hämmentävää, että maataloustuotantoamme vastaan hyökätään jatkuvasti milloin kokoomusnuorten ja milloin cityvihreiden toimesta. Olisiko jo aika lopettaa?

Elintarvikkeiden puhtaus ja turvallisuus ovat nyt sekä tulevaisuudessa myyntivaltteja, jotka kannattaa pitää omissa käsissä. Esimerkiksi suomalaisista kananmunista vientiin päätyy ainoastaan noin 16 %. Uskaltaisin veikata, että tällä hetkellä Euroopassa olisi puhtaille kananmunille kysyntää, jos niitä vain olisi vientiin saakka. Hintaakin voisi pyytää mitä vain pokalla naamalla kehtaa, sillä tällainen skandaali avaa ne kuuluisat myyjän markkinat.

Ollaan siis ylpeitä omasta puhtaasta tuotannostamme ja annetaan sille se arvo, jonka se ansaitsee. Se tehdään parhaiten ostamalla kaupasta kotimaisia, Joutsenlipulla varustettuja tuotteita tai hankkimalla elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Ja seuraavan kerran, kun joku kritisoi suomalaista maataloustuotantoa tai maataloustukia, voidaan kysyä olisitko valmis hankkimaan kaiken syömäsi lihan Brasiliasta tai kaikki käyttämäsi kananmunat Alankomaista? Mikäli vastaus on kyllä, on syytä epäillä mielenhäiriötä tai vähintäänkin lievää itsetuhoisuutta.

 

]]>
14 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240892-oletko-syonyt-ulkomaisia-elintarvijalosteita-saatoit-syoda-hermomyrkkya#comments Alkutuotanto Euroopan unioni Kananmunat maatalous Fri, 04 Aug 2017 08:02:18 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240892-oletko-syonyt-ulkomaisia-elintarvijalosteita-saatoit-syoda-hermomyrkkya
EU:n sikaileva imperiumi http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240826-eun-sikaileva-imperiumi <p>Neuvostoimperiumin tappoivat kuihtuvat aatteet ja talouden rappio.</p><p>Moskovan vanhakantaisille kommunisteille jäi jäjelle ainoastaan väkivalta, jota se yritti harjoittaa vielä 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Sekään ei lopulta auttanut.</p><p>Lopulta kun rahat loppuivat, niin Neuvostoliiton eri kansat muistivat, että ne olivat venäläisiä, saksalaisia, burjaatteja ja baltteja. Neuvostoliitto hajosi onneksi kypsällä tavalla, ilman suurta väkivaltaa.</p><p>EU:n imperiumi on toista maata.</p><p>Sen talous-, raha- ja sisäistä politiikkaa harmonisoidaan mutta toisaalta se on alkanut jo hajota. Iso-Britannia pääsi vapaaksi ja Puola ja Unkari haluavat säilyttää vielä 1970-luvulla läntisessä maailmassa hyväksytyn &rdquo;isänmaiden Euroopan&rdquo;, jossa kansallisvaltioilla on tärkeä osa ja jossa kuunnellaan kaikkia yhteisön jäseniä.</p><p>Syy Brysselin pakkovallan vastustamiseen liittyy historiaan ja neuvostokokemukseen. Itä-Euroopan mailla on vielä elävässä muistissa se miten kuoleva imperiumi yritti riistää niitä ja tuhota niiden kansallisen elämän. Sanelulla, pakolla ja väkivallalla niitä ei hevin saada kuriin.</p><p><strong>Rangaistaan Puolaa ja Unkaria!</strong></p><p>Miksi nämä maat ärvelöivät?</p><p>Syy välirikkoon on se, että nämä maat eivät halua tunnustaa kansainvälisen rikollisuuden, mafian ja ihmissalakuljettajien oikeutta ansaita rahaa ihmiskaupalla. Ne eivät halua Italiaan tulleita ihmisjoukkoja maahansa ja vetoavat EU:n perusarvoihin ja sopimuksiin.</p><p>Ne perustelevat myös kantaansa sillä, että ihmissalakuljetuksesta ja pakkomigraatiosta on tullut kannattavia rikollisen toiminnan aktiviteetteja, joita EU:n toiminta pakolaisten pakkosiirroista vastusteleviin maihin osaltaan tukee. Nämä maat eivät halua tätä. Pelkkää silmänlumetta on &rdquo;huolestuneisuus&rdquo; Puolan perustuslakituomioistuimen kokoonpanosta. Kaikkialla Euroopassa, missä tällaisia tuomioistuimia on, nimitetään niiden jäsenet poliittisesti.</p><p>Dublinin sopimuksen mukaan pakolaiset pitäisi jättää ensimmäiseen turvalliseen maahan. Myös EU:n korkein oikeus on hyväksynyt tämän periaatteen. Kysymys on kuitenkin miljardien bisneksestä, josta hyötyvät organisoidun rikollisuuden lisäksi myös puolihämärät tahot EU:n byrokratiassa. Kun Puola ja Unkari vetoavat konsensusperiaatteeseen ja EU:n perusarvoihin niin Brysselin byrokraatit leimaavat nämä maat ns. arvoroistoiksi ja siksi esimerkiksi Saksassa juristit vaativat sitä, että Puolalta otetaan pois sen äänivalta EU:ssa.</p><p>Ongelmana on vain se, että päätös vaatisi täyden konsensuksen. Unkari ei kuitenkaan suostu tähän ja siksi juristit miettivät juuri nyt sitä voisiko tähän samaan prosessiin liittää myös Unkarin, jolloin sen myötämielisyyttä ei tarvittaisi.</p><p>Kysymys on lyhyesti sanottuna sikailusta, jota harjoitetaan jaloin periaattein.</p><p>Mitään velvoittavia sopimuksia saada nämä ihmissalakuljetusta vastustavat maat ruotuun ei ole ja kuten rakas sisäministerimme Risikko totesi kuolemattomassa lausahduksessaan: &rdquo;<em>sääntöjä ei ole ja jotkut eivät noudata niitä!&rdquo;.</em></p><p><strong>Imperiumin arvot? EU:n arvot?</strong></p><p>Historian opetus imperiumeista on tyly. Ne hajoavat.</p><p>Yleensä hajoaminen tapahtuu taloudellisista syistä. Alkuvaiheen laajentumisen jälkeen niiden taloudelliset voimavarat ehtyvät. Rahan loppuessa myös sen arvot: olivatpa ne liberaaleja tai autoritäärisiä eivät kykene liimaamaan erilaisia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä yhteen.</p><p>Kun raha loppuu, niin arvot pyyhkäistään syrjään ja otetaan pakkokeinot käyttöön.</p><p>Rahan loppuessa myös arvot kovenevat ja paljastuvat; esimerkiksi Neuvostoliiton loppuvaiheessa lahoavaa imperiumia pitivät koossa enää armeija ja erikoispalvelut, jotka yrittivät viime hetkellä vuonna 1991 elvyttää imperiumia vallankaappausyrityksellä.</p><p>Imperiumeilla on ollut aina kauniita arvoja. Ne vaihtelivat viime vuosisadalla aina brittien &rdquo;<em>valkoisen miehen taakasta</em>&rdquo; ranskalaisten &rdquo;<em>sivilisoimistehtävään</em>&rdquo; saakka. USA:lla kohdalla puhuttiin &rdquo;<em>vallan vastuusta</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>kohtalon manifestista</em>&rdquo;, joka johti maailmaa sen ylivaltaan.</p><p>Neuvostoliiton arvot liittyivät marxismi-leninismiin ja ajatukseen siitä, että kehitys vie kohti maailmanvallankumousta, jossa riistettyjen luokkien ihmiset siirtyvät sosialismiin vallankumouksen kautta. Uuden Venäjän kansalliset arvot eroavat näistä ja maa on omaksunut uudelleen entisen imperiaalisen Venäjän arvoja.</p><p>EU:n arvot ovat sekoitus läntistä ja itäistä perinnettä. Unioni toistelee dokumenteissaan ennen I maailmansotaa vallinneiden imperiumien arvoja kuten sivistystehtävää ja rauhaa. Litania on pitkä: ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.</p><p>Sen omien määritelmien mukaan nämä arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä unioniin voi kuulua yhtään maata, joka ei tunnusta edellä mainittuja hyveitä. EU:n päätavoitteena on puolustaa näitä arvoja Euroopassa ja edistää rauhaa ja jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointia.</p><p>Ongelma on vain se, että nämä arvot ovat selektiivisiä ts. niitä käytetään aseina tottelemattomia kohtaan &rdquo;sikailuperiaatteen&rdquo; mukaisesti.</p><p>Suomelle tämä periaatteen vastustamisen luulisi oleva itsestäänselvää. Ajatus on selvä: jos Bryssel sikailee Puolaa ja Unkaria vastaan, niin miten paljon helpompi sen on sikailla tällaista pientä, kilttiä ja tottelevaista maata kuin Suomea kohtaan.</p><p>Pelkkä uhkaus tai puhelinsoitto riittää kun meillä on tällaiset johtajat, jotka ovat valmiita kierähtämään selälleen pelkästä ajatuksesta (pienenä ja avoimimpana esimerkkinä Vanhasen suvereniteetista tinkimispuheet).</p><p><strong>Mitä pitäisi sitten tehdä!?</strong></p><p>Ensinnäkin, järjestäytyneen rikollisuuden ihmissalakuljetus Eurooppaan on lopetettava. Macronin idea vaikka Libyassa sijaitsevista leireistä on hyvä. Meritaksit kuuluvat Suomenlahden saaristoon &ndash; eivät Välimerelle.</p><p>Toiseksi, EU:n sikailun on loputtava; itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin ei pidä puuttua. Se on sitä puhdasta bolsevismia ja neukkumeininkiä.</p><p>Isänmaitten Eurooppaa tarvitaan sen sijaan edelleenkin.</p><p>Arto Luukkanen</p><p>Järvenpää</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Neuvostoimperiumin tappoivat kuihtuvat aatteet ja talouden rappio.

