Euroopan unioni http://jpheino65.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/all Fri, 18 May 2018 09:53:18 +0300 fi EU:n ja USA:n välinen kauppakonflikti syttyi - 'blocking statute' käyttöön http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255475-eun-ja-usan-valinen-kauppakonflikti-syttyi-blocking-statute-kayttoon <p>Kuten Saksan suurimman aikakauslehden Der Spiegelin internet-versio julisti pari päivää sitten: &rdquo;Länttä ei ole enää olemassa&rdquo; - &quot;<em>Der Westen existiert nicht mehr</em>&quot;. Der Spiegel-lehden päätoimittaja <em>Klaus Brinkbäumer</em> totesi myös, että &ldquo;meidän suhdettamme USA:han ei voi määritellä ystävyydeksi tai edes kumppanuudeksi&rdquo;.</p><p>Lehden mukaan syy tähän liiton loppumiseen on USA:n presidentti Donald Trump ja että Euroopan pitää nyt puolustautua USA:n uhkaa vastaan omalla tavallaan. Hän kuulutti maamiehiltään: &rdquo;vastarintaa Amerikkaa vastaan&rdquo;.</p><p>Uutinen oli shokki. Saksalaiset ovat viimeinen kansa Euroopassa, joka kommentoisi tärkeistä asioista näin kevytmielisesti. Kun tällaista lausutaan, sillä on myös painoa. Ovatko Saksa, Ranska ja EU jättämässä euroatlanttisen laivan? Onko USA:n valtakausi Euroopassa ohitse?</p><p><strong>Trump jätti sopimukset</strong></p><p>Kitkerä keskustelu alkoi kun USA:n presidentti hylkäsi Iranin kanssa solmitun kansainvälisen ydinsulkusopimuksen. Eurooppalaisten mukaan Trumpin yksipuolinen julistus romuttaa sopimuksiin perustuvan monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän.</p><p>Saksalla ja Ranskalla on kuitenkin myös raadollisempia syitä: Trumpin lupaus siitä, että hän aikoo asettaa pakotteita Iranille ja niille firmoille, jotka ovat sen kanssa tekemisissä, merkitsee sitä, että muun muassa Iranin solmimat kaupat yli sadasta ranskalaisesta matkustajalentokoneesta voivat peruuntua. Kyseessä on monien miljardien liiketoiminta.</p><p>Trumpin mukaan syy tähän sopimuksen mitätöintiin 8. pnä toukokuuta oli siinä, että USA ei usko Iranin noudattavan sitä ja ennen kaikkea siksi, että Iran on sen mielestä terrorismia sponsoroiva valtio.</p><p>Amerikkalaisten mukaan Iran vie ohjuksia, rahoittaa konflikteja Lähi-Idässä ja on Hizbollahin, Hamasin, Talibanin ja al-Qaidan takana ja että se on salaisesti jatkanut omia ydinohjelmiaan sopimuksista huolimatta.</p><p>Saksan CDU tyrmäsi väitteen Iranin sopimusrikkomuksista ja piti sitä puhtaana huijauksena. Myös entinen CIA:n ja NSA:n johtaja, amerikkalaiskenraali <em>Michael Hayden</em> arveli Iranin noudattaneen sopimusta täydellisesti.</p><p>Mikäli Trumpin allekirjoittama mitätöinti pannaan täytäntöön, se merkitsee tuntuvaa iskua Iranin energia-, öljy- ja talousaloille. Se myös löisi näpeille niitä läntisiä yhtiöitä, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa. Erityisesti EU on nyt puun ja kuoren välissä &ndash; se joutuu taistelemaan USA:ta vastaan terästullien täytäntöönpanoa vastaan sekä puolustamaan sitä, että sen suuryhtiöt käyvät kauppaa Iranin kanssa.</p><p>Saksalle ja Ranskalle Trumpin oma politiikka merkitsee pakottavaa syytä oman itsenäisemmän politiikan omaksumiseksi. Erityisesti Saksan poliittisen eliitin puhunta on nyt merkityksellistä.</p><p><strong>&rdquo;Jenkki-Grenell&rdquo; ärsyttää</strong></p><p>Saksalaisten puheissa on sävy, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut: sen tulkinnan mukaan USA toimillaan tuhoaa euroatlanttisen siteen ja pakottaa nämä maat johtamaan EU:n integraatiota liittovaltion suuntaan.</p><p>Saksan mielialaa on myös terävöittänyt USA:n uuden suurlähettilään <em>Richard Grenellin </em>twitter-diplomatia, jossa hän vaatii sitä, että saksalaisten firmojen on hetimiten lopetettava toimintansa Iranissa.</p><p>Saksalaisten karvat nousivat heti pystyyn. Saksalaiset valittavat, että tämä &rdquo;jenkki&rdquo; neuvoo heidän talouttaan siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä. Hallituspuolue SPD:n puheenjohtaja <em>Andrea Nahles</em> totesi jo happamasti, että hänen tehtävänsä ei ole ketään diplomatian vaikeassa taidossa mutta, että uusi USA:n suurlähettiläs tarvitsisi hieman opastusta siinä.</p><p>Trumpin uusi diplomaattinen avaus merkitsee ilmeisesti sitä, että USA aikoo päättävästi asettua Iranin alueellisten suurvaltapyrkimysten tielle. Sen Lähi-Idän tärkein liittolainen Israel katsoo Iranin olevan sen vaarallisin vihollinen. Onko siihen syytä? Toisaalta on ja toisaalta ei ole. Iran on hitaasti ja varmasti kasvattanut omaa merkitystään tällä alueella; sen sotilaita on Syyriassa ja Irakissa. Se toimii myös hyvässä yhteisymmärryksessä Venäjän ja Kiinan kanssa.</p><p>Toisaalta, kyse voi olla vain uudesta tavasta tehdä parempi diili Iranin kanssa. Ajatus on, että kovan voimapolitiikan avulla USA saisi paremman otteen alueesta.&nbsp; Jotkut ovat jo ajatelleet, että länsi pelaa ovelasti kahta peliä: USA pelaa &rdquo;paha poliisi&rdquo; peliä samalla kun EU voi sitten toimia &rdquo;hyvänä poliisina&rdquo;. Sopimuksen muut allekirjoittajat kuten Venäjä ja EU ovat siksi jo ilmoittaneet, että ne aikovat kunnioittaa ydinsulkusopimusta.</p><p>Saksalle ja Ranskalle USA:n toimet merkitsevät kuitenkin eurooppalaista lähtösignaalia.</p><p>Sodan jälkeinen Saksan nojaaminen USA:n voimaan ja turvallisuustakeisiin on järkkymässä. Kyseessä on myös hyvä syy jättää läntinen laiva: tämä voi merkitä sitä, että ne aikovat yhä päättävämmin johtaa EU:ta kohti todellista liittovaltiota. Mikäli USA:n kauppapakotteet iskevät eurooppalaisiin tuottajiin, niin EU:n syventämistä on helpompi perustella.</p><p><strong>Trump &ndash; EU:n Federaation &rdquo;kätilö&rdquo;?</strong></p><p>Toimiiko Trump näin EU:n todellisen federaation kätilönä? Nythän nimittäin tilanne on se, että EU ja sen komissio toimivat kuin EU olisi federaatio &ndash; mutta valtiot taas toimivat kuin kyseessä oli talousliitto.</p><p>Saksalle kyse on uuden saksalaisen turvallisuuspolitiikan synnystä. Äskettäin <em>Angela Merkel</em> totesi, että Euroopan pitää ottaa oma kohtalonsa omiin käsiinsä. <em>Emmanuel Macron</em> taas on sitä mieltä, että EU ei voi olla USA:n vasalli ja että USA:lla ei ole oikeutta sotkea sen miljardisopimuksia Iranin kanssa. Tai kuten Ranskan talousministeri <em>Bruno Le Maire</em> totesi: Euroopan ei pidä hyväksyä USA:ta &rdquo;maailman talouspoliisiksi&rdquo;.</p><p>E<u>nsimmäinen askel olisi EU:n vuoden 1996 ns. torjuntalain aktivointi (&#39;blocking statute&#39;). Se pannaan toimeen tänään (0730 GMT). Se kieltää eurooppalaisia firmoja noudattamasta pakotteiden ehtoja ja takaisi niille korvauksen pakotehaitoista. Aktivointiin tarvitaan EU-maiden enemmistön hyväksyntä. Torjuntalaki toteaa tylysti näin: pakotteista kärsivien firmojen kulut maksaa syyllinen ja sen omaisuutta takavarikoidaan ja myydään tarvittava määrä!!!&nbsp; Samaan aikaan Angela Merkel lähti Putinin puheille Sotshiin. Mistähän siellä keskustellaan?</u></p><p>Toinen askel on sotilasbudjetin kasvattaminen. Saksa aikoo nostaa armeijamenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2025 mennessä. Rahassa se merkitsee noin 63 miljardia euroa. Kyse on isosta summasta, joka toisaalta ei ole Saksalle iso juttu.</p><p>Vai onko kyse vain ja ainoastaan rahasta. Saksan kauppaylijäämä USA:han on peräti 67 miljardia euroa. Trump aikoo korjata asian keskustelemalla ja rangaistustulleilla. Hän on samalla huomauttanut, että Saksa käyttää omaan puolustusbudjettiinsa liian vähän rahaa ja antaa näin amerikkalaisten veronmaksajien hoitaa Saksan turvallisuuden ilmaiseksi.</p><p>Mutta nyt Saksa nousee. EU:ta rakennetaan. Ja Suomi &rdquo;koohottaa Saksan malliin&rdquo;.</p><p>Arto Luukkanen</p><p><strong>Kaikille rauhallista ja hyvää helluntaiviikonloppua! </strong></p><p>PS. Keisari Konstantinus määräsi 18 toukokuuta vuonna 332 Konstantinopolin asukkaille ilmaisen ruokatarjoilun. Sen kunniaksi julistan amnetian kaikille niille, jotka olen laittanut asiattoman kirjoittelun takia banniin. Uskon, että he ovat parantaneet tapansa)))</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten Saksan suurimman aikakauslehden Der Spiegelin internet-versio julisti pari päivää sitten: ”Länttä ei ole enää olemassa” - "Der Westen existiert nicht mehr". Der Spiegel-lehden päätoimittaja Klaus Brinkbäumer totesi myös, että “meidän suhdettamme USA:han ei voi määritellä ystävyydeksi tai edes kumppanuudeksi”.

Lehden mukaan syy tähän liiton loppumiseen on USA:n presidentti Donald Trump ja että Euroopan pitää nyt puolustautua USA:n uhkaa vastaan omalla tavallaan. Hän kuulutti maamiehiltään: ”vastarintaa Amerikkaa vastaan”.

Uutinen oli shokki. Saksalaiset ovat viimeinen kansa Euroopassa, joka kommentoisi tärkeistä asioista näin kevytmielisesti. Kun tällaista lausutaan, sillä on myös painoa. Ovatko Saksa, Ranska ja EU jättämässä euroatlanttisen laivan? Onko USA:n valtakausi Euroopassa ohitse?

Trump jätti sopimukset

Kitkerä keskustelu alkoi kun USA:n presidentti hylkäsi Iranin kanssa solmitun kansainvälisen ydinsulkusopimuksen. Eurooppalaisten mukaan Trumpin yksipuolinen julistus romuttaa sopimuksiin perustuvan monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän.

Saksalla ja Ranskalla on kuitenkin myös raadollisempia syitä: Trumpin lupaus siitä, että hän aikoo asettaa pakotteita Iranille ja niille firmoille, jotka ovat sen kanssa tekemisissä, merkitsee sitä, että muun muassa Iranin solmimat kaupat yli sadasta ranskalaisesta matkustajalentokoneesta voivat peruuntua. Kyseessä on monien miljardien liiketoiminta.

Trumpin mukaan syy tähän sopimuksen mitätöintiin 8. pnä toukokuuta oli siinä, että USA ei usko Iranin noudattavan sitä ja ennen kaikkea siksi, että Iran on sen mielestä terrorismia sponsoroiva valtio.

Amerikkalaisten mukaan Iran vie ohjuksia, rahoittaa konflikteja Lähi-Idässä ja on Hizbollahin, Hamasin, Talibanin ja al-Qaidan takana ja että se on salaisesti jatkanut omia ydinohjelmiaan sopimuksista huolimatta.

Saksan CDU tyrmäsi väitteen Iranin sopimusrikkomuksista ja piti sitä puhtaana huijauksena. Myös entinen CIA:n ja NSA:n johtaja, amerikkalaiskenraali Michael Hayden arveli Iranin noudattaneen sopimusta täydellisesti.

Mikäli Trumpin allekirjoittama mitätöinti pannaan täytäntöön, se merkitsee tuntuvaa iskua Iranin energia-, öljy- ja talousaloille. Se myös löisi näpeille niitä läntisiä yhtiöitä, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa. Erityisesti EU on nyt puun ja kuoren välissä – se joutuu taistelemaan USA:ta vastaan terästullien täytäntöönpanoa vastaan sekä puolustamaan sitä, että sen suuryhtiöt käyvät kauppaa Iranin kanssa.

Saksalle ja Ranskalle Trumpin oma politiikka merkitsee pakottavaa syytä oman itsenäisemmän politiikan omaksumiseksi. Erityisesti Saksan poliittisen eliitin puhunta on nyt merkityksellistä.

”Jenkki-Grenell” ärsyttää

Saksalaisten puheissa on sävy, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut: sen tulkinnan mukaan USA toimillaan tuhoaa euroatlanttisen siteen ja pakottaa nämä maat johtamaan EU:n integraatiota liittovaltion suuntaan.

Saksan mielialaa on myös terävöittänyt USA:n uuden suurlähettilään Richard Grenellin twitter-diplomatia, jossa hän vaatii sitä, että saksalaisten firmojen on hetimiten lopetettava toimintansa Iranissa.

Saksalaisten karvat nousivat heti pystyyn. Saksalaiset valittavat, että tämä ”jenkki” neuvoo heidän talouttaan siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä. Hallituspuolue SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahles totesi jo happamasti, että hänen tehtävänsä ei ole ketään diplomatian vaikeassa taidossa mutta, että uusi USA:n suurlähettiläs tarvitsisi hieman opastusta siinä.

Trumpin uusi diplomaattinen avaus merkitsee ilmeisesti sitä, että USA aikoo päättävästi asettua Iranin alueellisten suurvaltapyrkimysten tielle. Sen Lähi-Idän tärkein liittolainen Israel katsoo Iranin olevan sen vaarallisin vihollinen. Onko siihen syytä? Toisaalta on ja toisaalta ei ole. Iran on hitaasti ja varmasti kasvattanut omaa merkitystään tällä alueella; sen sotilaita on Syyriassa ja Irakissa. Se toimii myös hyvässä yhteisymmärryksessä Venäjän ja Kiinan kanssa.

Toisaalta, kyse voi olla vain uudesta tavasta tehdä parempi diili Iranin kanssa. Ajatus on, että kovan voimapolitiikan avulla USA saisi paremman otteen alueesta.  Jotkut ovat jo ajatelleet, että länsi pelaa ovelasti kahta peliä: USA pelaa ”paha poliisi” peliä samalla kun EU voi sitten toimia ”hyvänä poliisina”. Sopimuksen muut allekirjoittajat kuten Venäjä ja EU ovat siksi jo ilmoittaneet, että ne aikovat kunnioittaa ydinsulkusopimusta.

Saksalle ja Ranskalle USA:n toimet merkitsevät kuitenkin eurooppalaista lähtösignaalia.

Sodan jälkeinen Saksan nojaaminen USA:n voimaan ja turvallisuustakeisiin on järkkymässä. Kyseessä on myös hyvä syy jättää läntinen laiva: tämä voi merkitä sitä, että ne aikovat yhä päättävämmin johtaa EU:ta kohti todellista liittovaltiota. Mikäli USA:n kauppapakotteet iskevät eurooppalaisiin tuottajiin, niin EU:n syventämistä on helpompi perustella.

Trump – EU:n Federaation ”kätilö”?

Toimiiko Trump näin EU:n todellisen federaation kätilönä? Nythän nimittäin tilanne on se, että EU ja sen komissio toimivat kuin EU olisi federaatio – mutta valtiot taas toimivat kuin kyseessä oli talousliitto.

Saksalle kyse on uuden saksalaisen turvallisuuspolitiikan synnystä. Äskettäin Angela Merkel totesi, että Euroopan pitää ottaa oma kohtalonsa omiin käsiinsä. Emmanuel Macron taas on sitä mieltä, että EU ei voi olla USA:n vasalli ja että USA:lla ei ole oikeutta sotkea sen miljardisopimuksia Iranin kanssa. Tai kuten Ranskan talousministeri Bruno Le Maire totesi: Euroopan ei pidä hyväksyä USA:ta ”maailman talouspoliisiksi”.

Ensimmäinen askel olisi EU:n vuoden 1996 ns. torjuntalain aktivointi ('blocking statute'). Se pannaan toimeen tänään (0730 GMT). Se kieltää eurooppalaisia firmoja noudattamasta pakotteiden ehtoja ja takaisi niille korvauksen pakotehaitoista. Aktivointiin tarvitaan EU-maiden enemmistön hyväksyntä. Torjuntalaki toteaa tylysti näin: pakotteista kärsivien firmojen kulut maksaa syyllinen ja sen omaisuutta takavarikoidaan ja myydään tarvittava määrä!!!  Samaan aikaan Angela Merkel lähti Putinin puheille Sotshiin. Mistähän siellä keskustellaan?

Toinen askel on sotilasbudjetin kasvattaminen. Saksa aikoo nostaa armeijamenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2025 mennessä. Rahassa se merkitsee noin 63 miljardia euroa. Kyse on isosta summasta, joka toisaalta ei ole Saksalle iso juttu.

Vai onko kyse vain ja ainoastaan rahasta. Saksan kauppaylijäämä USA:han on peräti 67 miljardia euroa. Trump aikoo korjata asian keskustelemalla ja rangaistustulleilla. Hän on samalla huomauttanut, että Saksa käyttää omaan puolustusbudjettiinsa liian vähän rahaa ja antaa näin amerikkalaisten veronmaksajien hoitaa Saksan turvallisuuden ilmaiseksi.

Mutta nyt Saksa nousee. EU:ta rakennetaan. Ja Suomi ”koohottaa Saksan malliin”.

Arto Luukkanen

Kaikille rauhallista ja hyvää helluntaiviikonloppua!