Moskovan vanhakantaisille kommunisteille jäi jäjelle ainoastaan väkivalta, jota se yritti harjoittaa vielä 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Sekään ei lopulta auttanut.

Lopulta kun rahat loppuivat, niin Neuvostoliiton eri kansat muistivat, että ne olivat venäläisiä, saksalaisia, burjaatteja ja baltteja. Neuvostoliitto hajosi onneksi kypsällä tavalla, ilman suurta väkivaltaa.

EU:n imperiumi on toista maata.

Sen talous-, raha- ja sisäistä politiikkaa harmonisoidaan mutta toisaalta se on alkanut jo hajota. Iso-Britannia pääsi vapaaksi ja Puola ja Unkari haluavat säilyttää vielä 1970-luvulla läntisessä maailmassa hyväksytyn ”isänmaiden Euroopan”, jossa kansallisvaltioilla on tärkeä osa ja jossa kuunnellaan kaikkia yhteisön jäseniä.

Syy Brysselin pakkovallan vastustamiseen liittyy historiaan ja neuvostokokemukseen. Itä-Euroopan mailla on vielä elävässä muistissa se miten kuoleva imperiumi yritti riistää niitä ja tuhota niiden kansallisen elämän. Sanelulla, pakolla ja väkivallalla niitä ei hevin saada kuriin.

Rangaistaan Puolaa ja Unkaria!

Miksi nämä maat ärvelöivät?

Syy välirikkoon on se, että nämä maat eivät halua tunnustaa kansainvälisen rikollisuuden, mafian ja ihmissalakuljettajien oikeutta ansaita rahaa ihmiskaupalla. Ne eivät halua Italiaan tulleita ihmisjoukkoja maahansa ja vetoavat EU:n perusarvoihin ja sopimuksiin.

Ne perustelevat myös kantaansa sillä, että ihmissalakuljetuksesta ja pakkomigraatiosta on tullut kannattavia rikollisen toiminnan aktiviteetteja, joita EU:n toiminta pakolaisten pakkosiirroista vastusteleviin maihin osaltaan tukee. Nämä maat eivät halua tätä. Pelkkää silmänlumetta on ”huolestuneisuus” Puolan perustuslakituomioistuimen kokoonpanosta. Kaikkialla Euroopassa, missä tällaisia tuomioistuimia on, nimitetään niiden jäsenet poliittisesti.

Dublinin sopimuksen mukaan pakolaiset pitäisi jättää ensimmäiseen turvalliseen maahan. Myös EU:n korkein oikeus on hyväksynyt tämän periaatteen. Kysymys on kuitenkin miljardien bisneksestä, josta hyötyvät organisoidun rikollisuuden lisäksi myös puolihämärät tahot EU:n byrokratiassa. Kun Puola ja Unkari vetoavat konsensusperiaatteeseen ja EU:n perusarvoihin niin Brysselin byrokraatit leimaavat nämä maat ns. arvoroistoiksi ja siksi esimerkiksi Saksassa juristit vaativat sitä, että Puolalta otetaan pois sen äänivalta EU:ssa.

Ongelmana on vain se, että päätös vaatisi täyden konsensuksen. Unkari ei kuitenkaan suostu tähän ja siksi juristit miettivät juuri nyt sitä voisiko tähän samaan prosessiin liittää myös Unkarin, jolloin sen myötämielisyyttä ei tarvittaisi.

Kysymys on lyhyesti sanottuna sikailusta, jota harjoitetaan jaloin periaattein.

Mitään velvoittavia sopimuksia saada nämä ihmissalakuljetusta vastustavat maat ruotuun ei ole ja kuten rakas sisäministerimme Risikko totesi kuolemattomassa lausahduksessaan: ”sääntöjä ei ole ja jotkut eivät noudata niitä!”.

Imperiumin arvot? EU:n arvot?

Historian opetus imperiumeista on tyly. Ne hajoavat.

Yleensä hajoaminen tapahtuu taloudellisista syistä. Alkuvaiheen laajentumisen jälkeen niiden taloudelliset voimavarat ehtyvät. Rahan loppuessa myös sen arvot: olivatpa ne liberaaleja tai autoritäärisiä eivät kykene liimaamaan erilaisia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä yhteen.

Kun raha loppuu, niin arvot pyyhkäistään syrjään ja otetaan pakkokeinot käyttöön.

Rahan loppuessa myös arvot kovenevat ja paljastuvat; esimerkiksi Neuvostoliiton loppuvaiheessa lahoavaa imperiumia pitivät koossa enää armeija ja erikoispalvelut, jotka yrittivät viime hetkellä vuonna 1991 elvyttää imperiumia vallankaappausyrityksellä.

Imperiumeilla on ollut aina kauniita arvoja. Ne vaihtelivat viime vuosisadalla aina brittien ”valkoisen miehen taakasta” ranskalaisten ”sivilisoimistehtävään” saakka. USA:lla kohdalla puhuttiin ”vallan vastuusta” ja ”kohtalon manifestista”, joka johti maailmaa sen ylivaltaan.

Neuvostoliiton arvot liittyivät marxismi-leninismiin ja ajatukseen siitä, että kehitys vie kohti maailmanvallankumousta, jossa riistettyjen luokkien ihmiset siirtyvät sosialismiin vallankumouksen kautta. Uuden Venäjän kansalliset arvot eroavat näistä ja maa on omaksunut uudelleen entisen imperiaalisen Venäjän arvoja.

EU:n arvot ovat sekoitus läntistä ja itäistä perinnettä. Unioni toistelee dokumenteissaan ennen I maailmansotaa vallinneiden imperiumien arvoja kuten sivistystehtävää ja rauhaa. Litania on pitkä: ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.

Sen omien määritelmien mukaan nämä arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä unioniin voi kuulua yhtään maata, joka ei tunnusta edellä mainittuja hyveitä. EU:n päätavoitteena on puolustaa näitä arvoja Euroopassa ja edistää rauhaa ja jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointia.

Ongelma on vain se, että nämä arvot ovat selektiivisiä ts. niitä käytetään aseina tottelemattomia kohtaan ”sikailuperiaatteen” mukaisesti.

Suomelle tämä periaatteen vastustamisen luulisi oleva itsestäänselvää. Ajatus on selvä: jos Bryssel sikailee Puolaa ja Unkaria vastaan, niin miten paljon helpompi sen on sikailla tällaista pientä, kilttiä ja tottelevaista maata kuin Suomea kohtaan.

Pelkkä uhkaus tai puhelinsoitto riittää kun meillä on tällaiset johtajat, jotka ovat valmiita kierähtämään selälleen pelkästä ajatuksesta (pienenä ja avoimimpana esimerkkinä Vanhasen suvereniteetista tinkimispuheet).

Mitä pitäisi sitten tehdä!?

Ensinnäkin, järjestäytyneen rikollisuuden ihmissalakuljetus Eurooppaan on lopetettava. Macronin idea vaikka Libyassa sijaitsevista leireistä on hyvä. Meritaksit kuuluvat Suomenlahden saaristoon – eivät Välimerelle.

Toiseksi, EU:n sikailun on loputtava; itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin ei pidä puuttua. Se on sitä puhdasta bolsevismia ja neukkumeininkiä.

Isänmaitten Eurooppaa tarvitaan sen sijaan edelleenkin.

Arto Luukkanen

Järvenpää

]]>
37 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240826-eun-sikaileva-imperiumi#comments Euroopan unioni Wed, 02 Aug 2017 10:54:28 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240826-eun-sikaileva-imperiumi
EU:n ja Venäjän asevarustelu http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240698-eun-asevarustelu <p>Jos Eurooppa satsaa tulevaisuudessa asevarusteluun 2% bruttokansantuotteestaan, kuten Donald Trump vaatii, se merkitsee euroissa sitä että EU:n asevarun kustannukset ovat 2% &nbsp;EU- maiden kokonaisbruttokansantuotteesta, mikä on&nbsp;<strong>16 220 mrd. $. &nbsp;</strong>Kaksi prossaa tuosta summasta on pyöreästi<strong> 320 mrd. $., </strong>mihin summaan voidaan vielä lisätä EU:hun kuulumattomien &nbsp;Euroopan maiden, Norjan ja Sveitsin bruttokansantuotteet.</p><p>Tällä 320 miljardilla saa vuosittain melkoisen määrän sotatarvikkeita. Venäjän bruttokansantuote on &nbsp;2&nbsp;414 mrd.&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_dollari" title="Yhdysvaltain dollari">USD</a>, &nbsp;Jotta Venäjä pysyisi EU:n kanssa samalla tasolla asevarustelun suhteen, sen pitäisi uhrata asevarusteluun &nbsp;13% omasta kansantuotteestaan, mikä on köyhälle maalle mieltön määrä. &nbsp;</p><p>Jos sota syttyisi, niin periaatteessa Venäjä ei kohtaisi ainoastaan EU:n sotavarustuksia, vaan koko Naton ja Natoon kuuluu myös USA, Turkki, &nbsp;Kanada ja muita pienempiä maita.</p><p>Jotta Venäjä pystyisi kukistamaan koko Naton, sen pitäisi käyttää sotavarusteluihin kolminkertainen määrä dollareita siihen nähden mitä se tarvitsee pystyäkseen tasapuolisesti laittamaan hanttiin EU:lle.</p><p>Koko Naton päihittämiseksi Venäjän tarvitsisi laittaa lähes puolet koko valtionbudjetistaan sotavarusteluun, kun natomaat käyttävät vain noin kaksi prosenttia.</p><hr /><p>Näissä oloissa kuvittelisi ettei Venäjän kannattaisi liikaa pullistella sotilaallisesti, koska se vain innostaa Natomaita käyttämään sen kaikki 2% varusteluun, mihin se on sitoutunut. Tähän varusteluun vastaaminen tulee Venäjälle entistä kalliimmaksi.</p><p>Miksi Venäjä siis isottelee ja yrittää näyttää vielä pelottavammalta sotilasmahdilta kuin mitä se oikeasti on? Luulisi että tämä on mitä typerintä politiikkaa.</p><p>Vai yrittääkö Putin, kuten Trump Amerikassa, nostaa tällä tavoin valheellisesti Venäjän kansalaisten itsetuntoa ja nostaa sillä tavalla omaa suosiotaan.</p><p>Sota on suurta hulluutta ja niin myös sotilaallinen varustelu, ja politiikka myös.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos Eurooppa satsaa tulevaisuudessa asevarusteluun 2% bruttokansantuotteestaan, kuten Donald Trump vaatii, se merkitsee euroissa sitä että EU:n asevarun kustannukset ovat 2%  EU- maiden kokonaisbruttokansantuotteesta, mikä on 16 220 mrd. $.  Kaksi prossaa tuosta summasta on pyöreästi 320 mrd. $., mihin summaan voidaan vielä lisätä EU:hun kuulumattomien  Euroopan maiden, Norjan ja Sveitsin bruttokansantuotteet.

Tällä 320 miljardilla saa vuosittain melkoisen määrän sotatarvikkeita. Venäjän bruttokansantuote on  2 414 mrd. USD,  Jotta Venäjä pysyisi EU:n kanssa samalla tasolla asevarustelun suhteen, sen pitäisi uhrata asevarusteluun  13% omasta kansantuotteestaan, mikä on köyhälle maalle mieltön määrä.  

Jos sota syttyisi, niin periaatteessa Venäjä ei kohtaisi ainoastaan EU:n sotavarustuksia, vaan koko Naton ja Natoon kuuluu myös USA, Turkki,  Kanada ja muita pienempiä maita.

Jotta Venäjä pystyisi kukistamaan koko Naton, sen pitäisi käyttää sotavarusteluihin kolminkertainen määrä dollareita siihen nähden mitä se tarvitsee pystyäkseen tasapuolisesti laittamaan hanttiin EU:lle.

Koko Naton päihittämiseksi Venäjän tarvitsisi laittaa lähes puolet koko valtionbudjetistaan sotavarusteluun, kun natomaat käyttävät vain noin kaksi prosenttia.


Näissä oloissa kuvittelisi ettei Venäjän kannattaisi liikaa pullistella sotilaallisesti, koska se vain innostaa Natomaita käyttämään sen kaikki 2% varusteluun, mihin se on sitoutunut. Tähän varusteluun vastaaminen tulee Venäjälle entistä kalliimmaksi.

Miksi Venäjä siis isottelee ja yrittää näyttää vielä pelottavammalta sotilasmahdilta kuin mitä se oikeasti on? Luulisi että tämä on mitä typerintä politiikkaa.

Vai yrittääkö Putin, kuten Trump Amerikassa, nostaa tällä tavoin valheellisesti Venäjän kansalaisten itsetuntoa ja nostaa sillä tavalla omaa suosiotaan.

Sota on suurta hulluutta ja niin myös sotilaallinen varustelu, ja politiikka myös.