PS. Keisari Konstantinus määräsi 18 toukokuuta vuonna 332 Konstantinopolin asukkaille ilmaisen ruokatarjoilun. Sen kunniaksi julistan amnetian kaikille niille, jotka olen laittanut asiattoman kirjoittelun takia banniin. Uskon, että he ovat parantaneet tapansa)))

 

 

 

 

 

]]>
11 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255475-eun-ja-usan-valinen-kauppakonflikti-syttyi-blocking-statute-kayttoon#comments Donald Trump Euroopan unioni Kauppasota Liitossa Saksan kanssa Fri, 18 May 2018 06:53:18 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255475-eun-ja-usan-valinen-kauppakonflikti-syttyi-blocking-statute-kayttoon
Jo riittää EU-mielistely – kansallinen etu ohjenuoraksi http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255354-jo-riittaa-eu-mielistely-kansallinen-etu-ohjenuoraksi <p>Suomi liittyi Euroopan unioniin suurin lupauksin, joissa vain taivas oli rajana. Törkeintä propagandaa levitti Helsingin Sanomat, myöhemmin Pekka Karhuvaara paljasti &ldquo;pahanhajuisen&rdquo; lehtitalojen EU-kampanjan (IS 21.7.2010) ja piti sitä virheenä. Eurooppalainen Suomi r.y oli myös huuhaan mestari. Tuo järjestö, jonka yhteisöjäsen MTK on, kertoi muun muassa ruoan hinnan alenevan.</p> <p>Suomi alkoikin noudattaa pian uskollisen ja nöyrän mallioppilaan linjaa ja ns. Lipposen doktriinia, joka perustuu Saksan myötäilylle ja peesailulle ilman turhia kriittisiä kysymyksiä. Kartellipuolueiden halu saada Suomi euroon oli niin voimakas, että 17.4.1998 Suomi vietiin euroon tiedonantomenettelyllä, ilman, että asiasta olisi säädetty edes lakia. Vaivalla saavutettu oma valuutta, markka, ei paljon sosiaalidemokraattiselle pääministeri Lipposelle merkinnyt.</p> <p>Mikä on sitten myötäilylinjan takana? Naiivi uskomus siitä, että kun teemme kaiken mitä käsketään, meille kertyy &ldquo;luottamuspääomaa&rdquo; ja meistä tulee Brysselissä pidettyjä ja suosittuja.</p> <p>Totuus on kovin toisenlainen. Suomi on vain kolmena (1996, 1997 ja 2000) vuonna saanut enemmän kuin maksanut. Suomi ei kyseenalaista esimerkiksi valtavia hallintokuluja, parlamentin kuukausittaista muuttoa Strasburgiin (muutto&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9317331">maksaa 114 miljonaa vuodessa</a>) tai vaikkapa sitä, että viininviljelyä tuetaan sadoilla miljoonilla.</p> <p>Omastaan Suomi on aina valmis luopumaan ja onkin iloisesti vastaamassa miljarditasoisista Kreikka-töppäyksistä.</p> <p>Eurojäsenyys itsessään ilman Kreikan-kriisiä on ollut tuhoisa, sillä olemme saaneet joustamattoman valuuttakurssin ja menettäneet itsenäisen rahapolitiikan. Washington Post uutisoi Suomelle tuhoisasta eurosta viime kuussa (<a href="https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2018/04/25/finland-has-done-everything-right-but-the-euro-is-still-making-it-permanently-poorer/?noredirect=on&amp;utm_term=.2225939f349d">Washington Post:n artikkeli</a>).</p> <p>Suomi haluaa aina olla rinta kaarella ensimmäisenä tekemässä kuten Brysselin EU-pamput käskevät. Tuorein esimerkki oli, kun komissio toukokuussa 2018 julkisti seuraavan rahoituskauden (MFF 2021-2017) suunnitelman. Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska antoivat sille selkeän ein. Sipilä myhäili tyytyväisyyttään, kun Suomen kansan niskaan lyödään lisää maksettavaa.</p> <p>Esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla. Rikkidirektiivi, joka aiheuttaa satojen miljoonien lisäkustannukset oli Suomelle erittäin haitallinen, mutta siihenkin Suomi meni myöntymään (<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-on-rikkidirektiivin-hapeallinen-tausta/61a512fb-f289-3e76-b32a-acdbde10c2f5">Talouselämä: Tässä on rikkidirektiivin häpeällinen tausta</a>&nbsp;).&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10197219">YLE kertoo</a>, että maankäytön ilmastovaikutuksia koskevassa LULUCF-direktiivissä Suomea voi jälleen odottaa epämiellyttävä yllätys.</p> <p>Suomen oma pitkäjänteinen linja EU:ssa on itse asiassa aika selkeä: se unohtaa oman edun, pyrkii miellyttämään muita, uskottelee hännystelyn johtavan parempaan ja vaikka niin ei kävisikään, hännystelee lisää. Oikea vaihtoehto oli tarvittaessa jarruttaa päätöksentekoa niin voimakkaasti, että meille tärkeät asiat saavat paremman sisällön. Tätä Suomi ei halua, sillä kiltti mallioppilas pelkää omaa varjoaankin ja on innokkaana orjana rakentamassa EU-liittovaltiota.</p> <p>Suomessa on yksi ainoa puolue, Perussuomalaiset, joka ei kannata EU-liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia. Muille onkin tärkeintä kyyryselkäisesti miellyttää Brysselin EU-pamppuja, sieltähän voi vaikka saada kallispalkkaisen viran.</p> <p><em>Olli Kotro<br />Poliittinen neuvonantaja (ps.)<br />Euroopan parlamentti</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi liittyi Euroopan unioniin suurin lupauksin, joissa vain taivas oli rajana. Törkeintä propagandaa levitti Helsingin Sanomat, myöhemmin Pekka Karhuvaara paljasti “pahanhajuisen” lehtitalojen EU-kampanjan (IS 21.7.2010) ja piti sitä virheenä. Eurooppalainen Suomi r.y oli myös huuhaan mestari. Tuo järjestö, jonka yhteisöjäsen MTK on, kertoi muun muassa ruoan hinnan alenevan.

Suomi alkoikin noudattaa pian uskollisen ja nöyrän mallioppilaan linjaa ja ns. Lipposen doktriinia, joka perustuu Saksan myötäilylle ja peesailulle ilman turhia kriittisiä kysymyksiä. Kartellipuolueiden halu saada Suomi euroon oli niin voimakas, että 17.4.1998 Suomi vietiin euroon tiedonantomenettelyllä, ilman, että asiasta olisi säädetty edes lakia. Vaivalla saavutettu oma valuutta, markka, ei paljon sosiaalidemokraattiselle pääministeri Lipposelle merkinnyt.

Mikä on sitten myötäilylinjan takana? Naiivi uskomus siitä, että kun teemme kaiken mitä käsketään, meille kertyy “luottamuspääomaa” ja meistä tulee Brysselissä pidettyjä ja suosittuja.

Totuus on kovin toisenlainen. Suomi on vain kolmena (1996, 1997 ja 2000) vuonna saanut enemmän kuin maksanut. Suomi ei kyseenalaista esimerkiksi valtavia hallintokuluja, parlamentin kuukausittaista muuttoa Strasburgiin (muutto maksaa 114 miljonaa vuodessa) tai vaikkapa sitä, että viininviljelyä tuetaan sadoilla miljoonilla.

Omastaan Suomi on aina valmis luopumaan ja onkin iloisesti vastaamassa miljarditasoisista Kreikka-töppäyksistä.

Eurojäsenyys itsessään ilman Kreikan-kriisiä on ollut tuhoisa, sillä olemme saaneet joustamattoman valuuttakurssin ja menettäneet itsenäisen rahapolitiikan. Washington Post uutisoi Suomelle tuhoisasta eurosta viime kuussa (Washington Post:n artikkeli).

Suomi haluaa aina olla rinta kaarella ensimmäisenä tekemässä kuten Brysselin EU-pamput käskevät. Tuorein esimerkki oli, kun komissio toukokuussa 2018 julkisti seuraavan rahoituskauden (MFF 2021-2017) suunnitelman. Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska antoivat sille selkeän ein. Sipilä myhäili tyytyväisyyttään, kun Suomen kansan niskaan lyödään lisää maksettavaa.

Esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla. Rikkidirektiivi, joka aiheuttaa satojen miljoonien lisäkustannukset oli Suomelle erittäin haitallinen, mutta siihenkin Suomi meni myöntymään (Talouselämä: Tässä on rikkidirektiivin häpeällinen tausta ). YLE kertoo, että maankäytön ilmastovaikutuksia koskevassa LULUCF-direktiivissä Suomea voi jälleen odottaa epämiellyttävä yllätys.

Suomen oma pitkäjänteinen linja EU:ssa on itse asiassa aika selkeä: se unohtaa oman edun, pyrkii miellyttämään muita, uskottelee hännystelyn johtavan parempaan ja vaikka niin ei kävisikään, hännystelee lisää. Oikea vaihtoehto oli tarvittaessa jarruttaa päätöksentekoa niin voimakkaasti, että meille tärkeät asiat saavat paremman sisällön. Tätä Suomi ei halua, sillä kiltti mallioppilas pelkää omaa varjoaankin ja on innokkaana orjana rakentamassa EU-liittovaltiota.

Suomessa on yksi ainoa puolue, Perussuomalaiset, joka ei kannata EU-liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia. Muille onkin tärkeintä kyyryselkäisesti miellyttää Brysselin EU-pamppuja, sieltähän voi vaikka saada kallispalkkaisen viran.

Olli Kotro
Poliittinen neuvonantaja (ps.)
Euroopan parlamentti

]]>
2 http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255354-jo-riittaa-eu-mielistely-kansallinen-etu-ohjenuoraksi#comments EU ja liittovaltio Euroopan unioni Itsenäisyys Tue, 15 May 2018 19:48:02 +0000 Olli Kotro http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255354-jo-riittaa-eu-mielistely-kansallinen-etu-ohjenuoraksi
Italia unionin uusi murheenkryyni? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255313-italia-unionin-uusi-murheenkryyni <p>Näyttää siltä, että Italiaan saadaan kuin saadaankin viimein muodostettua vaalien jälkeen uusi hallitus monien käänteiden jälkeen. Hallituksen muodostaisivat <strong>5Stars ja League</strong>. Mikäli käynnissä olevien neuvottelujen jälkeen hallitusohjelmasta pääsevät puolueet sopuun.</p><p><strong>Matteo Salvinin (League) ja Luigi Di Maion (5Stars)</strong> ohjelmiin kuuluu paljon päänsärkyä komissiolle ja muille eu-virkamiehille puhumattakaan Ranskan Marconista ja Saksan Merkelistä, jotka ovat EU:ssa pääjohtajan asemassa ja siten ratkaisun asemassa melkein kaikissa päätösratkaisuissa.</p><p>Italia tullee aiheuttamaan monia päänsärkyjä maansa talouteen liittyen. Lähinnä kysessä on EU: n sääntöjen mukaisen 3 prosentin budjettialijäämän rajan ylittämisestä. Tämä on seurausta siitä, kun vaalilupaukset huomoidaan, niin budjettialijäämä nousee jopa 6 prosenttiin, joka tarkoittaa 100 mrd euroa. Toisaalta, onko tuo ylittäminen komissiolle kovinkaan suuri murhe, sillä onhan Ranska myös ylittänyt vaaditun 3 prosenttia vuosikausia, eikä ole mitään seuraamuksia tullut.</p><p><strong>Muuttoliike Italian poliittisissa päätöksissä</strong> tulleekin sitten olemaan monille jäsenmaille vaikeaa purtavaa, sillä ensinnäkin hallitus tulee esittämään oman maan kansalaiset etusijalle julkisten asuntojen ja työpaikan saamisessa. Miten tämä hallitusohjelman kirjaus sitten on sopusoinnussa EU perussopimuksen kanssa? Taitaa olla nykyinen käytäntö jäsenmaissa sellainen, että oleskeluluvan saaneet ovat julkisen vallan tekemissä päätöksissä etuoikeutettuina. Ilman asuntoahan ei voi olla oleskeluluvan saaja. Kuka nyt suostuisi kadulla asumaan? Ilmeisesti Italialla on suunnitelmat tähän suuntaan.</p><p>Italian politiikassa tullee tapahtumaan muutos Venäjää kohtaan, sillä uusi hallituskoalitio ei hyväksy Venäjää kohtaan asetettuja EU-pakotteita. Italia sanoo kärsivänsä huomattavasti maataloudessa noista pakotteista. Italia ei taida olla ainoa, kun seuraavam kerran kesäkuussa Eurooppa-neuvostossa noita pakotesanktioita uudelleen käsitellään. Poistuuko pakotteet, sillä päätöksen tulee olla yksimielinen? Yhtyyköhän Suomi tuohon Italian ei-pakotteita kantaan, sillä kyllähän maamme myös kärsii ehkäpä jopa enemmän kuin Italia maataloustuotteiden ja muiden tuotteiden kaupassa.</p><p><strong>Liberalismi</strong>, joka kuuluu unionin perusperiaatteisiin saattaa saada kovanpuoleisen kolauksen myös Italian suunnalta. Italian Salvinin kerrotaan onnitelleen Orbania uudelleen valinnasta twiitillä: <em>&ldquo;</em><em>Hungary voted following its heart and mind, ignoring the threats of Brussels and the billions of [Hungarian-American investor George] Soros.&rdquo;</em>&nbsp; Vapaasti käännettynä; Unkari on äänestänyt sydämmellään ja mielipiteillään jättäen huomioimatta miljardiuhat Brysselistä ja unkarilais-amerikkalaisen George Sorokselta. Salvinin sanotaan olleen myös kirjeitse yhteydessä Orbaniin Visegrad Fourin ryhmän luennoimisesta maahanmuutosta.</p><p><strong>5Stars on kritisoinut vapaakauppasopimuksia</strong>, kuten Kanadan kanssa solmittua CETA-sopimusta, jota Italian nykyinen hallitus tukee voimakkaasti. Liigan iskulause on &quot;italialaiset ensin&quot; , joka vastaa Trumpin vaalilupauslausetta &rdquo;amerikkalaiset ensin&rdquo;. Salvini on vaalilupauksissaan nostanut esille maataloustuotteiden puolustamisen eurooppalaiselle markkina-alueelle, eikä suosia mieluummin marokkolaisia ja tunisialaisia maatalous- ja muita tuotteita.</p><p>Suosiminen mainitulla tavalla on kuitenkin monitahoisempaa politiikkaa kuin äkkipäätä voi ajatella. Sallimalla kolmansista maista mm. maataloustuotteiden tuontia samalla autetaan kehittämättömämpiä maita saamaan vientituloja maan kehittämiseen. Näin samalla annetaan jäsenmaista kehitysapua. Voidaan kuitenkin kysyä onko unionin maatalouspolitiikka ylipäänsä oikeudenmukaista. Otetaako huomioon erityisolosuhteet, kuten esim. kasvukauden pituus sekä muut olosuhteet? Olisiko oikeudenmukaisempaa ettei unioni ollenkaan sekaantuisi jäsenmaiden kansallisiin elinkeinotoimintojen harjoittamisiin ja kaupankäyntiin vaan keskittyisi yksinomaan vapaakaupan kanavien luomiseen jäsenmaiden hyväksi? Onko ylipäänsä järkevää kierrättää jäsenmaksuissa maataloustukea unionin kautta? Tällä menettelyllä on saatu ainakin virkamiesten määrää lisättyä unionin eri virastoissa. Järkevääkö?</p><p>&nbsp;</p><p>Nähtäväksi jää saako Italia viimein uuden hallituskoalition ja kuinka paljon tällä tulee olemaan vaikutusta unionin tulevaan kehitykseen ja harjoitettavaan politiikan suuntaan. Ainakaan vanhoilla &rdquo;eväillä&rdquo; ei näyttäisi Italian hallituskoalitio olevan liikkeellä vaan vaatimuksena on unionin suunnan muuttaminen oleellisesti. Ei mihinkään liittovaltion suuntaan vaan enemmän päätösvallan palauttamista kansallisvaltioille.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.politico.eu/article/5star-league-italy-scares-brussels-eu-luigi-di-maio-matteo-salvini/">https://www.politico.eu/article/5star-league-italy-scares-brussels-eu-luigi-di-maio-matteo-salvini/</a></p><p><a href="https://www.politico.eu/article/5stars-and-league-reach-deal-to-break-italian-impasse/">https://www.politico.eu/article/5stars-and-league-reach-deal-to-break-italian-impasse/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näyttää siltä, että Italiaan saadaan kuin saadaankin viimein muodostettua vaalien jälkeen uusi hallitus monien käänteiden jälkeen. Hallituksen muodostaisivat 5Stars ja League. Mikäli käynnissä olevien neuvottelujen jälkeen hallitusohjelmasta pääsevät puolueet sopuun.

Matteo Salvinin (League) ja Luigi Di Maion (5Stars) ohjelmiin kuuluu paljon päänsärkyä komissiolle ja muille eu-virkamiehille puhumattakaan Ranskan Marconista ja Saksan Merkelistä, jotka ovat EU:ssa pääjohtajan asemassa ja siten ratkaisun asemassa melkein kaikissa päätösratkaisuissa.

Italia tullee aiheuttamaan monia päänsärkyjä maansa talouteen liittyen. Lähinnä kysessä on EU: n sääntöjen mukaisen 3 prosentin budjettialijäämän rajan ylittämisestä. Tämä on seurausta siitä, kun vaalilupaukset huomoidaan, niin budjettialijäämä nousee jopa 6 prosenttiin, joka tarkoittaa 100 mrd euroa. Toisaalta, onko tuo ylittäminen komissiolle kovinkaan suuri murhe, sillä onhan Ranska myös ylittänyt vaaditun 3 prosenttia vuosikausia, eikä ole mitään seuraamuksia tullut.

Muuttoliike Italian poliittisissa päätöksissä tulleekin sitten olemaan monille jäsenmaille vaikeaa purtavaa, sillä ensinnäkin hallitus tulee esittämään oman maan kansalaiset etusijalle julkisten asuntojen ja työpaikan saamisessa. Miten tämä hallitusohjelman kirjaus sitten on sopusoinnussa EU perussopimuksen kanssa? Taitaa olla nykyinen käytäntö jäsenmaissa sellainen, että oleskeluluvan saaneet ovat julkisen vallan tekemissä päätöksissä etuoikeutettuina. Ilman asuntoahan ei voi olla oleskeluluvan saaja. Kuka nyt suostuisi kadulla asumaan? Ilmeisesti Italialla on suunnitelmat tähän suuntaan.

Italian politiikassa tullee tapahtumaan muutos Venäjää kohtaan, sillä uusi hallituskoalitio ei hyväksy Venäjää kohtaan asetettuja EU-pakotteita. Italia sanoo kärsivänsä huomattavasti maataloudessa noista pakotteista. Italia ei taida olla ainoa, kun seuraavam kerran kesäkuussa Eurooppa-neuvostossa noita pakotesanktioita uudelleen käsitellään. Poistuuko pakotteet, sillä päätöksen tulee olla yksimielinen? Yhtyyköhän Suomi tuohon Italian ei-pakotteita kantaan, sillä kyllähän maamme myös kärsii ehkäpä jopa enemmän kuin Italia maataloustuotteiden ja muiden tuotteiden kaupassa.