 

]]>
7 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240698-eun-asevarustelu#comments Asevarustelu Donand Trump Euroopan unioni Presidentti Putin Mon, 31 Jul 2017 07:03:42 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240698-eun-asevarustelu
Sote, EU ja kansallinen päätösvalta http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240412-sote-eu-ja-kansallinen-paatosvalta <p>Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Euroopan unionissa jäsenmaiden toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla toteaa asian varsin yksiselitteisesti. Useimmat EU:n jäsenmaat vastustavat kiivaasti unionin toimivallan laajentamista sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alueella. EU:n Englannin terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat (perusteettomatkin) uhat olivat yksi monista Brexitin syistä.</p><p>EU säätelee kuitenkin vahvasti palvelumarkkinoiden toimintaa ja pyrkii varmistamaan niin tavaroiden, palvelujen kuin työvoimankin vapaan liikkumisen alueellaan. Sote-uudistuksen yhteydessä Suomi uudistaa myös sitä lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan. Voimassa oleva laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ei kaikilta osin vastaa EU:n rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, sillä Suomi on korvannut toisessa jäsenmaassa tapahtuvan hoidon sairausvakuutustaksan mukaisesti eli korvaustaso on ollut hyvin alhainen todellisiin hoitokustannuksiin verrattuna. Komissio onkin vaatinut, että ulkomailla annettu hoito korvataan samoin kuin potilaalle Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annettu hoito. Jatkossa hoidon järjestämisestä vastaava maakunta joutuukin varsin laajalti korvaamaan hoitokustannuksia myös silloin, kun suomalainen potilas on hakeutunut toiseen EU-maahan hoitoon. Todennäköisin maa, jonne hoitoon hakeudutaan, on Viro. Potilaat Etelä-Suomesta ovat jo nyt hyödyntäneet erityisesti Tallinnan hammaslääkäripalveluja. Jotta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaisi komission vaatimuksia potilaiden vapaan liikkuvuuden osalta, tulee maakuntien antaman hammashoidon asiakassetelin käytännössä oikeuttaa hammashoidon palveluihin myös Virossa.</p><p>Suomesta toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuvat potilaat ovat kuitenkin varsin harvinaisia, eivätkä toiseen EU-maahan hoitoon hakeutumisen kustannukset tule todennäköisesti Suomen terveydenhuollon kustannuksia heilauttamaan suuntaan tai toiseen. Potilaiden liikkuvuuden tehokkaana hillitsijänä on matkakustannusten korvausjärjestelmä, jossa potilaalle sairausvakuutuksesta korvataan kustannukset vain lähimpään hoitopaikkaan. Toki on mahdollista, että virolaiset hammaslääkäriyrittäjät alkavat laivayhtiöiden kanssa markkinoida paketteja, joissa matkakustannukset kuuluvat asiakassetelillä tuotetun hoitopalvelun hintaan. Työkustannukset ovat Virossa niin paljon halvemmat, että halvaksikin hinnoiteltu suomalainen hammashoidon asiakasseteli voi olla virolaiselle yrittäjälle kiinnostava kohde.</p><p>Yllä oleva hammashoidon asiakasseteliin liittyvä pohdinta on vain esimerkki siitä, millaisia haasteita Euroopan unionin oikeus asettaa markkinaehtoiselle terveydenhuollolle. Vaikka terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, on Euroopan unionilla valta valvoa markkinoiden avoimuutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti asian hyvin esille arvioidessaan Sipilän hallituksen sote-esityksen EU-oikeudellista osaa. Perustuslakivaliokunta totesi tältä osin, että mikäli suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa arvioidaan jatkossa EU-oikeudessa tarkoitettuna taloudellisena toimintana, merkitsee se sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista. Sipilän hallitus on pyrkiessään muuttamaan suomalaista solidaarisuuteen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää yritysten väliseen kilpailuun perustuvaksi järjestelmäksi joko halunnut lisätä EU:n tosiasiallista päätösvaltaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään, taikka se ei sote-esitystä tehdessään ole tajunnut tällaista tekevänsä. Molemmat vaihtoehdot ovat kovin paljon huolta herättäviä.</p><p>Suomalaisen sote-keskustelun ulkopuolella on Euroopan unioni parhaillaan pohtimassa omia Brexitin jälkeisiä kehityssuuntiaan. Terveydenhuollon osalta komissio on esittänyt kolme linjausta, joissa yhdessä komissio luopuu kokonaan terveydenhuollon sääntelystä, toisessa jatketaan kutakuinkin nykyisellä jäsenvaltioiden ja EU:n päätösvallan jaolla ja kolmannessa vaihtoehdossa EU:n päätösvaltaa terveydenhuollon osalta lisätään merkittävästi. EU:n jäsenvaltioiden johtajien kokouksessa marraskuussa 2017 Göteborgissa on tarkoitus linjata, miten EU:n sosiaalista ulottuvuutta on tarkoitus jatkossa kehittää. Suomen hallituksen suunnitelmat &ndash; jos sellaisia on sote-kiireiden keskellä ehditty edes laatia - näiden kansallisiin uudistuksiin syvästi vaikuttavien EU-linjausten suhteen eivät ole olleet ainakaan julkisuudessa esillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Euroopan unionissa jäsenmaiden toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla toteaa asian varsin yksiselitteisesti. Useimmat EU:n jäsenmaat vastustavat kiivaasti unionin toimivallan laajentamista sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alueella. EU:n Englannin terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat (perusteettomatkin) uhat olivat yksi monista Brexitin syistä.

EU säätelee kuitenkin vahvasti palvelumarkkinoiden toimintaa ja pyrkii varmistamaan niin tavaroiden, palvelujen kuin työvoimankin vapaan liikkumisen alueellaan. Sote-uudistuksen yhteydessä Suomi uudistaa myös sitä lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan. Voimassa oleva laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ei kaikilta osin vastaa EU:n rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, sillä Suomi on korvannut toisessa jäsenmaassa tapahtuvan hoidon sairausvakuutustaksan mukaisesti eli korvaustaso on ollut hyvin alhainen todellisiin hoitokustannuksiin verrattuna. Komissio onkin vaatinut, että ulkomailla annettu hoito korvataan samoin kuin potilaalle Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annettu hoito. Jatkossa hoidon järjestämisestä vastaava maakunta joutuukin varsin laajalti korvaamaan hoitokustannuksia myös silloin, kun suomalainen potilas on hakeutunut toiseen EU-maahan hoitoon. Todennäköisin maa, jonne hoitoon hakeudutaan, on Viro. Potilaat Etelä-Suomesta ovat jo nyt hyödyntäneet erityisesti Tallinnan hammaslääkäripalveluja. Jotta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaisi komission vaatimuksia potilaiden vapaan liikkuvuuden osalta, tulee maakuntien antaman hammashoidon asiakassetelin käytännössä oikeuttaa hammashoidon palveluihin myös Virossa.

Suomesta toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuvat potilaat ovat kuitenkin varsin harvinaisia, eivätkä toiseen EU-maahan hoitoon hakeutumisen kustannukset tule todennäköisesti Suomen terveydenhuollon kustannuksia heilauttamaan suuntaan tai toiseen. Potilaiden liikkuvuuden tehokkaana hillitsijänä on matkakustannusten korvausjärjestelmä, jossa potilaalle sairausvakuutuksesta korvataan kustannukset vain lähimpään hoitopaikkaan. Toki on mahdollista, että virolaiset hammaslääkäriyrittäjät alkavat laivayhtiöiden kanssa markkinoida paketteja, joissa matkakustannukset kuuluvat asiakassetelillä tuotetun hoitopalvelun hintaan. Työkustannukset ovat Virossa niin paljon halvemmat, että halvaksikin hinnoiteltu suomalainen hammashoidon asiakasseteli voi olla virolaiselle yrittäjälle kiinnostava kohde.

Yllä oleva hammashoidon asiakasseteliin liittyvä pohdinta on vain esimerkki siitä, millaisia haasteita Euroopan unionin oikeus asettaa markkinaehtoiselle terveydenhuollolle. Vaikka terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, on Euroopan unionilla valta valvoa markkinoiden avoimuutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti asian hyvin esille arvioidessaan Sipilän hallituksen sote-esityksen EU-oikeudellista osaa. Perustuslakivaliokunta totesi tältä osin, että mikäli suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa arvioidaan jatkossa EU-oikeudessa tarkoitettuna taloudellisena toimintana, merkitsee se sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista. Sipilän hallitus on pyrkiessään muuttamaan suomalaista solidaarisuuteen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää yritysten väliseen kilpailuun perustuvaksi järjestelmäksi joko halunnut lisätä EU:n tosiasiallista päätösvaltaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään, taikka se ei sote-esitystä tehdessään ole tajunnut tällaista tekevänsä. Molemmat vaihtoehdot ovat kovin paljon huolta herättäviä.