Liberalismi, joka kuuluu unionin perusperiaatteisiin saattaa saada kovanpuoleisen kolauksen myös Italian suunnalta. Italian Salvinin kerrotaan onnitelleen Orbania uudelleen valinnasta twiitillä: Hungary voted following its heart and mind, ignoring the threats of Brussels and the billions of [Hungarian-American investor George] Soros.”  Vapaasti käännettynä; Unkari on äänestänyt sydämmellään ja mielipiteillään jättäen huomioimatta miljardiuhat Brysselistä ja unkarilais-amerikkalaisen George Sorokselta. Salvinin sanotaan olleen myös kirjeitse yhteydessä Orbaniin Visegrad Fourin ryhmän luennoimisesta maahanmuutosta.

5Stars on kritisoinut vapaakauppasopimuksia, kuten Kanadan kanssa solmittua CETA-sopimusta, jota Italian nykyinen hallitus tukee voimakkaasti. Liigan iskulause on "italialaiset ensin" , joka vastaa Trumpin vaalilupauslausetta ”amerikkalaiset ensin”. Salvini on vaalilupauksissaan nostanut esille maataloustuotteiden puolustamisen eurooppalaiselle markkina-alueelle, eikä suosia mieluummin marokkolaisia ja tunisialaisia maatalous- ja muita tuotteita.

Suosiminen mainitulla tavalla on kuitenkin monitahoisempaa politiikkaa kuin äkkipäätä voi ajatella. Sallimalla kolmansista maista mm. maataloustuotteiden tuontia samalla autetaan kehittämättömämpiä maita saamaan vientituloja maan kehittämiseen. Näin samalla annetaan jäsenmaista kehitysapua. Voidaan kuitenkin kysyä onko unionin maatalouspolitiikka ylipäänsä oikeudenmukaista. Otetaako huomioon erityisolosuhteet, kuten esim. kasvukauden pituus sekä muut olosuhteet? Olisiko oikeudenmukaisempaa ettei unioni ollenkaan sekaantuisi jäsenmaiden kansallisiin elinkeinotoimintojen harjoittamisiin ja kaupankäyntiin vaan keskittyisi yksinomaan vapaakaupan kanavien luomiseen jäsenmaiden hyväksi? Onko ylipäänsä järkevää kierrättää jäsenmaksuissa maataloustukea unionin kautta? Tällä menettelyllä on saatu ainakin virkamiesten määrää lisättyä unionin eri virastoissa. Järkevääkö?

 

Nähtäväksi jää saako Italia viimein uuden hallituskoalition ja kuinka paljon tällä tulee olemaan vaikutusta unionin tulevaan kehitykseen ja harjoitettavaan politiikan suuntaan. Ainakaan vanhoilla ”eväillä” ei näyttäisi Italian hallituskoalitio olevan liikkeellä vaan vaatimuksena on unionin suunnan muuttaminen oleellisesti. Ei mihinkään liittovaltion suuntaan vaan enemmän päätösvallan palauttamista kansallisvaltioille.

 

Lähteet;

https://www.politico.eu/article/5star-league-italy-scares-brussels-eu-luigi-di-maio-matteo-salvini/

https://www.politico.eu/article/5stars-and-league-reach-deal-to-break-italian-impasse/

 

]]>
12 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255313-italia-unionin-uusi-murheenkryyni#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Euroopan unioni Italia ja EU Unionin maatalouspolitiikka Tue, 15 May 2018 07:17:18 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255313-italia-unionin-uusi-murheenkryyni
Tuliasedirektiivi ja Suomen laki 4 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255299-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-4 <p>Julkaisin uudelleen tämän 27.4.2018 17:15 julkaisemani kirjoituksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivotan kaikki ihmiset tervetulleiksi mukaan kamppailuuni ampuma-aseiden lippaiden ja patruunavöiden hallussapidon kriminalisointia ja illegalisointia vastaan.</p><p>Haluan kuitenkin välttää häiritsemästä asiallani sellaisia henkilöitä, jotka eivät siitä halua tietää.</p><p>Jos ette muuten ole kiinnostuneita asiastani voisitte kannattaa tavoitettani ehkä seuraavasta syystä.</p><p>Lippaiden hallussapidon kieltäminen heikentäisi todennäköisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kun suuri määrä tällä hetkellä laillisia esineitä päätyisi laittomille markkinoille, niin se laajentaisi kyseisiä markkinoita ja muun muassa helpottaisi laittomien aseiden ja laittomien huumeiden saatavuutta. Poliisillakin olisi tärkeämpää tekemistä kuin lippaiden hallussapitoon puuttuminen.</p><p>Osoittautui ilmeisesti virheeksi jäädä odottelemaan tarkempia tietoja uudesta lakiesityksestä, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan ensi syyskuussa. Kyseinen laki tulee todennäköisesti kieltämään ja rankaisemaan uuden asedirektiivin nimissä paljon enemmän, kuin mitä direktiivi tarkkaan ottaen vaatii. Olen alkanut ajamaan entistä fanaattisemmin poliittista tavoitettani estää ampuma-aseiden lippaiden hallussapidon määrittely rikokseksi tai edes laittomaksi. Olen pettynyt siihen, että sisäministeriö ei ole vieläkään julkaissut hallituksen esitystä aseiden syöttölaitteita koskevasta laista. Hallituksen esitystä laista ei käytännössä voi kommentoida eikä parannella, kun sitä ei voi edes lukea. Sisäministeriö on arvioinut esityksen esittelyviikoksi vasta viikon 25, jolloin aikaa keskustelulle sen sisällöstä jäisi ennen eduskunnan kesätaukoa alle kaksi viikkoa.</p><p>Luulen että on parasta edetä asiassa monella rintamalla, muun muassa tehdä avoimen ministeriön sivuille parempi lakiesitys, lobata kansanedustajia, valmistautua tekemään kansalaisaloite, tiedottaa valmisteltavasta kansalaisaloitteesta ennen sen tekemistä että sille saataisiin nopeasti paljon allekirjoittajia, olla valmiina kommentoimaan hallituksen esitystä. Tärkeintä kuitenkin on tiedottaminen asiastani oikeille henkilöille.</p><p>Yritän nyt rekrytoida vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan avoimeen lainvalmisteluun Avoimessa ministeriössä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kansalaisaloiteoikeus ei koske kansainvälisten velvoitteiden rikkomista, jos olen oikein ymmärtänyt. Käsitykseni mukaan kansalaisaloiteoikeuden piiriin kuuluisi kuitenkin direktiivin täytäntöönpano mahdollisimman harmittomasti. Omatekoista lakiesitystä voisi myös tarjota puolueille ja poliitikoille. Avoimen ministeriön osoite on <a href="https://avoinministerio.fi/" target="_blank" title="https://avoinministerio.fi/">https://avoinministerio.fi/</a> .</p><p>Miten voitte auttaa asiassani? Jos olet koodaaja niin voit yrittää kirjoittaa lakiesitystekstiä Avoimen ministeriön sivuille.</p><p>Silloin on hyvä mainita tekstissä, että toiset saavat plagioda tekstiä omaan lakiesitystekstiin. Lakien kirjoittaminen muistuttaa jossain määrin tietokoneohjelmien koodaamista. Oletan että tekstin pohjaksi saa kopioida voimassaolevaa lainsäädäntöä <a href="http://www.finlex.fi" target="_blank" title="http://www.finlex.fi">http://www.finlex.fi</a> sivuilta ja myös tekstiä direktiivistä <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&amp;uri=CELEX:32017L0853" target="_blank" title="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&amp;uri=CELEX:32017L0853">https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&amp;uri=CE...</a>.</p><p>Jos osaat lainvalmistelua niin voit tulla mukaan Avoimeen ministeriöön lakien kirjoittamiseen, toivotan myös osaamattomat tervetulleiksi.</p><p>Jos sinulla on harrastus, jonka voit väliaikaisesti lopettaa niin voit keskeyttää sen ja tulla mukaan.</p><p>Jos olet juridiikan asiantuntija niin voit kommentoida toisten lakiesitystekstejä, esimerkiksi siitä täyttävätkö ne mielestäsi direktiivin vaatimukset.</p><p>Jos olet videopeliaddikti voit yrittää lopettaa väliaikaisesti videopelien pelaamisen ja lukea juttujani aiheesta ja kommentoida niitä omasta näkökulmastasi.</p><p>Voit ehkä tiedottaa asiasta kiinnostuneille, esimerkiksi jakamalla sosiaalisessa mediassa.</p><p>Voit osallistua keskusteluun asiasta keskustelupalstoilla, toisilla keskustelupalstoilla saa kirjoittaa nimimerkillä.</p><p>Voit lobata kansanedustajia, esimerkiksi kertoa, että et halua luopua lippaista. Käytä kuitenkin ehdottomasti kohteliasta kieltä. Vihaposti ei aja asiaa. Sen että kannattaako kansanedustajia suositella vastaamaan jaa vai ei tietää vasta kun esitys julkaistu tai ehkä vasta sitten kun se on äänestystä vaille valmis.</p><p>Voit lähettää palautetta aiheesta minulle sähköpostilla. Sähköposteissa on hyvä erikseen mainita, haluaako niiden päätyvän julkisuuteen vai haluaako, että minä en niitä julkaise. Jos aivan erityisesti et halua viestejäsi tästä aiheesta minulle julkisuuteen, niin suosittelen lähettämään ne tekstiviesteinä joihin on selvästi kirjoitettu, että ne eivät saa päätyä julkisuuteen.</p><p>Jos tiedät sellaista sisäpiiritietoa aiheesta, jonka voit laillisesti kertoa niin voit sen kertoa julkisesti sivuillani tai keskustelupalstoilla tai lähettää sen minulle.</p><p>Tiedottaa aiheesta laajalti. On kuitenkin hyvä välttää häiritsemistä asialla henkilöitä jotka eivät siitä halua kuulla.</p><p>Antamalla palautetta tästä aiheesta minulle. Asiallinen kielteinenkin palaute on minulle tervetullutta.</p><p>Olemalla valmiina allekirjoittamaan kansalaisaloite. Aikaa sen allekirjoittamiseen saattaa jäädä kovin vähän.</p><p>Olemalla valmiina osallistumaan keskusteluun hallituksen esityksestä. Siihen voi valmistautua lukemalla kirjoituksiani ja seuraamalla tilannetta sivuiltani. Myös muista lähteistä on hyvä ottaa selvää aiheesta.</p><p>Huomauttamalla minulle jos rikon käyttöehtoja, sääntöjä tai lakia erehdyksessä. Nyt kiireessä en jaksa niitä ehkä tarkkaan lukea. Siitä että kommenttejani poistetaan tai merkitään roskapostiksi, en voi päätellä sitä miksi niin on tehty.</p><p>Asiaani ajaisi jos muutkin kirjoittaisivat aiheestani Uusi Suomi verkkolehden <a href="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/" title="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/">http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/</a> blogipalveluun. Sopisi tästä kirjoittaa myös paperisiin sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.</p><p>Kaipaan mukaan kamppailuuni asiani puolesta henkilöitä, jotka osaisivat auttaa teknisissä ongelmissa. Tällä hetkellä haluaisin vaihtaa blogini osoitteen muotoon <a href="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ " title="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ ">http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/&nbsp;</a> <a href="http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/" title="http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/</a> osoitteesta.</p><p>Facebook-sivuni jolla yritän ajaa asiaani on <a href="https://www.facebook.com/asepolitiikka/" target="_blank" title="https://www.facebook.com/asepolitiikka/">https://www.facebook.com/asepolitiikka/</a> . Suuri osa tästä tekstistä on itseplagioitu siellä olevista kirjoituksista. Siellä on myös linkkejä tähän aiheeseen.</p><p>Perustin myös <a href="https://asepolitiikka.blogspot.fi/" target="_blank" title="https://asepolitiikka.blogspot.fi/">https://asepolitiikka.blogspot.fi/</a> blogin. Aion julkaista täällä julkaisemani kirjoitukset myös siellä.</p><p>Sähköpostiosoitteeni on <a class="mailto" href="mailto:aarokustaa@gmail.com">aarokustaa@gmail.com</a> .</p><p>Puhelinnumeroni on 358468436279</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkaisin uudelleen tämän 27.4.2018 17:15 julkaisemani kirjoituksen.

 

Toivotan kaikki ihmiset tervetulleiksi mukaan kamppailuuni ampuma-aseiden lippaiden ja patruunavöiden hallussapidon kriminalisointia ja illegalisointia vastaan.

Haluan kuitenkin välttää häiritsemästä asiallani sellaisia henkilöitä, jotka eivät siitä halua tietää.

Jos ette muuten ole kiinnostuneita asiastani voisitte kannattaa tavoitettani ehkä seuraavasta syystä.

Lippaiden hallussapidon kieltäminen heikentäisi todennäköisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kun suuri määrä tällä hetkellä laillisia esineitä päätyisi laittomille markkinoille, niin se laajentaisi kyseisiä markkinoita ja muun muassa helpottaisi laittomien aseiden ja laittomien huumeiden saatavuutta. Poliisillakin olisi tärkeämpää tekemistä kuin lippaiden hallussapitoon puuttuminen.

Osoittautui ilmeisesti virheeksi jäädä odottelemaan tarkempia tietoja uudesta lakiesityksestä, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan ensi syyskuussa. Kyseinen laki tulee todennäköisesti kieltämään ja rankaisemaan uuden asedirektiivin nimissä paljon enemmän, kuin mitä direktiivi tarkkaan ottaen vaatii. Olen alkanut ajamaan entistä fanaattisemmin poliittista tavoitettani estää ampuma-aseiden lippaiden hallussapidon määrittely rikokseksi tai edes laittomaksi. Olen pettynyt siihen, että sisäministeriö ei ole vieläkään julkaissut hallituksen esitystä aseiden syöttölaitteita koskevasta laista. Hallituksen esitystä laista ei käytännössä voi kommentoida eikä parannella, kun sitä ei voi edes lukea. Sisäministeriö on arvioinut esityksen esittelyviikoksi vasta viikon 25, jolloin aikaa keskustelulle sen sisällöstä jäisi ennen eduskunnan kesätaukoa alle kaksi viikkoa.

Luulen että on parasta edetä asiassa monella rintamalla, muun muassa tehdä avoimen ministeriön sivuille parempi lakiesitys, lobata kansanedustajia, valmistautua tekemään kansalaisaloite, tiedottaa valmisteltavasta kansalaisaloitteesta ennen sen tekemistä että sille saataisiin nopeasti paljon allekirjoittajia, olla valmiina kommentoimaan hallituksen esitystä. Tärkeintä kuitenkin on tiedottaminen asiastani oikeille henkilöille.

Yritän nyt rekrytoida vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan avoimeen lainvalmisteluun Avoimessa ministeriössä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kansalaisaloiteoikeus ei koske kansainvälisten velvoitteiden rikkomista, jos olen oikein ymmärtänyt. Käsitykseni mukaan kansalaisaloiteoikeuden piiriin kuuluisi kuitenkin direktiivin täytäntöönpano mahdollisimman harmittomasti. Omatekoista lakiesitystä voisi myös tarjota puolueille ja poliitikoille. Avoimen ministeriön osoite on https://avoinministerio.fi/ .

Miten voitte auttaa asiassani? Jos olet koodaaja niin voit yrittää kirjoittaa lakiesitystekstiä Avoimen ministeriön sivuille.

Silloin on hyvä mainita tekstissä, että toiset saavat plagioda tekstiä omaan lakiesitystekstiin. Lakien kirjoittaminen muistuttaa jossain määrin tietokoneohjelmien koodaamista. Oletan että tekstin pohjaksi saa kopioida voimassaolevaa lainsäädäntöä http://www.finlex.fi sivuilta ja myös tekstiä direktiivistä https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&uri=CE....

Jos osaat lainvalmistelua niin voit tulla mukaan Avoimeen ministeriöön lakien kirjoittamiseen, toivotan myös osaamattomat tervetulleiksi.

Jos sinulla on harrastus, jonka voit väliaikaisesti lopettaa niin voit keskeyttää sen ja tulla mukaan.

Jos olet juridiikan asiantuntija niin voit kommentoida toisten lakiesitystekstejä, esimerkiksi siitä täyttävätkö ne mielestäsi direktiivin vaatimukset.

Jos olet videopeliaddikti voit yrittää lopettaa väliaikaisesti videopelien pelaamisen ja lukea juttujani aiheesta ja kommentoida niitä omasta näkökulmastasi.

Voit ehkä tiedottaa asiasta kiinnostuneille, esimerkiksi jakamalla sosiaalisessa mediassa.

Voit osallistua keskusteluun asiasta keskustelupalstoilla, toisilla keskustelupalstoilla saa kirjoittaa nimimerkillä.

Voit lobata kansanedustajia, esimerkiksi kertoa, että et halua luopua lippaista. Käytä kuitenkin ehdottomasti kohteliasta kieltä. Vihaposti ei aja asiaa. Sen että kannattaako kansanedustajia suositella vastaamaan jaa vai ei tietää vasta kun esitys julkaistu tai ehkä vasta sitten kun se on äänestystä vaille valmis.

Voit lähettää palautetta aiheesta minulle sähköpostilla. Sähköposteissa on hyvä erikseen mainita, haluaako niiden päätyvän julkisuuteen vai haluaako, että minä en niitä julkaise. Jos aivan erityisesti et halua viestejäsi tästä aiheesta minulle julkisuuteen, niin suosittelen lähettämään ne tekstiviesteinä joihin on selvästi kirjoitettu, että ne eivät saa päätyä julkisuuteen.

Jos tiedät sellaista sisäpiiritietoa aiheesta, jonka voit laillisesti kertoa niin voit sen kertoa julkisesti sivuillani tai keskustelupalstoilla tai lähettää sen minulle.

Tiedottaa aiheesta laajalti. On kuitenkin hyvä välttää häiritsemistä asialla henkilöitä jotka eivät siitä halua kuulla.

Antamalla palautetta tästä aiheesta minulle. Asiallinen kielteinenkin palaute on minulle tervetullutta.

Olemalla valmiina allekirjoittamaan kansalaisaloite. Aikaa sen allekirjoittamiseen saattaa jäädä kovin vähän.

Olemalla valmiina osallistumaan keskusteluun hallituksen esityksestä. Siihen voi valmistautua lukemalla kirjoituksiani ja seuraamalla tilannetta sivuiltani. Myös muista lähteistä on hyvä ottaa selvää aiheesta.

Huomauttamalla minulle jos rikon käyttöehtoja, sääntöjä tai lakia erehdyksessä. Nyt kiireessä en jaksa niitä ehkä tarkkaan lukea. Siitä että kommenttejani poistetaan tai merkitään roskapostiksi, en voi päätellä sitä miksi niin on tehty.

Asiaani ajaisi jos muutkin kirjoittaisivat aiheestani Uusi Suomi verkkolehden http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ blogipalveluun. Sopisi tästä kirjoittaa myös paperisiin sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.

Kaipaan mukaan kamppailuuni asiani puolesta henkilöitä, jotka osaisivat auttaa teknisissä ongelmissa. Tällä hetkellä haluaisin vaihtaa blogini osoitteen muotoon http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/  http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ osoitteesta.

Facebook-sivuni jolla yritän ajaa asiaani on https://www.facebook.com/asepolitiikka/ . Suuri osa tästä tekstistä on itseplagioitu siellä olevista kirjoituksista. Siellä on myös linkkejä tähän aiheeseen.

Perustin myös https://asepolitiikka.blogspot.fi/ blogin. Aion julkaista täällä julkaisemani kirjoitukset myös siellä.

Sähköpostiosoitteeni on aarokustaa@gmail.com .

Puhelinnumeroni on 358468436279

]]>
0 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255299-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-4#comments Arvoliberaalius Aselaki Euroopan unioni Hallussapito Sisäministeriö Mon, 14 May 2018 19:18:47 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255299-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-4
Tuliasedirektiivi ja Suomen laki 2 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255294-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-2 <p>Julkaisin uudelleen tämän&nbsp;17.11.2017 15:42 julkaisemani kirjoituksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos olen oikein ymmärtänyt niin uusi direktiivi ei vaadi niin sanottujen latauslaitteiden hallussapidon määrittelemistä rikokseksi, eikä de jure laittomaksi. Se vaatii kuitenkin B-kategorian aseiden lupien peruuttamista jos luvanhaltijalta löytyy hallusta suurikapasiteettinen lipas, eikä hän kuulu poikkeuksen piiriin. C-kategorian aseiden lupia ei tarvitse peruuttaa. Ehkä voisi vain lisätä B-kategorian aseiden lupiin ehdon, että jos luvanhaltijalta löytyy suurikapasiteettinen syöttölaite eikä hänellä ole poikkeuslupaa on lupa peruutettava. Suomessa ei ole yleensä perinteisesti laissa säädetty rangaistuksenomaisia seuraamuksia laillisista teoista tai laiminlyönneistä, mutta mielestäni tässä asiassa olisi kuitenkin parempi tehdä niin. Aseiden omistajalle saattaa olla suuri merkitys sillä, että häntä ei määritellä lippaiden hallussapidon perusteella rikolliseksi tai lainrikkojaksi, vaikka hän joutuisi hankkimaan uudet aseluvat B-kategorian aseisiin.</p><p>Käsitykseni mukaan lipasrajoitukset voidaan suurelta osin kiertää Suomen laissa seuraavanlaisin päällekkäisin keinoin.</p><p>Kaikki Suomen kansalaiset määritellään maanpuolustuspoikkeuksen piiriin. Määritellään suppeampi reserviläispoikkeus. Lippaan osat irti toisistaan eivät ole lipas. Lippaan rajoittamiseen pienikapasiteettiseksi riittää rajoittimen asentaminen lippaan sisään, niin kuin nytkin riittää metsästyksessä. Urheilupoikkeus säädetään ampumaurheilijoille. Ei vaadittaisi lupaa ennen lain voimaantuloa hankittujen lippaiden hallussapitoon jos ei ole B-kategorian aseiden lupia. Myönnetään keräilyperusteella poikkeuslupia lippaiden hankkimiseen. Sen jälkeen, kun aseiden omistajalta on peruutettu luvat voitaisiin antaa hänen myydä aseensa esimerkiksi aseliikkeelle ja sitten luopua lippaistaan, purkaa ne osiinsa, muuntaa ne pienikapasiteettisiksi tai hankkia poikkeuslupa. Sitten hänen voitaisiin antaa hankkia uudet luvat ja ostaa aseet takaisin itselleen.</p><p>Kun laissa olisi määritelty päällekkäisiä kiertämiskeinoja niin voidaan soveltaa toisia jos toiset esimerkiksi laaja maanpuolustuspoikkeus ei käy Euroopan unionille. Urheilupoikkeus saattaa olla tarpeen ampumaharrastajille, jotka kuljettavat aseita ja lippaita ulkomaille, vaikka he saisivat pitää niitä Suomessa maanpuolustuspoikkeuksen perusteella. Olisi mielestäni tärkeää saada uusi laki kirjoitettua siten, että se kieltäisi mahdollisimman vähän sellaista mikä ei ole koskaan ennenkään ollut kiellettyä. Lippaiden luvittaminen tai pois kerääminen tulisi kalliiksi. Lain valmistelusta ei ole vielä kerrottu julkisesti kovinkaan paljon. Itse pelkään, että EU-direktiivin nimissä kielletään enemmän kuin mitä tarvitsee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkaisin uudelleen tämän 17.11.2017 15:42 julkaisemani kirjoituksen.

 

Jos olen oikein ymmärtänyt niin uusi direktiivi ei vaadi niin sanottujen latauslaitteiden hallussapidon määrittelemistä rikokseksi, eikä de jure laittomaksi. Se vaatii kuitenkin B-kategorian aseiden lupien peruuttamista jos luvanhaltijalta löytyy hallusta suurikapasiteettinen lipas, eikä hän kuulu poikkeuksen piiriin. C-kategorian aseiden lupia ei tarvitse peruuttaa. Ehkä voisi vain lisätä B-kategorian aseiden lupiin ehdon, että jos luvanhaltijalta löytyy suurikapasiteettinen syöttölaite eikä hänellä ole poikkeuslupaa on lupa peruutettava. Suomessa ei ole yleensä perinteisesti laissa säädetty rangaistuksenomaisia seuraamuksia laillisista teoista tai laiminlyönneistä, mutta mielestäni tässä asiassa olisi kuitenkin parempi tehdä niin. Aseiden omistajalle saattaa olla suuri merkitys sillä, että häntä ei määritellä lippaiden hallussapidon perusteella rikolliseksi tai lainrikkojaksi, vaikka hän joutuisi hankkimaan uudet aseluvat B-kategorian aseisiin.

Käsitykseni mukaan lipasrajoitukset voidaan suurelta osin kiertää Suomen laissa seuraavanlaisin päällekkäisin keinoin.

Kaikki Suomen kansalaiset määritellään maanpuolustuspoikkeuksen piiriin. Määritellään suppeampi reserviläispoikkeus. Lippaan osat irti toisistaan eivät ole lipas. Lippaan rajoittamiseen pienikapasiteettiseksi riittää rajoittimen asentaminen lippaan sisään, niin kuin nytkin riittää metsästyksessä. Urheilupoikkeus säädetään ampumaurheilijoille. Ei vaadittaisi lupaa ennen lain voimaantuloa hankittujen lippaiden hallussapitoon jos ei ole B-kategorian aseiden lupia. Myönnetään keräilyperusteella poikkeuslupia lippaiden hankkimiseen. Sen jälkeen, kun aseiden omistajalta on peruutettu luvat voitaisiin antaa hänen myydä aseensa esimerkiksi aseliikkeelle ja sitten luopua lippaistaan, purkaa ne osiinsa, muuntaa ne pienikapasiteettisiksi tai hankkia poikkeuslupa. Sitten hänen voitaisiin antaa hankkia uudet luvat ja ostaa aseet takaisin itselleen.

Kun laissa olisi määritelty päällekkäisiä kiertämiskeinoja niin voidaan soveltaa toisia jos toiset esimerkiksi laaja maanpuolustuspoikkeus ei käy Euroopan unionille. Urheilupoikkeus saattaa olla tarpeen ampumaharrastajille, jotka kuljettavat aseita ja lippaita ulkomaille, vaikka he saisivat pitää niitä Suomessa maanpuolustuspoikkeuksen perusteella. Olisi mielestäni tärkeää saada uusi laki kirjoitettua siten, että se kieltäisi mahdollisimman vähän sellaista mikä ei ole koskaan ennenkään ollut kiellettyä. Lippaiden luvittaminen tai pois kerääminen tulisi kalliiksi. Lain valmistelusta ei ole vielä kerrottu julkisesti kovinkaan paljon. Itse pelkään, että EU-direktiivin nimissä kielletään enemmän kuin mitä tarvitsee.

]]>
0 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255294-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-2#comments Asedirektiivi Aselaki Aselupakäytäntö Euroopan unioni Lainvalmistelu Mon, 14 May 2018 19:10:13 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255294-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-2
Tuliasedirektiivi ja Suomen laki http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255293-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki <p>Julkaisin uudelleen tämän 4.5.2017 20:55 julkaisemani kirjoituksen.</p><p>Vastustan suomalaisten kiusaamista uudella lainsäädännöllä. Lippaat eivät ole koskaan aikaisemmin olleet Suomessa kiellettyjä tai luvanvaraisia, niillä ei ole ollut ikärajoja, eikä niiden kantamista yleisillä paikoilla ole rajoitettu. Vastuu ihmisten lainkuuliaisuudesta on mielestäni heidän itsensä lisäksi lainsäätäjillä.<br />Uusi EU:n asedirektiivi vaatii yli 10 patruunan pitkien aseiden ja yli 20 patruunan lyhyiden aseiden lippaiden rajoittamista. Monet suomalaiset&nbsp; ymmärtävät, että lipasrajoitukset ovat jokseenkin turhaa kiusantekoa. Lippaita voi käyttää rekvisiittana&nbsp; esimerkiksi airsoftissa&nbsp; ja elokuvissa. Ne soveltuvat stressileluiksi latausharjoituspatruunoiden tai tyhjien hylsyjen kanssa. On olemassa airsoft-aseita ja paintball-merkkaimia,&nbsp; joissa käytetään samankaltaisia lippaita kuin oikeissa aseissa. Lipasrajoitukset ovat monin tavoin juridisesti ongelmallisia.&nbsp; Lippaaseen johon mahtuu kolmekymmentä 223 Remington&nbsp; patrunaa sopii myös kymmenen .458 SOCOM patruunaa. Haulikon putkimakasiiniin mahtuu enemmän lyhyitä patruunoita kuin pitkiä. Joitakin lippaita voi käyttää sekä pitkissä, että lyhyissä aseissa.</p><p>Direktiivissä lippaita ja vyösyöttöisten aseiden patruunavöitä kutsutaan latauslaitteiksi, vaikka oikeampi nimitys olisi syöttölaite. Ne eivät varsinaisesti lataa asetta, vaan syöttävät patruunoita aseen tai aseen käyttäjän ladattaviksi.&nbsp; Lipasrajoituksen kanssa olisi helpompi elää jos tulkittaisiin, että lippaiden osat irroittetuina toisistaan, eivät olisi lipas ja jos lippaiden rajoittamiseen laillisiksi riittäisi rajoittimen asentaminen ilman peruuttamattomia muutoksia lippaisiin.&nbsp; &nbsp;<br />EU komissio ja neuvosto kuitenkin vaativat direktiiviin mukaan lipasrajoituksen.<br />Ehkä komission ja neuvoston jäsenetkin ovat ymmärtäneet lipasrajoituksen olevan melkein hyödytöntä harmien aiheuttamista, mutta he eivät vain ole asiasta välittäneet, koska he ovat olettaneet ettei heidän tarvitse vastata asiasta. EU komissiota ja neuvostoa ei valita vapailla vaaleilla. Minusta näyttää, että Euroopan unionista yritetään kehittää vähitellen totalitaarinen sosialistinen holhousyhteiskunta. Kielimuurikin vaikeuttaa hyvän EU-tason lainsäädännön luomista.</p><p>Aikaisemmin metsästäjät ovat luulleet, että aselakien kiristykset eivät koskisi heitä. Uuden asedirektiivin mukaan ei kuitenkaan saa metsästysperusteella myöntää lupia suurikapasiteettisen lippaan ja itselataavan aseen yhdistelmään. Direktiivi vaatii, että henkilöiltä, joilta löytyy hallusta suurikapasiteettinen lipas, olisi peruutettava B-luokan aseiden hallussapitoluvat, jos he eivät kuulu poikkeusten piiriin. Se on ainoa rangaistusluontoinen seuraamus mitä se vaatii lippaiden hallussapidosta. Se ei vaadi sakkoja, vankeutta eikä edes lippaiden takavarikointia. C-luokan aseilta kuitenkin edellytetään ilmoituksenvaraisuutta, eikä niiden hallussapitolupia tarvitse peruuttaa vaikka luvanhaltijalta löytyisi suurikapasiteettinen lipas.&nbsp; Itse toivon, että lippaiden hallussapito pidettään de jure laillisena,&nbsp; jos ei ole lupia B-luokan aseisiin. Niitä on nytkin paljon laillisesti yksityisomistuksessa.<br />Parasta olisi määritellä lipasrajoitukset suomen lakiin niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän harmia. Perustuslain mukaan kaikki Suomen kansalaiset ovat maanpuolustusvelvollisia, jolloin heidät voitaisiin määritellä poikkeuksen piiriin. Koska Puolustusvoimat joutuu maksamaan vuokraa varastotiloista, on mielekästä että vähäarvoista sotilaskäyttöön soveltuvaa materiaalia on ihmisillä kodeissa. Jos tulee vakava hätätilanne niin voitaisiin järjestää keräyksiä, joilla saadaan puolustusvoimille lisää materiaalia. Urheiluammuntaperusteella voi myös myöntää lupia suurikapasiteettisten lippaiden ja itselataavan&nbsp; aseen yhdistelmään.<br />Toivon, että historiallisesti arvokkaita esineitä ei turmeltaisi romuttamalla tai deaktivoimalla. Esimerkiksi harvinaisia Neuhausen konepistooleita on heikosti deaktivoituna yksityisessä omistuksessa. En hyväksy niiden uudelleen deaktivoida, koska deaktivointi nykyisen EU asetuksen&nbsp; mukaisesti on&nbsp; käytännössä romuttamista. Ne olisikin parasta luvittaa sarjatuliaseiksi, kun ne siirtyvät pois nykyisiltä omistajiltaan. Keräilyperusteella voidaan myös myöntää lupia A-luokan aseisiin.</p><p>Kiitos Jussi Halla-aholle siitä, että hän on päättäväisesti vastustanut suomalaisia koskevia muutoksia tuliasedirektiiviin.<br />Hankkikaa nyt isoja lippaita jos haluatte. Vuoden päästä niitä ei ehkä enää voi laillisesti hankkia.</p><p><a href="http://firearms-united.com/2016/07/13/no-hc-mag-ban/" target="_blank">http://firearms-united.com/2016/07/13/no-hc-mag-ban/</a><br /><a href="http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/317/87/Euroopan-parlamentti-hyvaeksyi-asedirektiivin-kompromissiehdotuksen/d,newsDetail/" target="_blank">http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/317/87/Euroopan-parlamen...</a><br /><a href="http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/316/87/EU-n-asedirektiivin-tilannepaeivitys/d,newsDetail/" target="_blank">http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/316/87/EU-n-asedirektiiv...</a><br /><a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32015R2403" target="_blank">http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32015R2403</a><br /><a href="http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/uploads/uutiset/FI_Direktiivi.pdf" target="_blank">http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/uploads/uutiset/FI_Direktiivi...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkaisin uudelleen tämän 4.5.2017 20:55 julkaisemani kirjoituksen.

Vastustan suomalaisten kiusaamista uudella lainsäädännöllä. Lippaat eivät ole koskaan aikaisemmin olleet Suomessa kiellettyjä tai luvanvaraisia, niillä ei ole ollut ikärajoja, eikä niiden kantamista yleisillä paikoilla ole rajoitettu. Vastuu ihmisten lainkuuliaisuudesta on mielestäni heidän itsensä lisäksi lainsäätäjillä.
Uusi EU:n asedirektiivi vaatii yli 10 patruunan pitkien aseiden ja yli 20 patruunan lyhyiden aseiden lippaiden rajoittamista. Monet suomalaiset  ymmärtävät, että lipasrajoitukset ovat jokseenkin turhaa kiusantekoa. Lippaita voi käyttää rekvisiittana  esimerkiksi airsoftissa  ja elokuvissa. Ne soveltuvat stressileluiksi latausharjoituspatruunoiden tai tyhjien hylsyjen kanssa. On olemassa airsoft-aseita ja paintball-merkkaimia,  joissa käytetään samankaltaisia lippaita kuin oikeissa aseissa. Lipasrajoitukset ovat monin tavoin juridisesti ongelmallisia.  Lippaaseen johon mahtuu kolmekymmentä 223 Remington  patrunaa sopii myös kymmenen .458 SOCOM patruunaa. Haulikon putkimakasiiniin mahtuu enemmän lyhyitä patruunoita kuin pitkiä. Joitakin lippaita voi käyttää sekä pitkissä, että lyhyissä aseissa.

Direktiivissä lippaita ja vyösyöttöisten aseiden patruunavöitä kutsutaan latauslaitteiksi, vaikka oikeampi nimitys olisi syöttölaite. Ne eivät varsinaisesti lataa asetta, vaan syöttävät patruunoita aseen tai aseen käyttäjän ladattaviksi.  Lipasrajoituksen kanssa olisi helpompi elää jos tulkittaisiin, että lippaiden osat irroittetuina toisistaan, eivät olisi lipas ja jos lippaiden rajoittamiseen laillisiksi riittäisi rajoittimen asentaminen ilman peruuttamattomia muutoksia lippaisiin.   
EU komissio ja neuvosto kuitenkin vaativat direktiiviin mukaan lipasrajoituksen.
Ehkä komission ja neuvoston jäsenetkin ovat ymmärtäneet lipasrajoituksen olevan melkein hyödytöntä harmien aiheuttamista, mutta he eivät vain ole asiasta välittäneet, koska he ovat olettaneet ettei heidän tarvitse vastata asiasta. EU komissiota ja neuvostoa ei valita vapailla vaaleilla. Minusta näyttää, että Euroopan unionista yritetään kehittää vähitellen totalitaarinen sosialistinen holhousyhteiskunta. Kielimuurikin vaikeuttaa hyvän EU-tason lainsäädännön luomista.

Aikaisemmin metsästäjät ovat luulleet, että aselakien kiristykset eivät koskisi heitä. Uuden asedirektiivin mukaan ei kuitenkaan saa metsästysperusteella myöntää lupia suurikapasiteettisen lippaan ja itselataavan aseen yhdistelmään. Direktiivi vaatii, että henkilöiltä, joilta löytyy hallusta suurikapasiteettinen lipas, olisi peruutettava B-luokan aseiden hallussapitoluvat, jos he eivät kuulu poikkeusten piiriin. Se on ainoa rangaistusluontoinen seuraamus mitä se vaatii lippaiden hallussapidosta. Se ei vaadi sakkoja, vankeutta eikä edes lippaiden takavarikointia. C-luokan aseilta kuitenkin edellytetään ilmoituksenvaraisuutta, eikä niiden hallussapitolupia tarvitse peruuttaa vaikka luvanhaltijalta löytyisi suurikapasiteettinen lipas.  Itse toivon, että lippaiden hallussapito pidettään de jure laillisena,  jos ei ole lupia B-luokan aseisiin. Niitä on nytkin paljon laillisesti yksityisomistuksessa.
Parasta olisi määritellä lipasrajoitukset suomen lakiin niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän harmia. Perustuslain mukaan kaikki Suomen kansalaiset ovat maanpuolustusvelvollisia, jolloin heidät voitaisiin määritellä poikkeuksen piiriin. Koska Puolustusvoimat joutuu maksamaan vuokraa varastotiloista, on mielekästä että vähäarvoista sotilaskäyttöön soveltuvaa materiaalia on ihmisillä kodeissa. Jos tulee vakava hätätilanne niin voitaisiin järjestää keräyksiä, joilla saadaan puolustusvoimille lisää materiaalia. Urheiluammuntaperusteella voi myös myöntää lupia suurikapasiteettisten lippaiden ja itselataavan  aseen yhdistelmään.
Toivon, että historiallisesti arvokkaita esineitä ei turmeltaisi romuttamalla tai deaktivoimalla. Esimerkiksi harvinaisia Neuhausen konepistooleita on heikosti deaktivoituna yksityisessä omistuksessa. En hyväksy niiden uudelleen deaktivoida, koska deaktivointi nykyisen EU asetuksen  mukaisesti on  käytännössä romuttamista. Ne olisikin parasta luvittaa sarjatuliaseiksi, kun ne siirtyvät pois nykyisiltä omistajiltaan. Keräilyperusteella voidaan myös myöntää lupia A-luokan aseisiin.