Suomalaisen sote-keskustelun ulkopuolella on Euroopan unioni parhaillaan pohtimassa omia Brexitin jälkeisiä kehityssuuntiaan. Terveydenhuollon osalta komissio on esittänyt kolme linjausta, joissa yhdessä komissio luopuu kokonaan terveydenhuollon sääntelystä, toisessa jatketaan kutakuinkin nykyisellä jäsenvaltioiden ja EU:n päätösvallan jaolla ja kolmannessa vaihtoehdossa EU:n päätösvaltaa terveydenhuollon osalta lisätään merkittävästi. EU:n jäsenvaltioiden johtajien kokouksessa marraskuussa 2017 Göteborgissa on tarkoitus linjata, miten EU:n sosiaalista ulottuvuutta on tarkoitus jatkossa kehittää. Suomen hallituksen suunnitelmat – jos sellaisia on sote-kiireiden keskellä ehditty edes laatia - näiden kansallisiin uudistuksiin syvästi vaikuttavien EU-linjausten suhteen eivät ole olleet ainakaan julkisuudessa esillä.

]]>
0 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240412-sote-eu-ja-kansallinen-paatosvalta#comments Kotimaa Euroopan unioni Julkinen terveydenhuolto Kansallinen päätösvalta Sote-uudistus Sun, 23 Jul 2017 05:13:26 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240412-sote-eu-ja-kansallinen-paatosvalta
Yhteistä arvopohjaa on sittenkin? http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239993-yhteista-arvopohjaa-on-sittenkin <p>Kaj Turunen flirttaa avoimesti EU-eroa kannattavien perussuomalaisten kanssa toteamalla että mikäli unioni ei tee suomen kannalta edullisia päätöksiä _________ asiassa, tulee suomen uhata EU-erolla. (Täytä tyhjät kohdat itse). &nbsp;Tällä kertaa kyse oli metsänkäytöstä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista mutta ensi kerralla kyse voi olla vaikkapa puukiukaista, saunapalvista, talousohjauksesta tai maahanmuutosta. Voidaanko tästä päätellä että persujen ja uuvattien välillä sittenkin on yhteistä arvopohjaa huolimatta siitä että 20 kansanedustajaa lähtivät persuista ovet paukkuen sen puutteen vuoksi?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Varovainen retoriikka, jota kokoomuksen ja keskustan ikeessä olisi syytä harjoittaa mikäli mielii pitää paikkansa kansakunnan kermassa, onkin muuttunut lähes aitoon perussuomalaiseen räksyttämiseen, vieläpä uskottavasti! Minulle henkilökohtaisesti on aivan se ja sama kuka oikeita asioita tuo esille mutta lähinnä huvittaa se kuinka kärkkäästi tällaista kommenttia voidaan paukuttaa huolimatta siitä kuinka tylyin sanakääntein Eu-vastaista uutta puheenjohtajaa ja &quot;muuttunutta&quot; puoluetta arvostellen tuo kahdenkymmenen luopion sakki lähtönsä perustelivat. Kuitenkin tuntuvat perussuomalaisten äänet kelpaavan?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Uuvatit pitävät äänestäjiä hölmöinä. Lienee isäntäpuolueilta hallituksessa opittua... Kaj Turunen voisikin mielestäni perustella lähtöänsä uudestaan. Jos annamme hänelle toisen mahdollisuuden, hän varmasti keksii parempia tekosyitä turvatakseen oman persauksensa. Petturit ovat kuin nistit... Kerran nistii aina nisti. Kerran petturi, aina petturi. Tätä poliittisen uran kannalta varsin kiusallista leimaa Turunen yrittää nyt pestä pois.</p> <p>&nbsp;</p> <p>6.6 Turunen tuli monellakin tapaa &nbsp;&quot;ulos kaapista&quot; demokraatti.fi:n artikkelissa. Hän esimerkiksi fantasioi siitä kuinka Halla-ahon voittaessa ensimmäinen varapuheenjohtaja olisikin todellinen puheenjohtaja ja kuten jälkeenpäin on käynyt ilmi, uuvateilla oli oma suunnitelmansa senkin varalle. Sekin suunnitelma meni A-suunnitelman tapaan voimakkaasti reisille ja loppu on poliittisen historiamme omituisimpia farsseja. Kun esiriippu laskeutuu, on näytelmän jäljiltä usein tyhjä olo. Mutta ei hätää... Farssi jatkuu! Jatko-osassa uuvatit kalastelevat entisen puolueensa äänestäjiä falskeilla ulostuloilla maalaillen itsestään kuvaa &quot;perussuomalaisina ilman pahaa rasistipuheenjohtajaa&quot;. Uuvattien todellinen karva on kuitenkin paljastettu ja minä uskon vakaasti ettei kansa ole niin typerä että lankeaisi pettureiden huijaukseen toisen kerran! Edellisissä eduskuntavaaleissahan loikanneet huijasivat menestyksekkäästi sekä puoluetta että äänestäjiään mutta kuten sanonta sanoo, &quot;Jos tekee virheen, on ihminen ja ihminen on erehtyväinen. Jos tekee saman virheen uudestaan, on idiootti.&quot;.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Turunen antoi siis kasvot uuden vaihtoehdon uusille takinkäännöille. Väitän että uuvattien rotsi viuhuu vielä moneen kertaan eivätkä lähteneille katkeroituneet äänestäjät tule asettelemaan sitä takaisin harteille. Häpeäminen lienee sellainen asia jota ei korkeammissa kouluissa opeteta?&nbsp;</p> Kaj Turunen flirttaa avoimesti EU-eroa kannattavien perussuomalaisten kanssa toteamalla että mikäli unioni ei tee suomen kannalta edullisia päätöksiä _________ asiassa, tulee suomen uhata EU-erolla. (Täytä tyhjät kohdat itse).  Tällä kertaa kyse oli metsänkäytöstä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista mutta ensi kerralla kyse voi olla vaikkapa puukiukaista, saunapalvista, talousohjauksesta tai maahanmuutosta. Voidaanko tästä päätellä että persujen ja uuvattien välillä sittenkin on yhteistä arvopohjaa huolimatta siitä että 20 kansanedustajaa lähtivät persuista ovet paukkuen sen puutteen vuoksi?

 

Varovainen retoriikka, jota kokoomuksen ja keskustan ikeessä olisi syytä harjoittaa mikäli mielii pitää paikkansa kansakunnan kermassa, onkin muuttunut lähes aitoon perussuomalaiseen räksyttämiseen, vieläpä uskottavasti! Minulle henkilökohtaisesti on aivan se ja sama kuka oikeita asioita tuo esille mutta lähinnä huvittaa se kuinka kärkkäästi tällaista kommenttia voidaan paukuttaa huolimatta siitä kuinka tylyin sanakääntein Eu-vastaista uutta puheenjohtajaa ja "muuttunutta" puoluetta arvostellen tuo kahdenkymmenen luopion sakki lähtönsä perustelivat. Kuitenkin tuntuvat perussuomalaisten äänet kelpaavan? 

 

Uuvatit pitävät äänestäjiä hölmöinä. Lienee isäntäpuolueilta hallituksessa opittua... Kaj Turunen voisikin mielestäni perustella lähtöänsä uudestaan. Jos annamme hänelle toisen mahdollisuuden, hän varmasti keksii parempia tekosyitä turvatakseen oman persauksensa. Petturit ovat kuin nistit... Kerran nistii aina nisti. Kerran petturi, aina petturi. Tätä poliittisen uran kannalta varsin kiusallista leimaa Turunen yrittää nyt pestä pois.