Kiitos Jussi Halla-aholle siitä, että hän on päättäväisesti vastustanut suomalaisia koskevia muutoksia tuliasedirektiiviin.
Hankkikaa nyt isoja lippaita jos haluatte. Vuoden päästä niitä ei ehkä enää voi laillisesti hankkia.

http://firearms-united.com/2016/07/13/no-hc-mag-ban/
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/317/87/Euroopan-parlamen...
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/316/87/EU-n-asedirektiiv...
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32015R2403
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/uploads/uutiset/FI_Direktiivi...

]]>
0 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255293-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki#comments Asedirektiivi Aselaki Euroopan unioni Jussi Halla-aho Mon, 14 May 2018 19:03:24 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255293-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki
EU lipuu kohti totalitarismia http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255083-eu-lipuu-kohti-totalitarismia <p>Komissio ilmoitti haluavansa arvopohjan mukaan EU-rahoituksen jakoon. Tämä merkitsee, että komissio voisi lähes mielivaltaisesti katkaista rahoituksen, jos se ei pidä jonkun jäsenmaan politiikan arvoista eli toisin sanoen jonkun maan EU-kriittisyydestä.</p><p>Suomen hallituksen ministerit ovat nyt&nbsp;kehuneet tätä linjaa, myös tänään eduskunnan täysistunnossa.</p><p>Ilmassa on huolestuttavia merkkejä siitä, että EU lipuu kohti totalitarismia, jossa rangaistaan jäsenvaltioita kansallismielisyydestä.</p><p>Näin Eurooppa-päivänä, kun liittovaltiomielisyyttä tuputetaan joka tuutista, minulla on unelma ja se on unelma itsenäisten kansakuntien Euroopasta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Komissio ilmoitti haluavansa arvopohjan mukaan EU-rahoituksen jakoon. Tämä merkitsee, että komissio voisi lähes mielivaltaisesti katkaista rahoituksen, jos se ei pidä jonkun jäsenmaan politiikan arvoista eli toisin sanoen jonkun maan EU-kriittisyydestä.

Suomen hallituksen ministerit ovat nyt kehuneet tätä linjaa, myös tänään eduskunnan täysistunnossa.

Ilmassa on huolestuttavia merkkejä siitä, että EU lipuu kohti totalitarismia, jossa rangaistaan jäsenvaltioita kansallismielisyydestä.

Näin Eurooppa-päivänä, kun liittovaltiomielisyyttä tuputetaan joka tuutista, minulla on unelma ja se on unelma itsenäisten kansakuntien Euroopasta.

]]>
29 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255083-eu-lipuu-kohti-totalitarismia#comments EU liittovaltio Euroopan unioni Totalitarismi Wed, 09 May 2018 12:49:19 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255083-eu-lipuu-kohti-totalitarismia
EU27:n integraatio syvenee ja budjetti kasvaa - mitä tekee Suomi? http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254750-eu27n-integraatio-syvenee-ja-budjetti-kasvaa-mita-tekee-suomi <p>Euroopan komissio ehdotti keskiviikkona 2.5.2018 EU:lle vuosiksi 2021-2027 pitkän aikavälin talousarviota (MFF). Budjetin kooksi komissio esittää noin <strong>1 135 miljardia euroa</strong> (v. 2018 hintatasolla) eli <strong>1,11 % Brexitin jälkeisen EU27:n bruttokansantulosta</strong>. Nykyisin budjetti on ollut keskimäärin 1 %:n verran EU28:n bruttokansantulosta ja kokonaiskasvun arvioidaan olevan noin 12 miljardin euron verran.</p><p><strong>Budjettia halutaan siis kasvattaa </strong>- vaikka Brexit eli nettomaksaja Iso-Britannian EU-ero lähestyy ja jo nykyisellään monissa EU-jäsenmaissa populistiset puolueet syyttävät Euroopan unionia kansallisvaltioiden rahojen varastamisesta. On todennäköistä, että myös Suomen maksuosuus kasvaisi nykyisestään, mutta taakanjako tarkentuu vasta maataloustukien ja koheesiorahojen jakoperiaatteista päättämisen jälkeen. Vaikka Suomi ei ole EU:n suurimpia nettomaksajia vaan itseasiassa toiseksi pienin, niin tasaisen taakanjaon mukaan Suomen nettomaksuosuus kasvaisi noin 220 miljoonalla eurolla.</p><p><strong>Kuulostaako pahalta? Onko tässä mitään järkeä?</strong></p><p>Paljonkin. Euroopan komission budjettiesityksessä merkittävä osa kasvusta johtuu tehtävistä, joita jäsenmaat - Suomi mukaanlukien - ovat vaatineet EU:n kannettavaksi. Näihin lukeutuvat muun muassa rajavalvonnan ja yhteisen puolustuksen kehittäminen sekä opiskelijoiden liikkuvuutta lisäävän Erasmus+-ohjelman budjetin tuplaaminen. Äärimmäisen tärkeitä kansalaisten arkeen vaikuttavia investointeja, jotka kannattaa tehdä yhdessä eikä kansallisella tasolla.</p><p>Lisäksi komissio esittää leikkauksia ja muutoksia rahoitusperusteisiin. Komissio haluaa yhdistää Euroopan kehitysrahaston EU:n talousarvioon ja mahdollistaa siten rahoituksen kohdentamisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin aiempaa notkeammin. Komissio esittää myös maataloustukien ja koheesiorahojen leikkausta noin viidellä prosentilla, jolloin maataloustukien osuus EU-budjetista laskisi alle kolmannekseen (vihdoin). Myös EU:n ohjelmien määrää aiotaan supistaa ja siten vähentää rahoituksen hakukierroksia ja byrokratiaa Brysselissä.&nbsp;</p><p><strong>Suomen ja kaikkien demokraattisten EU-jäsenmaiden kannalta budjettiesityksen tärkein uudistus on rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen sitominen toisiinsa. </strong>Puolan ja Unkarin kaltaisten oikeusvaltioperiaateetta uhkaavien maiden toimintaan voidaan esityksen pohjalta puuttua määräenemmistöpäätöksillä yksimielisyyden sijasta. Jatkossa rahoitusta voidaan leikata mailta, jotka eivät kunnioita eurooppalaisia arvoja.&nbsp;</p><p>Hyvin karkeasti arvioiden yksittäisen suomalaisen nettomaksuosuus Euroopan unionille kasvaisi esityksen pohjalta noin 10 eurolla vuodessa. Yhteensä yksittäinen suomalainen maksaisi siit jatkossa noin 100 euroa EU:lle. Suomen hallitus on jo linjannut, että Brexitin aiheuttama budjettivaje pitää täysimääräisesti vähentää EU:n budjetista - tätä ei nyt esitetä tehtävän vaan päin vastoin budjettia halutaan kasvattaa. On mielenkiintoista nähdä, miten istuva hallitus reagoi esitykseen.&nbsp;</p><p>Henkilökohtaisesti pidän komission ehdotusta hyvänä, mutten odota sen toteutuvan sellaisenaan. Budjetti on melko kireällä otteella toteutettu ja uudistushenkinen esitys komissiolta, joka haluaa aidosti nähdä Euroopan unionin kehittyvän yhtenäisemmäksi ja tehokkaammaksi työkaluksi jäsenmailleen. Matka esityksestä uudeksi budjetiksi on kuitenkin pitkä ja pelkään, että suomalaiset poliitikot eivät kykene erottamaan metsää puilta vaan takertuvat korotukseen huomioimatta mitä investoinnilla saadaan.<br /><br />PS. Nettomaksuosuus on typerä termi. Suomalaiset saavat Euroopan unioniin investoimansa rahat takaisin moninkertaisesti vapaan liikkuvuuden, vapaakauppa-alueen, euron ja Euroopan unionin ylläpitämän vakauden ansiosta&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan komissio ehdotti keskiviikkona 2.5.2018 EU:lle vuosiksi 2021-2027 pitkän aikavälin talousarviota (MFF). Budjetin kooksi komissio esittää noin 1 135 miljardia euroa (v. 2018 hintatasolla) eli 1,11 % Brexitin jälkeisen EU27:n bruttokansantulosta. Nykyisin budjetti on ollut keskimäärin 1 %:n verran EU28:n bruttokansantulosta ja kokonaiskasvun arvioidaan olevan noin 12 miljardin euron verran.

Budjettia halutaan siis kasvattaa - vaikka Brexit eli nettomaksaja Iso-Britannian EU-ero lähestyy ja jo nykyisellään monissa EU-jäsenmaissa populistiset puolueet syyttävät Euroopan unionia kansallisvaltioiden rahojen varastamisesta. On todennäköistä, että myös Suomen maksuosuus kasvaisi nykyisestään, mutta taakanjako tarkentuu vasta maataloustukien ja koheesiorahojen jakoperiaatteista päättämisen jälkeen. Vaikka Suomi ei ole EU:n suurimpia nettomaksajia vaan itseasiassa toiseksi pienin, niin tasaisen taakanjaon mukaan Suomen nettomaksuosuus kasvaisi noin 220 miljoonalla eurolla.

Kuulostaako pahalta? Onko tässä mitään järkeä?

Paljonkin. Euroopan komission budjettiesityksessä merkittävä osa kasvusta johtuu tehtävistä, joita jäsenmaat - Suomi mukaanlukien - ovat vaatineet EU:n kannettavaksi. Näihin lukeutuvat muun muassa rajavalvonnan ja yhteisen puolustuksen kehittäminen sekä opiskelijoiden liikkuvuutta lisäävän Erasmus+-ohjelman budjetin tuplaaminen. Äärimmäisen tärkeitä kansalaisten arkeen vaikuttavia investointeja, jotka kannattaa tehdä yhdessä eikä kansallisella tasolla.

Lisäksi komissio esittää leikkauksia ja muutoksia rahoitusperusteisiin. Komissio haluaa yhdistää Euroopan kehitysrahaston EU:n talousarvioon ja mahdollistaa siten rahoituksen kohdentamisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin aiempaa notkeammin. Komissio esittää myös maataloustukien ja koheesiorahojen leikkausta noin viidellä prosentilla, jolloin maataloustukien osuus EU-budjetista laskisi alle kolmannekseen (vihdoin). Myös EU:n ohjelmien määrää aiotaan supistaa ja siten vähentää rahoituksen hakukierroksia ja byrokratiaa Brysselissä. 

Suomen ja kaikkien demokraattisten EU-jäsenmaiden kannalta budjettiesityksen tärkein uudistus on rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen sitominen toisiinsa. Puolan ja Unkarin kaltaisten oikeusvaltioperiaateetta uhkaavien maiden toimintaan voidaan esityksen pohjalta puuttua määräenemmistöpäätöksillä yksimielisyyden sijasta. Jatkossa rahoitusta voidaan leikata mailta, jotka eivät kunnioita eurooppalaisia arvoja. 

Hyvin karkeasti arvioiden yksittäisen suomalaisen nettomaksuosuus Euroopan unionille kasvaisi esityksen pohjalta noin 10 eurolla vuodessa. Yhteensä yksittäinen suomalainen maksaisi siit jatkossa noin 100 euroa EU:lle. Suomen hallitus on jo linjannut, että Brexitin aiheuttama budjettivaje pitää täysimääräisesti vähentää EU:n budjetista - tätä ei nyt esitetä tehtävän vaan päin vastoin budjettia halutaan kasvattaa. On mielenkiintoista nähdä, miten istuva hallitus reagoi esitykseen. 

Henkilökohtaisesti pidän komission ehdotusta hyvänä, mutten odota sen toteutuvan sellaisenaan. Budjetti on melko kireällä otteella toteutettu ja uudistushenkinen esitys komissiolta, joka haluaa aidosti nähdä Euroopan unionin kehittyvän yhtenäisemmäksi ja tehokkaammaksi työkaluksi jäsenmailleen. Matka esityksestä uudeksi budjetiksi on kuitenkin pitkä ja pelkään, että suomalaiset poliitikot eivät kykene erottamaan metsää puilta vaan takertuvat korotukseen huomioimatta mitä investoinnilla saadaan.

PS. Nettomaksuosuus on typerä termi. Suomalaiset saavat Euroopan unioniin investoimansa rahat takaisin moninkertaisesti vapaan liikkuvuuden, vapaakauppa-alueen, euron ja Euroopan unionin ylläpitämän vakauden ansiosta 

]]>
13 http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254750-eu27n-integraatio-syvenee-ja-budjetti-kasvaa-mita-tekee-suomi#comments Euroopan komissio Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Rahoituskehys Wed, 02 May 2018 13:16:13 +0000 Aku Aarva http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254750-eu27n-integraatio-syvenee-ja-budjetti-kasvaa-mita-tekee-suomi
Tuliasedirektiivi ja Suomen laki 4 http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254511-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-4 <p>Toivotan kaikki ihmiset tervetulleiksi mukaan kamppailuuni ampuma-aseiden lippaiden ja patruunavöiden hallussapidon kriminalisointia ja illegalisointia vastaan.</p><p>Haluan kuitenkin välttää häiritsemästä asiallani sellaisia henkilöitä, jotka eivät siitä halua tietää.</p><p>Jos ette muuten ole kiinnostuneita asiastani voisitte kannattaa tavoitettani ehkä seuraavasta syystä.</p><p>Lippaiden hallussapidon kieltäminen heikentäisi todennäköisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kun suuri määrä tällä hetkellä laillisia esineitä päätyisi laittomille markkinoille, niin se laajentaisi kyseisiä markkinoita ja muun muassa helpottaisi laittomien aseiden ja laittomien huumeiden saatavuutta. Poliisillakin olisi tärkeämpää tekemistä kuin lippaiden hallussapitoon puuttuminen.</p><p>Osoittautui ilmeisesti virheeksi jäädä odottelemaan tarkempia tietoja uudesta lakiesityksestä, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan ensi syyskuussa. Kyseinen laki tulee todennäköisesti kieltämään ja rankaisemaan uuden asedirektiivin nimissä paljon enemmän, kuin mitä direktiivi tarkkaan ottaen vaatii. Olen alkanut ajamaan entistä fanaattisemmin poliittista tavoitettani estää ampuma-aseiden lippaiden hallussapidon määrittely rikokseksi tai edes laittomaksi. Olen pettynyt siihen, että sisäministeriö ei ole vieläkään julkaissut hallituksen esitystä aseiden syöttölaitteita koskevasta laista. Hallituksen esitystä laista ei käytännössä voi kommentoida eikä parannella, kun sitä ei voi edes lukea. Sisäministeriö on arvioinut esityksen esittelyviikoksi vasta viikon 25, jolloin aikaa keskustelulle sen sisällöstä jäisi ennen eduskunnan kesätaukoa alle kaksi viikkoa.</p><p>Luulen että on parasta edetä asiassa monella rintamalla, muun muassa tehdä avoimen ministeriön sivuille parempi lakiesitys, lobata kansanedustajia, valmistautua tekemään kansalaisaloite, tiedottaa valmisteltavasta kansalaisaloitteesta ennen sen tekemistä että sille saataisiin nopeasti paljon allekirjoittajia, olla valmiina kommentoimaan hallituksen esitystä. Tärkeintä kuitenkin on tiedottaminen asiastani oikeille henkilöille.</p><p>Yritän nyt rekrytoida vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan avoimeen lainvalmisteluun Avoimessa ministeriössä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kansalaisaloiteoikeus ei koske kansainvälisten velvoitteiden rikkomista, jos olen oikein ymmärtänyt. Käsitykseni mukaan kansalaisaloiteoikeuden piiriin kuuluisi kuitenkin direktiivin täytäntöönpano mahdollisimman harmittomasti. Omatekoista lakiesitystä voisi myös tarjota puolueille ja poliitikoille. Avoimen ministeriön osoite on <a href="https://avoinministerio.fi/" title="https://avoinministerio.fi/">https://avoinministerio.fi/</a> .</p><p>Miten voitte auttaa asiassani? Jos olet koodaaja niin voit yrittää kirjoittaa lakiesitystekstiä Avoimen ministeriön sivuille.</p><p>Silloin on hyvä mainita tekstissä, että toiset saavat plagioda tekstiä omaan lakiesitystekstiin. Lakien kirjoittaminen muistuttaa jossain määrin tietokoneohjelmien koodaamista. Oletan että tekstin pohjaksi saa kopioida voimassaolevaa lainsäädäntöä <a href="http://www.finlex.fi" title="http://www.finlex.fi">http://www.finlex.fi</a> sivuilta ja myös tekstiä direktiivistä <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&amp;uri=CELEX:32017L0853" title="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&amp;uri=CELEX:32017L0853">https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&amp;uri=CE...</a>.</p><p>Jos osaat lainvalmistelua niin voit tulla mukaan Avoimeen ministeriöön lakien kirjoittamiseen, toivotan myös osaamattomat tervetulleiksi.</p><p>Jos sinulla on harrastus, jonka voit väliaikaisesti lopettaa niin voit keskeyttää sen ja tulla mukaan.</p><p>Jos olet juridiikan asiantuntija niin voit kommentoida toisten lakiesitystekstejä, esimerkiksi siitä täyttävätkö ne mielestäsi direktiivin vaatimukset.</p><p>Jos olet videopeliaddikti voit yrittää lopettaa väliaikaisesti videopelien pelaamisen ja lukea juttujani aiheesta ja kommentoida niitä omasta näkökulmastasi.</p><p>Voit ehkä tiedottaa asiasta kiinnostuneille, esimerkiksi jakamalla sosiaalisessa mediassa.</p><p>Voit osallistua keskusteluun asiasta keskustelupalstoilla, toisilla keskustelupalstoilla saa kirjoittaa nimimerkillä.</p><p>Voit lobata kansanedustajia, esimerkiksi kertoa, että et halua luopua lippaista. Käytä kuitenkin ehdottomasti kohteliasta kieltä. Vihaposti ei aja asiaa. Sen että kannattaako kansanedustajia suositella vastaamaan jaa vai ei tietää vasta kun esitys julkaistu tai ehkä vasta sitten kun se on äänestystä vaille valmis.</p><p>Voit lähettää palautetta aiheesta minulle sähköpostilla. Sähköposteissa on hyvä erikseen mainita, haluaako niiden päätyvän julkisuuteen vai haluaako, että minä en niitä julkaise. Jos aivan erityisesti et halua viestejäsi tästä aiheesta minulle julkisuuteen, niin suosittelen lähettämään ne tekstiviesteinä joihin on selvästi kirjoitettu, että ne eivät saa päätyä julkisuuteen.</p><p>Jos tiedät sellaista sisäpiiritietoa aiheesta, jonka voit laillisesti kertoa niin voit sen kertoa julkisesti sivuillani tai keskustelupalstoilla tai lähettää sen minulle.</p><p>Tiedottaa aiheesta laajalti. On kuitenkin hyvä välttää häiritsemistä asialla henkilöitä jotka eivät siitä halua kuulla.</p><p>Antamalla palautetta tästä aiheesta minulle. Asiallinen kielteinenkin palaute on minulle tervetullutta.</p><p>Olemalla valmiina allekirjoittamaan kansalaisaloite. Aikaa sen allekirjoittamiseen saattaa jäädä kovin vähän.</p><p>Olemalla valmiina osallistumaan keskusteluun hallituksen esityksestä. Siihen voi valmistautua lukemalla kirjoituksiani ja seuraamalla tilannetta sivuiltani. Myös muista lähteistä on hyvä ottaa selvää aiheesta.</p><p>Huomauttamalla minulle jos rikon käyttöehtoja, sääntöjä tai lakia erehdyksessä. Nyt kiireessä en jaksa niitä ehkä tarkkaan lukea. Siitä että kommenttejani poistetaan tai merkitään roskapostiksi, en voi päätellä sitä miksi niin on tehty.</p><p>Asiaani ajaisi jos muutkin kirjoittaisivat aiheestani Uusi Suomi verkkolehden <a href="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/" title="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/">http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/</a> blogipalveluun. Sopisi tästä kirjoittaa myös paperisiin sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.</p><p>Kaipaan mukaan kamppailuuni asiani puolesta henkilöitä, jotka osaisivat auttaa teknisissä ongelmissa. Tällä hetkellä haluaisin vaihtaa blogini osoitteen muotoon <a href="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ " title="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ ">http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ </a> <a href="http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/" title="http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/</a> osoitteesta.</p><p>Facebook-sivuni jolla yritän ajaa asiaani on <a href="https://www.facebook.com/asepolitiikka/" title="https://www.facebook.com/asepolitiikka/">https://www.facebook.com/asepolitiikka/</a> . Suuri osa tästä tekstistä on itseplagioitu siellä olevista kirjoituksista. Siellä on myös linkkejä tähän aiheeseen.</p><p>Perustin myös <a href="https://asepolitiikka.blogspot.fi/" title="https://asepolitiikka.blogspot.fi/">https://asepolitiikka.blogspot.fi/</a> blogin. Aion julkaista täällä julkaisemani kirjoitukset myös siellä.</p><p>Sähköpostiosoitteeni on <a href="mailto:aarokustaa@gmail.com">aarokustaa@gmail.com</a> .</p><p>Puhelinnumeroni on 358468436279</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toivotan kaikki ihmiset tervetulleiksi mukaan kamppailuuni ampuma-aseiden lippaiden ja patruunavöiden hallussapidon kriminalisointia ja illegalisointia vastaan.