 

6.6 Turunen tuli monellakin tapaa  "ulos kaapista" demokraatti.fi:n artikkelissa. Hän esimerkiksi fantasioi siitä kuinka Halla-ahon voittaessa ensimmäinen varapuheenjohtaja olisikin todellinen puheenjohtaja ja kuten jälkeenpäin on käynyt ilmi, uuvateilla oli oma suunnitelmansa senkin varalle. Sekin suunnitelma meni A-suunnitelman tapaan voimakkaasti reisille ja loppu on poliittisen historiamme omituisimpia farsseja. Kun esiriippu laskeutuu, on näytelmän jäljiltä usein tyhjä olo. Mutta ei hätää... Farssi jatkuu! Jatko-osassa uuvatit kalastelevat entisen puolueensa äänestäjiä falskeilla ulostuloilla maalaillen itsestään kuvaa "perussuomalaisina ilman pahaa rasistipuheenjohtajaa". Uuvattien todellinen karva on kuitenkin paljastettu ja minä uskon vakaasti ettei kansa ole niin typerä että lankeaisi pettureiden huijaukseen toisen kerran! Edellisissä eduskuntavaaleissahan loikanneet huijasivat menestyksekkäästi sekä puoluetta että äänestäjiään mutta kuten sanonta sanoo, "Jos tekee virheen, on ihminen ja ihminen on erehtyväinen. Jos tekee saman virheen uudestaan, on idiootti.". 

 

Turunen antoi siis kasvot uuden vaihtoehdon uusille takinkäännöille. Väitän että uuvattien rotsi viuhuu vielä moneen kertaan eivätkä lähteneille katkeroituneet äänestäjät tule asettelemaan sitä takaisin harteille. Häpeäminen lienee sellainen asia jota ei korkeammissa kouluissa opeteta? 

]]>
0 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239993-yhteista-arvopohjaa-on-sittenkin#comments EU-ero Euroopan unioni Kaj Turunen Uusi vaihtoehto Uusi vaihtoehto vaiko perussuomalaiset Wed, 12 Jul 2017 08:02:12 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239993-yhteista-arvopohjaa-on-sittenkin
Kivaa olla vallan ytimessä http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239982-kivaa-olla-vallan-ytimessa <p>Suomi on aina pyrkinyt EU:n &quot;vallan ytimeen&quot;. Pyrkimys on ollut niin kova, että sinne on menty omat edut unohtaen ja luottaen sinisilmäisesti siihen, että kilttiä partiopoikaa kyllä palkitaan. Nyt EU osoitti, missä Suomen kaappi seisoo ja kenen taskussa Suomen tahto ja päätösvalta on. Me olemme vain statisti, joka ei osaa eikä uskalla valvoa omien kansalaistensa etuja kuten isot maat tekevät. Muut pokkaavat ja meitä viedään.</p><p><em>Jään odottamaan, koska saan maksaa päästöveroa saunan kiukaan puulämmityksestä - se kai tässä oli tarkoitus.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on aina pyrkinyt EU:n "vallan ytimeen". Pyrkimys on ollut niin kova, että sinne on menty omat edut unohtaen ja luottaen sinisilmäisesti siihen, että kilttiä partiopoikaa kyllä palkitaan. Nyt EU osoitti, missä Suomen kaappi seisoo ja kenen taskussa Suomen tahto ja päätösvalta on. Me olemme vain statisti, joka ei osaa eikä uskalla valvoa omien kansalaistensa etuja kuten isot maat tekevät. Muut pokkaavat ja meitä viedään.

Jään odottamaan, koska saan maksaa päästöveroa saunan kiukaan puulämmityksestä - se kai tässä oli tarkoitus.

]]>
4 http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239982-kivaa-olla-vallan-ytimessa#comments Euroopan unioni Hiilinielu Tue, 11 Jul 2017 19:48:32 +0000 Kaj Granlund http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239982-kivaa-olla-vallan-ytimessa
Suomen metsät eivät olekaan hiilinielu? Höpö höpö http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suomen-metsat-eivat-olekaan-hiilinielu-hopo-hopo <p>Suomi hävisi tuntuvasti tänään tiistaina, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta. Ympäristövaliokunta on yksi kolmesta EU-parlamentin valiokunnasta, jotka lausuivat kantansa siitä, miten maankäyttö pitäisi ottaa huomioon EU:n päästötavoitteissa. Teollisuus- ja maatalousvaliokunnat antoivat jo aikaisemmin kantansa, joka oli Suomelle huomattavasti suotuisampi.</p><p>Tänään julkaistujen uutisten mukaan ympäristövaliokunnan epäedullinen laskentatapa tulee johtamaan tilanteeseen, jossa Suomen metsiä ei laskettaisi enää EU:n päästölaskelmissa lieventävänä tekijänä, vaan Suomi joutuisi tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta erillisiä hiilinielukiintiöitä. Tulevaisuudessa metsänielujen laskeminen perustuisi vertailutasoon eli siihen, kuinka paljon mailla on ollut metsää. Tämän metsäalan pienemisestä sakotettaisiin. Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään.&nbsp;</p><p>Ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee ajatuksesta, jonka mukaan <u>metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000 - 2012.</u> Hallituksen edustajien mukaan metsän määrän ajallinen vertailu on Suomessa monien mielestä hyvin huono asia, koska metsien hakkuita ollaan tulevaisuudessa lisäämässä tuntuvasti mm. lukuisien avattavien biomassatehtaiden vuoksi.</p><p>Suomen hallitus ei näin ikään ole ollut tuoreeseen päätökseen kovinkaan tyytyväinen.&nbsp;Ympäristöministeri <strong>Kimmo Tiilikainen</strong> (kesk.) on toivonut, että uuden metsän istutus ja hoidetun metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin tuoreissa laskelmissa paremmin huomioon.</p><p>Tiilikainen tosi puhuu omiaan. Käytännössä EU-parlamentin ympäristövaliokunnan laskelmat ovat melko hyvin perusteltuja. Totta kai metsien hakkuusta pitää rokottaa ilmastotavoitteita laskettaessa, jos kerran halutaan vähentää päästöjä suojelemalla metsiä.&nbsp;Suomen nykyinen talouspolitiikka nojaa jälleen kerran entistä enemmän metsien hakkuuseen, kun hallituksemme päätti muutama vuosi sitten yhtiöittää Metsähallituksen.</p><p>Tämän myötä hakkuiden määrät ovat kasvaneet ja tulevaisuudessa ne tulevat kasvamaan vielä entisestään, kun Suomessa aloitetaan laajamittaiset biomassan valmistukset. Kiinalaiset ovat investoineet huomattavasti biomassalaitoksiin Suomessa. Luulisi ministerinkin ymmärtävän, etät kun<u> puuston määrä vähenee, niin hiilinielu kutistuu</u>.&nbsp;Periaatteessa hän on kuitenkin sitä mieltä, että juuri istutetut puut pitäisi laskea mukaan hiilinieluun ja yhtä isolla potenttiaalilla kuin täysikasvuinen puusto, mitä ne eivät siis todellakaan tarjoa.</p><p>Puheet siitä, että maamme metsiä ei laskettaisi enää tulevaisuudessa hiilinieluksi on näin ikään täyttä populistista huttua, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin sekä edistämään <strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallituksen miljardien eurojen bioenergiastrategiaa. Totuushan on, että Sipilän kopla haluaa parturoida koko Suomen ja väittää, että hiilinielu on edelleen yhtä suuri, koska siellä seisoo pari nuorta taimea avohakkuuaukean laidalla. Samaan syssyyn Metsähallitus Oy Ab:n johtoportaassa istuvat kokoomus- ja keskustalaisvaikuttajat saavat hemmetinmoiset bonukset, jotka revitään suoraan maaperästämme.</p><p>Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Suomen metsien ekologinen tila on melko surkea. Sitä vain ylistetään sen vuoksi, koska muualla menee vielä meitäkin paskemmin. Pidetään vielä huonompaa huolta metsistä. Tuollainen argumentti ja arvopohja ei kuitenkaan ole mielestäni kovin kestävällä pohjalla, jos ajatellaan tulevaisuutta ja tulevaisuuden sukupolvia. Todellisuudessa me roikumme jo nyt kestävän kehityksen rajoilla, mitä tulee metsien hakkuuseen. Suomen metsäpinta-alasta selvästi alle 5 prosenttia on enää aarniometsiä tai ikimetsiä, kuten niitä toisinaan kuulee kutsuttavan. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa aarniometsien osuus jää muutamaan promilleen. <u>Suomi on metsää täynnä, mutta kaikki metsä ei ole korjuukypsää</u>. Puheet metsien hurjalla tavalla kiihtyvästä kasvusta ovat tuulesta temmattua sanahelinää, joille ei oikeastaan kannata paljoa korviaan lotkauttaa.</p><p><em>Lähde: <a href="http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201707112200258042_ul.shtml">Iltalehti</a></em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi hävisi tuntuvasti tänään tiistaina, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta. Ympäristövaliokunta on yksi kolmesta EU-parlamentin valiokunnasta, jotka lausuivat kantansa siitä, miten maankäyttö pitäisi ottaa huomioon EU:n päästötavoitteissa. Teollisuus- ja maatalousvaliokunnat antoivat jo aikaisemmin kantansa, joka oli Suomelle huomattavasti suotuisampi.

Tänään julkaistujen uutisten mukaan ympäristövaliokunnan epäedullinen laskentatapa tulee johtamaan tilanteeseen, jossa Suomen metsiä ei laskettaisi enää EU:n päästölaskelmissa lieventävänä tekijänä, vaan Suomi joutuisi tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta erillisiä hiilinielukiintiöitä. Tulevaisuudessa metsänielujen laskeminen perustuisi vertailutasoon eli siihen, kuinka paljon mailla on ollut metsää. Tämän metsäalan pienemisestä sakotettaisiin. Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. 

Ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee ajatuksesta, jonka mukaan metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000 - 2012. Hallituksen edustajien mukaan metsän määrän ajallinen vertailu on Suomessa monien mielestä hyvin huono asia, koska metsien hakkuita ollaan tulevaisuudessa lisäämässä tuntuvasti mm. lukuisien avattavien biomassatehtaiden vuoksi.

Suomen hallitus ei näin ikään ole ollut tuoreeseen päätökseen kovinkaan tyytyväinen. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on toivonut, että uuden metsän istutus ja hoidetun metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin tuoreissa laskelmissa paremmin huomioon.

Tiilikainen tosi puhuu omiaan. Käytännössä EU-parlamentin ympäristövaliokunnan laskelmat ovat melko hyvin perusteltuja. Totta kai metsien hakkuusta pitää rokottaa ilmastotavoitteita laskettaessa, jos kerran halutaan vähentää päästöjä suojelemalla metsiä. Suomen nykyinen talouspolitiikka nojaa jälleen kerran entistä enemmän metsien hakkuuseen, kun hallituksemme päätti muutama vuosi sitten yhtiöittää Metsähallituksen.

Tämän myötä hakkuiden määrät ovat kasvaneet ja tulevaisuudessa ne tulevat kasvamaan vielä entisestään, kun Suomessa aloitetaan laajamittaiset biomassan valmistukset. Kiinalaiset ovat investoineet huomattavasti biomassalaitoksiin Suomessa. Luulisi ministerinkin ymmärtävän, etät kun puuston määrä vähenee, niin hiilinielu kutistuu. Periaatteessa hän on kuitenkin sitä mieltä, että juuri istutetut puut pitäisi laskea mukaan hiilinieluun ja yhtä isolla potenttiaalilla kuin täysikasvuinen puusto, mitä ne eivät siis todellakaan tarjoa.

Puheet siitä, että maamme metsiä ei laskettaisi enää tulevaisuudessa hiilinieluksi on näin ikään täyttä populistista huttua, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin sekä edistämään Juha Sipilän (kesk.) hallituksen miljardien eurojen bioenergiastrategiaa. Totuushan on, että Sipilän kopla haluaa parturoida koko Suomen ja väittää, että hiilinielu on edelleen yhtä suuri, koska siellä seisoo pari nuorta taimea avohakkuuaukean laidalla. Samaan syssyyn Metsähallitus Oy Ab:n johtoportaassa istuvat kokoomus- ja keskustalaisvaikuttajat saavat hemmetinmoiset bonukset, jotka revitään suoraan maaperästämme.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Suomen metsien ekologinen tila on melko surkea. Sitä vain ylistetään sen vuoksi, koska muualla menee vielä meitäkin paskemmin. Pidetään vielä huonompaa huolta metsistä. Tuollainen argumentti ja arvopohja ei kuitenkaan ole mielestäni kovin kestävällä pohjalla, jos ajatellaan tulevaisuutta ja tulevaisuuden sukupolvia. Todellisuudessa me roikumme jo nyt kestävän kehityksen rajoilla, mitä tulee metsien hakkuuseen. Suomen metsäpinta-alasta selvästi alle 5 prosenttia on enää aarniometsiä tai ikimetsiä, kuten niitä toisinaan kuulee kutsuttavan. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa aarniometsien osuus jää muutamaan promilleen. Suomi on metsää täynnä, mutta kaikki metsä ei ole korjuukypsää. Puheet metsien hurjalla tavalla kiihtyvästä kasvusta ovat tuulesta temmattua sanahelinää, joille ei oikeastaan kannata paljoa korviaan lotkauttaa.

Lähde: Iltalehti

 