Haluan kuitenkin välttää häiritsemästä asiallani sellaisia henkilöitä, jotka eivät siitä halua tietää.

Jos ette muuten ole kiinnostuneita asiastani voisitte kannattaa tavoitettani ehkä seuraavasta syystä.

Lippaiden hallussapidon kieltäminen heikentäisi todennäköisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kun suuri määrä tällä hetkellä laillisia esineitä päätyisi laittomille markkinoille, niin se laajentaisi kyseisiä markkinoita ja muun muassa helpottaisi laittomien aseiden ja laittomien huumeiden saatavuutta. Poliisillakin olisi tärkeämpää tekemistä kuin lippaiden hallussapitoon puuttuminen.

Osoittautui ilmeisesti virheeksi jäädä odottelemaan tarkempia tietoja uudesta lakiesityksestä, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan ensi syyskuussa. Kyseinen laki tulee todennäköisesti kieltämään ja rankaisemaan uuden asedirektiivin nimissä paljon enemmän, kuin mitä direktiivi tarkkaan ottaen vaatii. Olen alkanut ajamaan entistä fanaattisemmin poliittista tavoitettani estää ampuma-aseiden lippaiden hallussapidon määrittely rikokseksi tai edes laittomaksi. Olen pettynyt siihen, että sisäministeriö ei ole vieläkään julkaissut hallituksen esitystä aseiden syöttölaitteita koskevasta laista. Hallituksen esitystä laista ei käytännössä voi kommentoida eikä parannella, kun sitä ei voi edes lukea. Sisäministeriö on arvioinut esityksen esittelyviikoksi vasta viikon 25, jolloin aikaa keskustelulle sen sisällöstä jäisi ennen eduskunnan kesätaukoa alle kaksi viikkoa.

Luulen että on parasta edetä asiassa monella rintamalla, muun muassa tehdä avoimen ministeriön sivuille parempi lakiesitys, lobata kansanedustajia, valmistautua tekemään kansalaisaloite, tiedottaa valmisteltavasta kansalaisaloitteesta ennen sen tekemistä että sille saataisiin nopeasti paljon allekirjoittajia, olla valmiina kommentoimaan hallituksen esitystä. Tärkeintä kuitenkin on tiedottaminen asiastani oikeille henkilöille.

Yritän nyt rekrytoida vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan avoimeen lainvalmisteluun Avoimessa ministeriössä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kiireessä olisi parempi tehdä avoimena talkootyönä kelvollinen lakiesitys ja tiedottaa asiasta, niin että olisi valmiina paljon allekirjoittajia, kuin tehdä aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kansalaisaloiteoikeus ei koske kansainvälisten velvoitteiden rikkomista, jos olen oikein ymmärtänyt. Käsitykseni mukaan kansalaisaloiteoikeuden piiriin kuuluisi kuitenkin direktiivin täytäntöönpano mahdollisimman harmittomasti. Omatekoista lakiesitystä voisi myös tarjota puolueille ja poliitikoille. Avoimen ministeriön osoite on https://avoinministerio.fi/ .

Miten voitte auttaa asiassani? Jos olet koodaaja niin voit yrittää kirjoittaa lakiesitystekstiä Avoimen ministeriön sivuille.

Silloin on hyvä mainita tekstissä, että toiset saavat plagioda tekstiä omaan lakiesitystekstiin. Lakien kirjoittaminen muistuttaa jossain määrin tietokoneohjelmien koodaamista. Oletan että tekstin pohjaksi saa kopioida voimassaolevaa lainsäädäntöä http://www.finlex.fi sivuilta ja myös tekstiä direktiivistä https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524389497026&uri=CELEX:32017L0853.

Jos osaat lainvalmistelua niin voit tulla mukaan Avoimeen ministeriöön lakien kirjoittamiseen, toivotan myös osaamattomat tervetulleiksi.

Jos sinulla on harrastus, jonka voit väliaikaisesti lopettaa niin voit keskeyttää sen ja tulla mukaan.

Jos olet juridiikan asiantuntija niin voit kommentoida toisten lakiesitystekstejä, esimerkiksi siitä täyttävätkö ne mielestäsi direktiivin vaatimukset.

Jos olet videopeliaddikti voit yrittää lopettaa väliaikaisesti videopelien pelaamisen ja lukea juttujani aiheesta ja kommentoida niitä omasta näkökulmastasi.

Voit ehkä tiedottaa asiasta kiinnostuneille, esimerkiksi jakamalla sosiaalisessa mediassa.

Voit osallistua keskusteluun asiasta keskustelupalstoilla, toisilla keskustelupalstoilla saa kirjoittaa nimimerkillä.

Voit lobata kansanedustajia, esimerkiksi kertoa, että et halua luopua lippaista. Käytä kuitenkin ehdottomasti kohteliasta kieltä. Vihaposti ei aja asiaa. Sen että kannattaako kansanedustajia suositella vastaamaan jaa vai ei tietää vasta kun esitys julkaistu tai ehkä vasta sitten kun se on äänestystä vaille valmis.

Voit lähettää palautetta aiheesta minulle sähköpostilla. Sähköposteissa on hyvä erikseen mainita, haluaako niiden päätyvän julkisuuteen vai haluaako, että minä en niitä julkaise. Jos aivan erityisesti et halua viestejäsi tästä aiheesta minulle julkisuuteen, niin suosittelen lähettämään ne tekstiviesteinä joihin on selvästi kirjoitettu, että ne eivät saa päätyä julkisuuteen.

Jos tiedät sellaista sisäpiiritietoa aiheesta, jonka voit laillisesti kertoa niin voit sen kertoa julkisesti sivuillani tai keskustelupalstoilla tai lähettää sen minulle.

Tiedottaa aiheesta laajalti. On kuitenkin hyvä välttää häiritsemistä asialla henkilöitä jotka eivät siitä halua kuulla.

Antamalla palautetta tästä aiheesta minulle. Asiallinen kielteinenkin palaute on minulle tervetullutta.

Olemalla valmiina allekirjoittamaan kansalaisaloite. Aikaa sen allekirjoittamiseen saattaa jäädä kovin vähän.

Olemalla valmiina osallistumaan keskusteluun hallituksen esityksestä. Siihen voi valmistautua lukemalla kirjoituksiani ja seuraamalla tilannetta sivuiltani. Myös muista lähteistä on hyvä ottaa selvää aiheesta.

Huomauttamalla minulle jos rikon käyttöehtoja, sääntöjä tai lakia erehdyksessä. Nyt kiireessä en jaksa niitä ehkä tarkkaan lukea. Siitä että kommenttejani poistetaan tai merkitään roskapostiksi, en voi päätellä sitä miksi niin on tehty.

Asiaani ajaisi jos muutkin kirjoittaisivat aiheestani Uusi Suomi verkkolehden http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ blogipalveluun. Sopisi tästä kirjoittaa myös paperisiin sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.

Kaipaan mukaan kamppailuuni asiani puolesta henkilöitä, jotka osaisivat auttaa teknisissä ongelmissa. Tällä hetkellä haluaisin vaihtaa blogini osoitteen muotoon http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/  http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ osoitteesta.

Facebook-sivuni jolla yritän ajaa asiaani on https://www.facebook.com/asepolitiikka/ . Suuri osa tästä tekstistä on itseplagioitu siellä olevista kirjoituksista. Siellä on myös linkkejä tähän aiheeseen.

Perustin myös https://asepolitiikka.blogspot.fi/ blogin. Aion julkaista täällä julkaisemani kirjoitukset myös siellä.

Sähköpostiosoitteeni on aarokustaa@gmail.com .

Puhelinnumeroni on 358468436279

]]>
1 http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254511-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-4#comments Arvoliberaalius Aselaki Euroopan unioni Hallussapito Sisäministeriö Fri, 27 Apr 2018 14:15:37 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarojuhanakustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254511-tuliasedirektiivi-ja-suomen-laki-4
Uusimmat Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat tuottaneet jo hyvää tulosta http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254480-uusimmat-venajan-vastaiset-talouspakotteet-ovat-tuottaneet-jo-hyvaa-tulosta <p>&rdquo;<em>Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi joutuneet yritykset vaativat noin 100 miljardia ruplaa maksuvalmiutensa säilyttämiseksi</em>&rdquo;.</p><p>Oheinen oli uutisotsikko Interfax-uutissivustolla 20.4.2018 venäjänkielisenä (<a href="http://www.interfax.ru/business/609482"><u>Интерфакс 20.4.2018</u></a>). Yhdysvallat oli asettanut vain pari viikkoa aikaisemmin 6.4.2018 Venäjälle uusia talouspakotteita.</p><p>100 miljardia ruplaa vastaa noin 1,3 miljardia euroa. Summa on siis suuri, jota venäläisyritykset vaativat valtiolta korvattavaksi Yhdysvaltain asettamien pakotteiden johdosta.</p><p>&ldquo;<em>50 Richest Russians Lose Close to $12Bln After Latest U.S. Sanctions</em>&rdquo;.</p><p><em>&ldquo;Russia&#39;s wealthiest oligarchs lose $16bn in the day after US imposes sanctions</em>&rdquo;.</p><p>Oheiset olivat uutisotsikkoja puolestaan englanninkielisessä venäläislehdessä (<a href="https://themoscowtimes.com/news/50-richest-russians-lost-close-12-bln-after-latest-us-sanctions-61097"><u>The Moscow Times 9.4.2018</u></a>) ja isobritannialaislehdessä (<a href="https://www.independent.co.uk/news/business/news/russian-oligarchs-us-sanctions-losses-shares-drop-oleg-deripaska-putin-vladimir-potanin-a8297801.html"><u>Independent 10.4.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>50 rikkainta venäläistä menetti lähelle 12 miljardia dollaria viimeisten Yhdysvaltain pakotteiden jälkeen</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Venäjän rikkaimmat oligarkit menettivät 16 miljardia dollaria Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden jälkeisenä päivänä</em>&rdquo;.</p><p>Kuinka Venäjä ja Venäjän talous kestää uusimmat pakotteet?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yhdysvaltain 6.4.2018 asettamat uudet pakotteet (<a href="https://www.treasury.gov/resource-center/sanctions/OFAC-Enforcement/Pages/20180406.aspx"><u>U.S. Department of the Treasury 6.4.2018</u></a>) koskevat 24 venäläishenkilöä, joista 12 voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä ja 12 presidentti Vladimir Putinin läheisenä valtion virkamiehenä. Joissakin lehtikirjoituksissa jako oligarkkiliikemiehiin ja virkamiehiin on kirjattu hieman toisin (esim. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10148869"><u>Yle 6.4.2018</u></a>).</p><p>Pakotelistan venäläishenkilöt:</p><p><strong>Andrei Igorevi</strong><strong>tš </strong><strong>Akimov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D0%BA%D0%B8%D0%BC%D0%BE%D0%B2,_%D0%90%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%B5%D0%B9_%D0%98%D0%B3%D0%BE%D1%80%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Андрей Игоревич Акимов</u></a>) on mm. Gazprombankin (<a href="http://www.gazprombank.ru/"><u>Газпромбанк</u></a>) hallintoneuvoston puheenjohtaja. Gazprombank on lainakannaltaan Venäjän kolmanneksi suurin pankki, jonka Venäjän suurin yhtiö ja maailman suurin maakaasun tuottaja Gazprom (<a href="http://www.gazprom.ru/"><u>Газпром</u></a>) perusti vuonna 1990 tarjoamaan pankkipalveluja kaasualan yrityksille. Pankki siis mm. rahoittaa ja lainottaa Gazpromin kaasuhankkeita, joissa on myös kolmansia osapuolia lainanottajina. Andrei Akimovia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Vladimir Leonidovitš &nbsp;Bogdasnov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%BE%D0%B3%D0%B4%D0%B0%D0%BD%D0%BE%D0%B2,_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80_%D0%9B%D0%B5%D0%BE%D0%BD%D0%B8%D0%B4%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Владимир Леонидович Богданов</u></a>) on mm. useiden Surgutneftegazin &nbsp;(<a href="https://www.surgutneftegas.ru/"><u>Сургутнефтегаз</u></a>) tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. Surgutneftegaz on yksi Venäjän suurimmista öljy- ja kaasuyhtiöistä. Vladimir Bogdasnovia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Oleg </strong><strong>Vladimirovi<strong>tš</strong> Deripaska</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%94%D0%B5%D1%80%D0%B8%D0%BF%D0%B0%D1%81%D0%BA%D0%B0,_%D0%9E%D0%BB%D0%B5%D0%B3_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Олег Владимирович Дерипаска</u></a>) on suuromistajana mm. Bazovyi element -investointirahastossa (<a href="http://www.basel.ru/"><u>Базовый элемент</u></a>), joka puolestaan hallitsee Rusal-alumiinituotantoyhtiötä (Российский алюминий, <a href="https://rusal.ru/investors/info/"><u>Русал</u></a>), Gaz-autonvalmistajaa (<a href="http://gazgroup.ru/company/structure/"><u>Группа ГАЗ</u></a>), Aviacor-lentokonevalmistajaa (<a href="http://www.aviacor.ru/"><u>Авиакор</u></a>) ja Ingosstrakh-vakuutusyhtiötä (<a href="https://www.ingos.ru/"><u>Ингосстрах</u></a>). Deripaska omistaa myös mm. 27,8 prosenttia Norilski nikel -kaivosyhtiön (<a href="https://www.nornickel.ru/"><u>Норильский никель</u></a>) osakkeista. Norilski nikel -kaivosyhtiöllä on nikkelijalostamo Suomen Harjavallassa. Venäjän kansalaisuuden lisäksi Deripaskalla on myös Kyproksen kansalaisuus. Oleg Deripaskaa voidaan pitää merkittävänä oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Aleksei Gennadivitš Djumin</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%94%D1%8E%D0%BC%D0%B8%D0%BD,_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B5%D0%B9_%D0%93%D0%B5%D0%BD%D0%BD%D0%B0%D0%B4%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Алексей Геннадьевич Дюмин</u></a>) toimi presidentti Vladimir Putinin henkivartioston varajohtajana vuodesta 2012 vuoteen 2016. Helmikuussa 2016 Djuminista tuli Tulan alueen kuvernööri. Vuonna 2014 Djumin johti Venäjän kannalta onnistuneesti Ukrainan syrjäytetyn presidentti Viktor Janukovitšin siirtoa Ukrainasta Venäjälle, mitä Putin on arvostanut. Aleksei Djuminia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Mihail Efimovi</strong><strong>tš</strong><strong> Fradkov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D1%80%D0%B0%D0%B4%D0%BA%D0%BE%D0%B2,_%D0%9C%D0%B8%D1%85%D0%B0%D0%B8%D0%BB_%D0%95%D1%84%D0%B8%D0%BC%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Михаил Ефимович Фрадков</u></a>) on toiminut Venäjän strategisen tutkimusinstituutista johtajana 4.1.2017 alkaen. Sitä ennen hän on toiminut Venäjän federaation ulkomaan tiedustelupalvelun (<a href="http://svr.gov.ru/"><u>СВР</u></a>) johtajana vuosina 2007-2016 ja Venäjän federaation turvallisuusneuvoston (<a href="http://www.scrf.gov.ru/"><u>СБРФ</u></a>) pysyvänä jäsenenä vuosina 2004-2016. Mihail Fradkovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Sergei Aleksandrovitš Fursenko</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D1%83%D1%80%D1%81%D0%B5%D0%BD%D0%BA%D0%BE,_%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B3%D0%B5%D0%B9_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Сергей Александрович Фурсенко</u></a>) toimi Venäjän jalkapalloliiton (<a href="https://www.rfs.ru/"><u>РФС</u></a>) &nbsp;kolmantena puheenjohtajana ja on nyt Venäjällä järjestettävien vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen (<a href="https://ru.fifa.com/worldcup/"><u>ЧМ-2018</u></a>) venäläinen taustahahmo. Sergei Fursenkoa ei voi pitää oligarkkiliikemiehenä vaan Putinin henkilökohtaisena ystävänä, vaikka Fursenko onkin toiminut 2010-luvulla Gazpromissa ja Gazpromin pietarilaisen Lentransgazin-tytäryhtiön (<a href="http://spb-tr.gazprom.ru/press/news/2008/01/ooo-lentransgaz-pereimenovano-v-ooo-gazprom-transgaz-sankt-peterburg/"><u>Лентрансгаз</u></a>) pääjohtajana.</p><p><strong>Oleg Markovitš Govorun</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%BE%D0%B2%D0%BE%D1%80%D1%83%D0%BD,_%D0%9E%D0%BB%D0%B5%D0%B3_%D0%9C%D0%B0%D1%80%D0%BA%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Олег Маркович Говорун</u></a>) toimii&nbsp; Kremlissä Sosiaalisen ja taloudellisen yhteistyön puhemiehistön päällikkönä (<a href="http://kremlin.ru/catalog/persons/273/biography"><u>начальник Управления Президента по социально-экономическому сотрудничеству</u></a>) Itsenäisten valtioiden yhteisön (<a href="http://www.cis.minsk.by/"><u>СНГ</u></a>) jäsenvaltioiden, Abhasian tasavallan ja Etelä-Ossetian tasavallan kanssa. Oleg Govorunia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Suleiman Abusaidovitš </strong><strong>Kerimov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D1%80%D0%B8%D0%BC%D0%BE%D0%B2,_%D0%A1%D1%83%D0%BB%D0%B5%D0%B9%D0%BC%D0%B0%D0%BD_%D0%90%D0%B1%D1%83%D1%81%D0%B0%D0%B8%D0%B4%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Сулейман Абусаидович Керимов</u></a>) hallinnoi Nafta Moskva -sijotusholdingyhtiötä (<a href="http://www.naftamoskva.ru/"><u>Нафта Москва</u></a>). Nafta Moskvan kautta Kerimov omisti yli neljä prosenttia Gazpromista (<a href="http://www.gazprom.ru/"><u>Газпром</u></a>), noin kuusi prosenttia valtiojohtoisesta Sberbank-pankista (<a href="https://www.sberbank.ru/ru/person"><u>Сбербанк</u></a>) ja noin 75 prosenttia Polymetal-kultakaivosyhtiöstä (<a href="https://www.polymetalinternational.com/ru/"><u>Полиметалл</u></a>), mutta nyttemmin Nafta Moskva on luopunut näistä omistuksista. Tällä hetkellä Nafta Moskva omistaa osakkeita Rostelecomista (<a href="https://www.rostelecom.ru/mainpage/"><u>Ростелеком</u></a>) ja Polyjuksesta (<a href="http://polyus.com/ru/"><u>Полюс</u></a>). Kerimov on mukana myös rakentamisessa (<a href="https://www.pik.ru/"><u>ПИК группа</u></a>) kuten monessa muussakin venäläisyhtiössä. Suleiman Kerimovia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Vladimir Aleksandro<strong>vitš</strong> Kolokoltsev</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D1%8C%D1%86%D0%B5%D0%B2,_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Владимир Александрович Колокольцев</u></a>) on Venäjän sisäministeri, jonka sisäministeri Petteri Orpo tapasi 26.1.2016 Vantaalla Königstedtin kartanossa, kun itärajan yli Suomeen alkoi tulvia turvapaikanhakijoita. Vladimir Kolokoltsevia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Konstantin Iocifovi</strong><strong>tš</strong> <strong>Kosatšev</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%BE%D1%81%D0%B0%D1%87%D0%B5%D0%B2,_%D0%9A%D0%BE%D0%BD%D1%81%D1%82%D0%B0%D0%BD%D1%82%D0%B8%D0%BD_%D0%98%D0%BE%D1%81%D0%B8%D1%84%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Константин Иосифович Косачев</u></a>) toimii Venäjän parlamentin liittoneuvoston (<a href="http://www.council.gov.ru/"><u>Совет Федерации</u></a>) kansainvälisten asioiden puheenjohtajana. Konstantin Kosatševia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Andrei Leonidovi</strong><strong>tš</strong><strong> Kostin</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%BE%D1%81%D1%82%D0%B8%D0%BD,_%D0%90%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%B5%D0%B9_%D0%9B%D0%B5%D0%BE%D0%BD%D0%B8%D0%B4%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Андрей Леонидович Костин</u></a>) on Venäjän valtion enemmistöomisteisen BTB-pankin (<a href="https://www.vtb.ru/"><u>ВТБ</u></a>) hallituksen puheenjohtaja. Andrei Kostinia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Aleksei </strong><strong>Borisovitš </strong><strong>Miller</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D0%BB%D0%BB%D0%B5%D1%80,_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B5%D0%B9_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Алексей Борисович Миллер</u></a>) on Venäjän suurimman yrityksen ja maailman suurimman julkisen sektorin energiayhtiö Gazpromin (<a href="http://www.gazprom.ru/"><u>Газпром</u></a>) hallituksen varapuheenjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, toisin sanoen toimitusjohtaja. Aleksei Milleriä voidaan pitää merkittävänä oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Nikolai Platonovitš Patrušev</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B0%D1%82%D1%80%D1%83%D1%88%D0%B5%D0%B2,_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B9_%D0%9F%D0%BB%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Николай Платонович Патрушев</u></a>) oli Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n (<a href="http://www.fsb.ru/"><u>ФСБ</u></a>) päällikkö vuoden 1999 elokuusta toukokuuhun 2008. Tämän jälkeen hän on toiminut Venäjän federaation turvallisuusneuvoston (<a href="http://www.scrf.gov.ru/"><u>СБРФ</u></a>) sihteerinä. Nikolai Patruševia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Vladislav Matusovitš Reznik</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B5%D0%B7%D0%BD%D0%B8%D0%BA,_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D1%81%D0%BB%D0%B0%D0%B2_%D0%9C%D0%B0%D1%82%D1%83%D1%81%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Владислав Матусович Резник</u></a>) on entisen Rus-vakuutusyhtiön (nykyinen Ergo, <a href="https://ergo.ru/"><u>ЭРГО Русь</u></a>) hallituksen puheenjohtaja ja duuman finanssikomitean puheenjohtaja sekä vakuutusyhtiö Rosgosstrakhin (<a href="https://www.rgs.ru/"><u>Росгосстрах</u></a>) entinen hallituksen puheenjohtaja. Vladislav Reznikia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Igor Arkadievitš Rotenberg</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%82%D0%B5%D0%BD%D0%B1%D0%B5%D1%80%D0%B3,_%D0%98%D0%B3%D0%BE%D1%80%D1%8C_%D0%90%D1%80%D0%BA%D0%B0%D0%B4%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Игорь Аркадьевич Ротенберг</u></a>) on Arkadi Rotenbergin poika. Arkadi Rotenberg kuuluu liikemiesryhmään, joka osti Helsingin Hartwall-areenan Hjallis Harkimolta. Osaltaan jo aikaisemmin vuonna 2014 asetettujen pakotteiden johdosta Arkadi Rotenberg on siirtänyt omaisuuttaan poikansa Igorin nimiin. Arkadi Rotenberg on omistanut Suomessa mm. Långvik Capitalia. Långvik Capitalista hän myi osuutensa myöhemmin veljenpojalleen Romanille, jolla on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Igor Rotenberg omistaa 79 prosenttia isältään ostamansa öljy- ja kaasukenttien porausurakoitsija Gazbrom Bureniesta (<a href="http://www.burgaz.ru/"><u>Газпром бурение</u></a>), joka on öljy- ja kaasulaitosten rakentamista harjoittavan Stroygazmontazhin (<a href="http://www.ooosgm.ru/"><u>Стройгазмонтаж</u></a>) tytäryhtiö. Kyseiset yhtiöt toimivat Gazpromille. Igor Rotenbergia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Kirill Nikolaevitš </strong><strong>š</strong><strong>amalov</strong> (<a href="http://www.forbes.ru/profile/315185-shamalov"><u>Кирилл Николаевич Шамалов</u></a>) on Siburin (<a href="https://www.sibur.ru/"><u>Сибур Холдинг</u></a>) hallituksen jäsen. Sibur on Venäjän suurin integroitu kaasunjalostus- ja petrokemian yritys. Kirill Šamalov on naimisissa Innopraktika-rahaston <a href="https://innopraktika.ru/"><u>(Иннопрактика</u></a>) johtajan Jekaterina Tihonovan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%B8%D1%85%D0%BE%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B0,_%D0%95%D0%BA%D0%B0%D1%82%D0%B5%D1%80%D0%B8%D0%BD%D0%B0_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0"><u>Екатерина Владимировна Тихонова</u></a>) kanssa, joka on Vladimir Putinin tytär. Kirill Šamalovia voidaan pitää sekä oligarkkiliikemiehenä että Putinin henkilökohtaisena tuttuna.</p><p><strong>Jevgeni Mihailovi</strong><strong>t</strong><strong>š</strong><strong> <strong>š</strong>kolov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%B2,_%D0%95%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%B9_%D0%9C%D0%B8%D1%85%D0%B0%D0%B9%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Евгений Михайлович Школов</u></a>) on sisäasiainministeriön taloudellisen turvallisuuden ja korruption vastaisen osaston (<a href="https://мвд.рф/mvd/structure1/Glavnie_upravlenija/Glavnoe_upravlenie_jekonomicheskoj_bezop"><u>МВД России</u></a>) entinen päällikkö ja nykyisin presidentin avustaja presidentin hallinnon virkamiesten ja henkilöstön toiminnan valvonnassa (<a href="http://kremlin.ru/catalog/persons/313/biography"><u>ППРФ</u></a>). Jevgeni Školovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Andrei Vladimirovitš Skotš</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BA%D0%BE%D1%87,_%D0%90%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%B5%D0%B9_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Андрей Владимирович Скоч</u></a>) on duuman varajäsen, liikemiesmiljardööri, metallurgian ja kaivostoiminnan asiantuntijaneuvoston puheenjohtaja, Pokolenie-rahaston (<a href="http://pokoleniefond.ru/"><u>фонд Поколение</u></a>) toimitusjohtaja sekä Metalloinvestin (<a href="http://www.metalloinvest.com/"><u>Металлоинвест</u></a>) osaomistaja. Andrei Skotšia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Aleksandr Porfiryevitš </strong><strong>Toršin</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%BE%D1%80%D1%88%D0%B8%D0%BD,_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80_%D0%9F%D0%BE%D1%80%D1%84%D0%B8%D1%80%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Александр Порфирьевич Торшин</u></a>) on liittoneuvoston entinen puheenjohtaja, mutta yhdysvaltalaislähteiden mukaan hän olisi ollut toimija yhteyksissä venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja pessyt rahaa Venäjältä Trumpin vaalikampanjaan. Aleksandr Toršinia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Vladimir Vasilevitš Ustinov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A3%D1%81%D1%82%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B2,_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80_%D0%92%D0%B0%D1%81%D0%B8%D0%BB%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87_(%D1%8E%D1%80%D0%B8%D1%81%D1%82)"><u>Владимир Васильевич Устинов</u></a>) oli Venäjän vanha oikeusministeri vuoteen 2008 saakka ja entinen valtakunnansyyttäjä. Vladimir Ustinov oli Putinin keskeinen vaikuttaja Mihail Hodorkovskiin ja Jukos-öljy-yhtiöön ja muihin yhtiön omistajiin kohdistuneissa rikostutkinnoissa ja muissa toimissa. Vladimir Ustinovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Timur Samirovitš Valiulin</strong> (<a href="https://мвд.рф/mvd/Rukovodstvo/item/782803/"><u>Тимур Самирович Валиулин</u></a>) on toiminut monissa valtion talousrikostutkinnan tehtävissä. Presidentin asetuksella 4.9.2012 Timur Valiulin nimitettiin Venäjän federaation sisäasiainministeriön ääriliikkeistä vastaavan pääosaston (<a href="https://мвд.рф/mvd/structure1/Glavnie_upravlenija/Glavnoe_upravlenie_po_protivodejstviju_j"><u>Главное управление по противодействию экстремизму</u></a>) päälliköksi. Timur Valiulinia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Viktor Feliksovitš Vekselberg</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%92%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B5%D0%BB%D1%8C%D0%B1%D0%B5%D1%80%D0%B3,_%D0%92%D0%B8%D0%BA%D1%82%D0%BE%D1%80_%D0%A4%D0%B5%D0%BB%D0%B8%D0%BA%D1%81%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Виктор Феликсович Вексельберг</u></a>) on venäläis-brittiläisen TNK-BP-öljy-yhtiön (ТНК-BP) merkittävä omistaja. Vekselberg on pääjohtaja myös Renova-sijoitusyhtiössä (<a href="http://www.renova.ru/"><u>Ренова</u></a>), joka on keskittynyt alumiiniin, öljyyn, energiaan ja televiestintään. Viktor Vekselbergia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.</p><p><strong>Alexandr Alexandro</strong><strong>vitš</strong><strong> Žarov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%96%D0%B0%D1%80%D0%BE%D0%B2,_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Александр Александрович Жаров</u></a>) on Venäjän viestinnän, tietotekniikan ja viestintävälineiden valvontayksikön (<a href="https://rkn.gov.ru/"><u>Роскомнадзор</u></a>) pääjohtaja. Yksikkö ohjaa mm. Venäjän alueella estettyjen tai rajoitettujen internetsivustojen toimintaa, viimeaikaisena esimerkkeinä LinkedIn ja Telegram. Alexander Žarovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p><strong>Viktor Vasiliyevi</strong><strong>tš</strong><strong> Zolotov</strong> (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%97%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D1%82%D0%BE%D0%B2,_%D0%92%D0%B8%D0%BA%D1%82%D0%BE%D1%80_%D0%92%D0%B0%D1%81%D0%B8%D0%BB%D1%8C%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Виктор Васильевич Золотов</u></a>) on nykyinen Venäjän kansalliskaartin (<a href="http://rosgvard.ru/"><u>Росгвардия</u></a>) johtaja ja Venäjän turvallisuusneuvoston (<a href="http://www.scrf.gov.ru/"><u>СБРФ</u></a>) jäsen. Viktor Zolotovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yhdysvaltain tuoreimmalla pakotelitalla ovat myös seuraavat Venäjään liittyvää 13 yritystä. Joissakin lehtikirjoituksissa on nimetty vain 12 yritystä.