]]>
28 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suomen-metsat-eivat-olekaan-hiilinielu-hopo-hopo#comments Bioenergia Bioenergiastrategia Euroopan unioni Metsähakkuut Metsienhakkuu Päästökaupat Ympäristöministeriö Tue, 11 Jul 2017 14:37:22 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suomen-metsat-eivat-olekaan-hiilinielu-hopo-hopo
Vainko impivaaralaiset ymmärtävät? http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239878-vainko-impivaaralaiset-ymmartavat <p>Huhujen mukaan olemme saamassa lisää lomalaisia suomeen. Saamme jälleen uuden syyn leikata julkisia menoja, lisätä toleranssia väkivallalle ja luopua suuremmasta ja suuremmasta määrästä vapautta. Pelolle emme tietenkään saa antaa valtaa mutta mitä muuta mahdollisuutta jää kansalle jolta on riisuttu pois kaikki muut mahdollisuudet käsitellä vieraan kulttuurin miehitystä? Toisin kuin paperittomilta kunniakansalaisiltamme, meiltä suomalaisilta odotetaan lain kirjaimen pilkun tarkkaa noudattamista joten me emme voi edes keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Orwellilainen &quot;ajatusrikos&quot; ja niiden kyttääminen on nykyään kaikessa absurdiudessaan todellisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun kerran ajatusrikoksiin päästiin, tässäpä yksi... Olen sitä mieltä että Suomi, aivan kuten muutkin eurooppalaiset valtiot, voivat tarpeeksi tehokkaasti ehkäistä ei eurooppalaisten pakkointegraation tuomia haittoja vain nolla-linjalla afrikan ja lähi-idän maahanmuuttajien osalta. Virkavalta on suomessa ja euroopassa itsekkin myöntänyt tulijoiden seulomisen mahdottomuuden joten meillä ei ole keinoja varmistaa tulijoiden taustoja ja tarkoitusperiä. Mielipide on radikaali mutta oikea, perusteltu ja tarkoitusperiltään hyvä. Puhummehan ihmisten turvallisuudesta ja kulttuurimme säilymisestä!</p><p>&nbsp;</p><p>Tiedostan toki että vallalla olevat voimat eivät koskaan anna nolla-linjan toteutua, mutta heidänkin on hyvä tietää että &quot;vastapuolella&quot; on keino ongelmien korjaamiseksi. Jokainen raiskaus, pahoinpitely, ryöstö ja henkirikos on verta heidän käsissään. Kun tätä aikaa joskus jälkeenpäin puidaan, syyttävä sormi kääntyy niihin &quot;parempiin ihmisiin&quot;, liberaaleihin ja muuhun suvaitsevaistoon jotka tämän kaiken ovat mahdollistaneet. </p><p>&nbsp;</p><p>Jokainen ihminen joka tiedostaa islamilaisen kulttuurin peräänantamattoman totalitaristisen luonteen, ymmärtää varmasti myös sen että koska me emme käänny muslimeiksi, meidät täytyy hävittää islamin tieltä. Tietystikkään jokainen muslimi ei ajattele näin mutta pohjoismaihin on pesiytynyt tuhansia ääriajattelijoita jotka tällaista hautovat. Ilmeisesti ISIS:in aiheuttamat kauhut ovat toistaiseksi liian kaukana jotta tämä, nykyisin &quot;MV-lehden kauhukuvien maalailuna&quot; pidetty tosiasia saisi oikeutetun paikkansa totuutena liberaalin vasemmiston humanismihötön sijaan? </p><p>&nbsp;</p><p>Oikeastaan pelkästään ISIS:ta puhuminen on hölmöä. Ongelma ei ole yksittäinen terroristiliike vaan islamista elinvoimansa saava väkivaltainen ja ääriajattelulle altis kulttuuri. Ei ole sattumaa että maailman terrorijärjestöt putkahtavat maailmaan lähestulkoon Vain ja ainoastaan islamilaisista maista. Sattumaa ei ole sekään että kovin harvassa ovat ne kerrat kun paikallinen väestö islamilaisessa maassa on itse tuhonnut ääri-islamistisia vallankaappauksia ja liikkeitä. Me annamme lähi-idästä ja afrikasta tutun kuoleman ja tuhon kierteen pesiytyä Suomeen. Se on tapahtunut siellä mistä &quot;pakolaiset&quot; tulevat, miksi se ei tapahtuisi täällä? Länsimaat, Yhdysvallat mukaan lukien, eivät saa kitkettyä ääri-islamistista terroria lähi-idästä. Miten me, kaikessa humaaniudessamme ja &quot;hyvyydessämme&quot;, saisimme kitkettyä sen täältä? </p><p>&nbsp;</p><p>Toisin kuin unioni, sen kannattajat, vihervasemmisto ja muu modernin maailman hapatusta edistävä väki väittää, meillä ei ole velvollisuutta tehdä yhtään mitään pakolaisten eteen. Uskon vakaasti että kriisialueiden kansojen tukemiseen liikenevät resurssimme menisivät parempaan käyttöön paikan päällä. Samanlaista kuolevaa syöttöporsasta lähi-idästä ei tule tehdä kuin mitä suuri osa afrikkaa on, mutta hyviin tapoihin kuuluu että hädänalaista autetaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhujen mukaan olemme saamassa lisää lomalaisia suomeen. Saamme jälleen uuden syyn leikata julkisia menoja, lisätä toleranssia väkivallalle ja luopua suuremmasta ja suuremmasta määrästä vapautta. Pelolle emme tietenkään saa antaa valtaa mutta mitä muuta mahdollisuutta jää kansalle jolta on riisuttu pois kaikki muut mahdollisuudet käsitellä vieraan kulttuurin miehitystä? Toisin kuin paperittomilta kunniakansalaisiltamme, meiltä suomalaisilta odotetaan lain kirjaimen pilkun tarkkaa noudattamista joten me emme voi edes keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Orwellilainen "ajatusrikos" ja niiden kyttääminen on nykyään kaikessa absurdiudessaan todellisuutta.

 

Kun kerran ajatusrikoksiin päästiin, tässäpä yksi... Olen sitä mieltä että Suomi, aivan kuten muutkin eurooppalaiset valtiot, voivat tarpeeksi tehokkaasti ehkäistä ei eurooppalaisten pakkointegraation tuomia haittoja vain nolla-linjalla afrikan ja lähi-idän maahanmuuttajien osalta. Virkavalta on suomessa ja euroopassa itsekkin myöntänyt tulijoiden seulomisen mahdottomuuden joten meillä ei ole keinoja varmistaa tulijoiden taustoja ja tarkoitusperiä. Mielipide on radikaali mutta oikea, perusteltu ja tarkoitusperiltään hyvä. Puhummehan ihmisten turvallisuudesta ja kulttuurimme säilymisestä!

 

Tiedostan toki että vallalla olevat voimat eivät koskaan anna nolla-linjan toteutua, mutta heidänkin on hyvä tietää että "vastapuolella" on keino ongelmien korjaamiseksi. Jokainen raiskaus, pahoinpitely, ryöstö ja henkirikos on verta heidän käsissään. Kun tätä aikaa joskus jälkeenpäin puidaan, syyttävä sormi kääntyy niihin "parempiin ihmisiin", liberaaleihin ja muuhun suvaitsevaistoon jotka tämän kaiken ovat mahdollistaneet.

 

Jokainen ihminen joka tiedostaa islamilaisen kulttuurin peräänantamattoman totalitaristisen luonteen, ymmärtää varmasti myös sen että koska me emme käänny muslimeiksi, meidät täytyy hävittää islamin tieltä. Tietystikkään jokainen muslimi ei ajattele näin mutta pohjoismaihin on pesiytynyt tuhansia ääriajattelijoita jotka tällaista hautovat. Ilmeisesti ISIS:in aiheuttamat kauhut ovat toistaiseksi liian kaukana jotta tämä, nykyisin "MV-lehden kauhukuvien maalailuna" pidetty tosiasia saisi oikeutetun paikkansa totuutena liberaalin vasemmiston humanismihötön sijaan?

 

Oikeastaan pelkästään ISIS:ta puhuminen on hölmöä. Ongelma ei ole yksittäinen terroristiliike vaan islamista elinvoimansa saava väkivaltainen ja ääriajattelulle altis kulttuuri. Ei ole sattumaa että maailman terrorijärjestöt putkahtavat maailmaan lähestulkoon Vain ja ainoastaan islamilaisista maista. Sattumaa ei ole sekään että kovin harvassa ovat ne kerrat kun paikallinen väestö islamilaisessa maassa on itse tuhonnut ääri-islamistisia vallankaappauksia ja liikkeitä. Me annamme lähi-idästä ja afrikasta tutun kuoleman ja tuhon kierteen pesiytyä Suomeen. Se on tapahtunut siellä mistä "pakolaiset" tulevat, miksi se ei tapahtuisi täällä? Länsimaat, Yhdysvallat mukaan lukien, eivät saa kitkettyä ääri-islamistista terroria lähi-idästä. Miten me, kaikessa humaaniudessamme ja "hyvyydessämme", saisimme kitkettyä sen täältä?

 

Toisin kuin unioni, sen kannattajat, vihervasemmisto ja muu modernin maailman hapatusta edistävä väki väittää, meillä ei ole velvollisuutta tehdä yhtään mitään pakolaisten eteen. Uskon vakaasti että kriisialueiden kansojen tukemiseen liikenevät resurssimme menisivät parempaan käyttöön paikan päällä. Samanlaista kuolevaa syöttöporsasta lähi-idästä ei tule tehdä kuin mitä suuri osa afrikkaa on, mutta hyviin tapoihin kuuluu että hädänalaista autetaan.

]]>
17 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239878-vainko-impivaaralaiset-ymmartavat#comments Elintasopakolaiset Euroopan unioni Humanismi Islamilainen terrorismi Vihapuhe Sun, 09 Jul 2017 08:18:19 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239878-vainko-impivaaralaiset-ymmartavat