</p><p><strong>Agroholding Kuban</strong> (<a href="http://www.ahkuban.ru/" target="_blank"><u>АгроХолдинг Кубань</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Oleg Deripaska</strong>.</p><p><strong>Basic Element Limited</strong> (<a href="http://www.basel.ru/"><u>Базовый элемент</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Oleg Deripaska</strong>.</p><p><strong>B-Finance Ltd</strong> (<a href="https://www.bloomberg.com/research/stocks/private/snapshot.asp?privcapId=271390881"><u>B-Finance Ltd</u></a> , ei kotisivua), pakotelinkkinä <strong>Oleg Deripaska</strong>.</p><p><strong>En+ Group</strong> (<a href="http://eng.enplus.ru/en/investors.html"><u>En+ Group</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Oleg Deripaska</strong>.</p><p><strong>Gaz Group</strong> (<a href="http://gazgroup.ru/company/structure/"><u>Группа ГАЗ</u></a>), pakotelinkkeinä <strong>Oleg Deripaska</strong> ja <strong>Russian Machines</strong> (<a href="http://www.rm.ru/"><u>Русские машины</u></a>).</p><p><strong>Gazprom Burenie</strong> (<a href="http://www.burgaz.ru/"><u>Газпром бурение</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Igor Rotenberg</strong>.</p><p><strong>EuroSibEnergo</strong> (<a href="https://www.eurosibenergo.ru/ru/"><u>ЕвроСибЭнерго</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Oleg Deripaska</strong> ja <strong>En+ Group</strong> (<a href="http://eng.enplus.ru/en/investors.html"><u>En+ Group</u></a>).</p><p><strong>Ladoga Menedzhment</strong> (<a href="https://sbis.ru/contragents/7729442761/770301001"><u>Ладога менеджмент</u></a>, ei kotisivua), pakotelinkkinä <strong>Kirill šamalov</strong>.</p><p><strong>NPV Engineering</strong> (<a href="https://www.bloomberg.com/research/stocks/private/snapshot.asp?privcapId=271354617"><u>ЭнПиВи Инжиниринг</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Igor Rotenberg</strong>.</p><p><strong>Renova</strong> (<a href="http://www.renova.ru/"><u>Ренова</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Viktor Vekselberg</strong>.</p><p><strong>Rosoboroneksport</strong> (<a href="http://roe.ru/"><u>Rosoboroneksport Рособоронэкспорт</u></a>), pakotelinkkinä <strong>Rosteh</strong> (<a href="http://rostec.ru/"><u>Ростех</u></a>).</p><p><strong>Russian Machines</strong> (<a href="http://www.rm.ru/"><u>Русские машины</u></a>), pakotelinkkeinä <strong>Oleg Deripaska</strong> ja <strong>Basic Element Limited</strong> (<a href="http://www.basel.ru/"><u>Базовый элемент</u></a>).</p><p><strong>Rusal</strong> (Российский алюминий, <a href="https://rusal.ru/investors/info/"><u>Русал</u></a>), pakotelinkkinä <strong>En+ Group</strong> (<a href="http://eng.enplus.ru/en/investors.html"><u>En+ Group</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä on irvailtu, että uudella pakotelistalla olevat 24 henkilöä olisi valittu Kremlin puhelinluettelosta. &nbsp;Venäjä on siten vähätellyt Yhdysvaltain toimintaa.</p><p>Nuo pakotelistan henkilöt ovat siis joko venäläisiä oligarkkiliikemiehiä tai valtionhallinnon keskeisiä vaikuttajia. Pakotelistan yritykset liittyvät nimettyihin oligarkkiliikemiehiin.</p><p>Monilla listalla olevilla talouselämän vaikuttajilla on ollut keskinäistä yhteistyötä erilaisissa Venäjän talousjärjestelyissä Neuvostoliiton hajoamista alkaen aikana aina näihin päiviin saakka. Yhteistyökuvioita on edelleen olemassa ja niitä harjoitetaan tarpeen ja päämärän mukaan. Muutama nimi listalla on mielestäni vanhoja suuruuksia, mutta Yhdysvalloilla lienee parempi tieto, millä perusteilla pakotelista on lopulta koottu. Joka tapauksessa pakotelista ei mikään ole Kremlin puhelinluettelo, kaukana siitä.</p><p>Pakotelistalla olevien keskinäisestä yhteistyöstä yhtenä esimerkkinä historiassa ovat Suleiman Kerimov ja Oleg Deripaska, jotka vuonna 2001 toimivat yhdessä kaapatessaan Andrei Andrejevilta (Андрей Андреев) teräsyhtiö Nostaa (Носта), joka on nykyisin Uralskaja Stal (<a href="http://www.metalloinvest.com/business/steel/ural-steel/"><u>Уральская сталь</u></a>). Nykyinen Uralskaja Stal on omistuksellisesti puolestaan osa Metalloinvestia (<a href="http://www.metalloinvest.com/"><u>Металлоинвест</u></a>) sekä Ingosstrakh-vakuutusyhtiötä (<a href="https://www.ingos.ru/"><u>Ингосстрах</u></a>). Metalloinvestin yksi omistaja on puolestaan pakotelistalla oleva Andrei Vladimirovitš Skotš. Pakotelistan henkilöt ja yritykset muodostavat moninaisen kudelman, joista esimerkkejä löytyisi runsaasti.</p><p>Kaksi nimeä ja yksi yhtiö pomppaavat Yhdysvaltain pakotelistalla ylitse muiden. Nimet ovat Oleg Deripaska sekä Aleksei Miller ja tuo yksi yhtiö on puolestaan Gazprom, joka ei siis ole pakotelistalla. Yhdysvallat on kuitenkin selvästi ottanut kohteeksi Gazpromin, mutta itse yritys on liian iso pakotelistalle asetettavaksi.</p><p>Pakotteiden piirissä on sen sijaan Gazpromin piiriin kuuluvia yrityksiä pakotelistan oligarkkiliikemiesten kautta, kuten yritykset Gazprombank, Lentransgaz ja Stroygazmontazh. Pakotelistalla oleva Aleksei Miller on Gazpromin hallituksen varapuheenjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, toisin sanoen toimitusjohtaja.</p><p>Suomessa on syytä olla tarkkana, kun Gazprom on mukana Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, jos putkesta on tulossa todella totta. Suomen ei ole syytä liittyä missään muodossa Yhdysvaltain pakotelistalla olevaan venäläishylkiöporukkaan.</p><p>Pakoteuutisoinnin yhteydessä läntisissä tiedotusvälineissä on nostettu Oleg Deripaskan nimi, koska hänen omistamansa alumiiniyhtiö Rusalin arvo romahti välittömästi 6.4.2018 tapahtuneen pakoteuutisoinnin jälkeen.</p><p>6.4.2018 jälkeen näihin päiviin saakka Rusal on menettänyt pörssiarvostaan lähes 70 prosenttia. Rusalin osake oli 24.4.2018 mennessä esimerkiksi Hongkongin pörssissä halventunut 4,64 Hongkongin dollarista 1,51 Hongkongin dollariin. Myös ruplan arvo on hieman pudonnut Yhdysvaltain uusien pakotteiden asettamisen jälkeen.</p><p>Ruplan nousevakurssi on pudonnut pakotejulkistuksen jälkeen viitisen prosenttia suhteessa dollariin joulukuun 2016 tasolle ja kuutisen prosenttia suhteessa euroon kesän 2016 tasolle. Ruplan arvo ei kuitenkaan ole oleellisin pakotevaikutuksissa. Ei ole ollut tähänkään saakka, kun vuodesta 2014 tähän päivään rupla on menettänyt ulkoisesta arvostaan noin puolet.</p><p>Pakotelista osoittaa, että Yhdysvallat tuntee melko hyvin Venäjän taloudellisen päätöksentekoon liittyvät lainalaisuudet ja toimintamallit. Yhdysvallat näyttäisi tällä kertaa tietävän, miten Venäjän talouteen voidaan vaikuttaa pakotteiden avulla. Olisin kuitenkin lisännyt listalle vielä Kaspersky Lab -tietoturvayhtiön (<a href="https://www.kaspersky.com/"><u>Kaspersky Lab</u></a>) omistajan Jevgeni Valentinovitš Kasperskin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B0%D1%81%D0%BF%D0%B5%D1%80%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9,_%D0%95%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%B9_%D0%92%D0%B0%D0%BB%D0%B5%D0%BD%D1%82%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Евгений Валентинович Касперский</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yhteistä suurimmalle osalle listalla oleville henkilöille on, että kuuluvat presidentti Putinin sisäpiiriin ja Venäjän taloudelliseen hallinto- ja toimintamalliin, jonka muodostaminen aloitettiin pian vuoden 2000 jälkeen. Tuosta hallinto- ja toimintamallista enemmän jäljempänä tässä ylipitkässä kirjoituksessa.</p><p>Kun tutustuu noiden pakotehenkilöiden historiaan, monelle on yhteistä toimiminen Pietarissa ja entisessä Leningradissa samaan aikaan kuin Vladimir Putin. Vuonna 1952 syntynyt Putin on siis pietarilainen ja KGB:n kasvatti.</p><p>Putin työskenteli KGB:lle 16 vuoden ajan vuosina 1975-1991 ja toimi sen jälkeen Pietarin kaupungin apulaispormestarina vuosina 1994-1998 ennen siirtymistä Moskovaan. Monet nyt Putinin lähipiiriin kuuluvat ja Yhdysvaltain tuoreimmalla pakotelistalla olevat ovat toimineet 1990-luvulla Pietarissa tai ovat muutoin linkittyneet Pietariin tai vanhaan Leningradiin. Jos ei muuta, monet ovat syntyneet Pietarissa 1950-luvun alkupuolella Putinin tapaan.</p><p>Hieman Putinia nuorempi vuonna 1954 Leningradissa syntynyt Sergei Fursenko opiskeli samaan aikaan Putinin kanssa Leningradin yliopistossa 1970-luvun alussa. Vuonna 1996 he perustivat kuuden muun henkilön kanssa Ozero-nimisen osuuskunnan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B7%D0%B5%D1%80%D0%BE_(%D0%BA%D0%BE%D0%BE%D0%BF%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%82%D0%B8%D0%B2)"><u>Озеро</u></a>) Kiimajärven (Комсомольское) rannalle Karjanlankannaksella. Ozero on suomennettuna &rdquo;järvi&rdquo;.</p><p>Leningradissa vuonna 1962 syntynyt Aleksei Miller toimi puolestaan vuosina 1991-1996 Pietarin kaupungin ulkosuhteiden toimiston apulaisosastopäällikkönä ja osastopäällikkönä. Ulkosuhteista vastaavan komitean puheenjohtaja oli tuolloin Vladimir Putin.</p><p>Leningradissa vuonna 1951 syntynyt Nikolai Patrušev on Putinin tapaan KGB-mies nimenomaan Leningradista. Molemmilla on KGB-juuret 1970-luvulta. Vuonna 1998 Patrušev korvasi Kremlissä Putinin, kun Putin siirtyi ensiksi FSB:n pääjohtajaksi ja myöhemmin pääministeriksi elokuussa 1999.</p><p>Leningradissa vuonna 1973 syntyneen Igor Rotenbergin isä Arkadi Rotenberg oli vuodesta 1998 Pietarin Judo-Neva-judokerhon johtaja yhdessä Gennadi Timtšenkon (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%B8%D0%BC%D1%87%D0%B5%D0%BD%D0%BA%D0%BE,_%D0%93%D0%B5%D0%BD%D0%BD%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%B9_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Геннадий Николаевич Тимченко</u></a>) kanssa Vladimir Putinin ideasta. Kyseisen judokerhon kunniapuheenjohtaja oli tuolloin Vladimir Putin.</p><p>Viktor Zolotov tutustui tiettävästi Putiniin Pietarissa 1990-luvulla. Myös hänellä on Putinin tapaan vahva tiedustelupalvelutausta. Pietarin pormestari Anatoli Sobtšak (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BE%D0%B1%D1%87%D0%B0%D0%BA,_%D0%90%D0%BD%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D0%B9_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Анатолий Александрович Собчак</u></a>) palkkasi Zolotovin henkivartijaksi, jossa tehtävässä hän tutustui apulaispormestari Putiniin. &nbsp;Putin-Zolotov-parivaljakon yhteisiä harrastuksia olivat nyrkkeily ja judo. Vuonna 1996 Zolotov irtisanottiin kuitenkin turvallisuuspalvelusta, jonka jälkeen hän työskenteli liikemies Roman Tsepovin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A6%D0%B5%D0%BF%D0%BE%D0%B2,_%D0%A0%D0%BE%D0%BC%D0%B0%D0%BD_%D0%98%D0%B3%D0%BE%D1%80%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Роман Игоревич Цепов</u></a>) henkivartijana. Tsepov oli myös ollut Zolotovin tapaan Sobtšakin henkivartija ja Putinin läheinen ystävä.</p><p>Venäläisessä liike-elämässä ja poliittisessa toiminnassa henkilökohtaiset suhteet ovat siis tärkeitä. Tästä on kuitenkin etenkin täällä Suomessa vedetty se väärä johtopäätös, että Venäjän presidentti voisi solmia vaikuttavan henkikohtaisen suhteen ulkomaan presidenttiin ja että ystävyyssuhteella voitaisiin saada Venäjältä jotain sellaista erityistä kohtelua, joka ei olisikaan Venäjän etujen mukaista. Näin ei ollut Kekkosen kohdalla eikä näin ole Niinistön kohdalla. Suomi kyllä osaa tulkita monia Venäjään liittyviä asioita niin perinpohjaisen väärin sinisilmäisesti ja omalta kannalta parhaalla tavalla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Jos johonkin valtioon halutaan vaikuttaa vastavoimana tai jopa vihamielisesti, on vaikutettava maan heikkouksiin, ei vahvuuksiin. Venäjän heikkous ei ole esimerkiksi kriisitilanteen poliittinen päätöksentekokyky ja sisäiset ristiriidat vastaavasti kuten länsimaissa. Venäjän heikoin lenkki ei myöskään sotilaallinen kyvykkyys.</p><p>Venäjän heikoin lenkki on tällä hetkellä maan oma talous ja talouden toimintamalli. Talouspakotteet ovat hyvä tapa yrittää vaikuttaa Venäjään. Pakotteet on osattava valita oikein, jotta niillä olisi ratkaisevaa vaikuttavuutta päämääriin pääsemiseksi.</p><p>On kuitenkin myös muistettava, että etenkin tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjä pääsi omalta kannaltaan onnistuneesti sisään läntiseen talouteen, mistä meille on nyt syntynyt harmia roppakaupalla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kerrataanpas hieman kylmän sodan ajan jälkeistä Venäjän ja länsimaiden välisten taloussuhteiden historiaa pohjaksi nykyhetken analysoinnille.</p><p>Kylmän sodan päättymisen jälkeen länsimaat pyrkivät vetämään Venäjän mukaan maailmantalouteen ja maailmantalouden sopimusjärjestelyihin. Kyse oli Venäjän integroimisesta maailmantalouteen, jota kuitenkin länsimaat hallitsivat ja hallitsevat edelleen. Idea oli, että Venäjän integroituessa osaksi monisäikeistä maailmataloutta vaurastuvasta Venäjästä tulisi myös rauhanomainen kumppani eikä voimatoimiin orientoituva epävakauttaja. Venäjälle tyrkytettiin kovasti läntistä talousmallia ja integroitumista läntiseen talouteen.</p><p>Ohessa muutamia esimerkkejä, kuinka länsimaat ovat integroineet Venäjää läntisiin sopimusjärjestelyihin.</p><p>Euroopan unioni ja Venäjä allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, <a href="http://ec.europa.eu/world/agreements/prepareCreateTreatiesWorkspace/treatiesGeneralData.do?step=0&amp;redirect=true&amp;treatyId=201"><u>PCA</u></a>) jo vuonna 1997. Vastaavia sopimuksia allekirjoitettiin myös muiden Itä-Euroopan maiden kanssa.</p><p>2008 järjestetyssä EU-Venäjä-huippukokouksessa päätettiin aloittaa neuvottelut EU:n ja Venäjän uudesta PCA-sopimuksesta, mutta Venäjän Georgiaan elokuussa 2008 tapahtuneen hyökkäyksen johdosta uudistusta ei ole saatu päätökseen eikä vuoden 2014 tapahtumien jälkeen ei tulla saamaankaan. Tämä PCA-prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.</p><p>2010-luvun alussa EU ja Venäjä määrittelivät keskinäisen suhteensa jopa strategiseksi kumppanuudeksi. Suomi oli keskeinen tukija EU:n harjoittamalle Venäjä-politiikalle. Venäjän nimittäminen strategiseksi kumppaniksi sopi hyvin Suomen kylmän sodan aikaiseen uudistamattomaan ajattelutapaan. Nyt noiden määritteleminen muisteleminen on hävettävää, mikä osaltaan osoittaa poliittisten määritteiden haavoittuvuutta silloin, kun ne eivät perustu tosiasioille.</p><p>18 vuoden neuvottelujen jälkeen Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestön täysivaltaiseksi jäseneksi elokuussa 2012. Jo vuotta myöhemmin Venäjä käynnisti kuitenkin valitusmenettelyn WTO:hon Euroopan unionin polkuhintasäädöksiä vastaan koskien venäläisen kemikaali- ja metalliteollisuuden pääsyä EU-markkinoille. Tämäkin prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.</p><p>Venäjä liitettiin viralliseksi kahdeksanneksi jäseneksi johtavien teollisuusmaiden ryhmään vuonna 1998, ja vuonna 2006 Venäjä oli G8-maiden huippukokousisäntä. Venäjän erotettiin Krimin valtauksen jälkeen G8-ryhmästä 24. maaliskuuta 2014. Tämäkin prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja länsimaiden välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.</p><p>Myös Naton keskisiä päämääriä oli Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen ja kumppanuuden vahvistaminen. Talousintegraation lisäksi Venäjää haluttiin integroida myös Natoon. Venäjästä tuli Naton kumppanimaa vuonna 1997. Naton ja Venäjän välisen yhteistyön keskeisin foorumi on vuonna 2002 perustettu Nato-Venäjä-neuvosto (NATO-Russia Council, <a href="https://www.nato.int/cps/ic/natohq/topics_50091.htm"><u>NRC</u></a>). Tuo neuvosto kokoontuikin säännöllisesti aina kevääseen 2014 saakka, josta alkoi lähes kahden vuoden tauko Ukrainan tapahtumien seurauksena. Tämäkin prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja länsimaiden välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Jonkin aikaa tämä länsimaiden harjoittama politiikka Venäjän integroimiseksi läntisiin järjestelmiin toimi tuoden myös Venäjälle vaurautta. Integrointi toimi hyvin vain niin kauan, kun siitä oli nettohyötyä Venäjälle. Länsimaiden harjoittama politiikka alkoi kuitenkin haurastua pikku hiljaa asia kerrallaan muutama vuosi pian sen jälkeen, kun Putinin oli tullut valtaan vuonna 2000. Ratkaiseva tekijä oli, kuinka paljon varallisuutta oli valunut Venäjälle Venäjän energiamyynnillä länteen. Kyse oli vaurastumisen lähteestä.</p><p>Länsi ei kyennyt alun alkaenkaan vaikuttamaan Venäjän talouteen niin kuin sen olisi pitänyt kyetä vaikuttamaan. Vanhaa romahtanutta suurvaltaa ei olisi pitänyt käsitellä vastaavin periaattein kuin romahtaneesta suurvallasta irtautuneita Itä-Euroopan maita. Vastaavat keinot eivät päteneet Venäjään.</p><p>Presidentti Putin kyllä ymmärsi lännen toimintatavat ja päämäärät, mutta hyväksyi ne vain osittain. Tätä vain osittain hyväksymistä lännessä ei oikein hoksattu. Itäisen Euroopan maiden onnistunut integrointi sai länsimaat ajattelemaan, että samanlainen prosessi toimisi myös Venäjällä. Kyse olisi toisaalta sinisilmäisyydestä Venäjää kohtaan ja toisaalta heikosta kyvykkyydestä analysoida Venäjää oikein.&nbsp;</p><p>Putinin aloittaessa ensimmäisen presidenttikautensa vuonna 2000, vuoteen 2008 mennessä Venäjän talous oli kaksinkertaistunut. Venäjän kasvavaa taloutta rahoittivat länsimaat kallistuvan venäläisenergian ostoilla. Venäjälle tulvi rahaa ovista ja ikkunoista. Venäjän energiamyynnillä tapahtunut rikastuminen ja siitä seurannut Venäjän kiitollinen myötämielisyys tulkittiin länsimaissa väärin, kun kyse on Venäjän ja länsimaiden välisistä suhteista.</p><p>Putinin toisella kaudella Venäjän poliittinen järjestelmä kuitenkin alkoi muuttua pikkuhiljaa yhä vähemmän moniarvoiseksi ja yhä enemmän ahdasmieliseksi. Venäjän poliittiset suhteet länteen - etenkin Yhdysvaltoihin - alkoivat pikkuhiljaa jäähtyä. Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerien yhteinen Reset-nappulan painalluskaan 6.3.2009 Genevessä ei enää auttanut. Venäjän näkemysten muutosta ei EU:ssa oikein havaittu tai paremminkin ei haluttu havaita. Pusketaan vain vanhaa rataa, joka ei tuota tulosta. Samaa perusvikaa EU:ssa on edelleen Venäjä-suhteissa.</p><p>2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjä yhtenäistyi Putinin taakse ja Venäjästä alkoi tulla vähemmän länsi-integroitunut ja vähemmän länsimielinen yhteiskunta. Pientä kitkaa ja suurempaakin kitkaa alkoi esiintyä länsimaiden kanssa yhä enemmän. Tuo kiihtynyt kehityskulku on jo nyt viimeistään helppo jokaisen tunnistaa.</p><p>Putinin harjoittama talouspolitiikka oli Putinin harjoittamalle muulle politiikalle päämäärällistä etenkin EU:ssa. Venäjä hyödynsi taitavasti kehittyviä taloudellisia siteitä EU:n kanssa poliittisiin tarkoituksiinsa.</p><p>EU on aina ollut Venäjä-politiikassaan Yhdysvaltoja hitaampi ja reaalimaailmasta jäljessä olevampi. EU:ssa energia oli Venäjän tärkein taloudellinen toimintaväline ja toiseksi tärkein ehkä hieman yllättäen öljy- ja maakaasuenergian myynnistä saatujen pääomien vienti takaisin länteen.</p><p>Länsi sai tavallaan omia venäläisenergiaan tuhlaamia rahoja takaisin, mutta vain omistaja oli nyt toinen. Venäjän harjoittama kuvio on melko selvä, mutta se ei kuitenkaan ollut alkujaan strateginen vaan laskennallinen. Ukrainassa Venäjä harjoittaa juuri nyt hieman samaa toimintaperiaatetta. Venäjä vie Ukrainaan Itä-Ukrainasta louhittua kivihiiltä, jolla se rahoittaa Itä-Ukrainan sotaa. Ukraina tavallaan ostaa omaa energiaansa Venäjää hyödyttäen ja Itä-Ukrainan sotaa rahoittaen. Kuvio on Venäjälle hyötyisä, mutta Ukrainalle järjetön.</p><p>Venäjä on rahoittanut poliittisen vaikutusvallan turvaamiseksi länsijohtajia tuottoisien energiaan liittyvien liikesuhteiden kautta. Euroopassa Venäjä kykeni helposti löytämään useita poliittisia huipputason johtajia, joille lännestä peräisin oleva venäläisraha on kelvannut ilman suurempia tunnontuskia: entinen liittokansleri Gerhard Schröder, entinen pääministeri Paavo Lipponen, entinen pääministeri Esko Aho ja entinen pääministeri Silvio Berlusconi pahimpina esimerkkeinä. Nord Stream -kaasuputkihankkeet ovat kouluesimerkki siitä, miten Venäjä käyttää alkuaan lännen luomia toimintamalleja Venäjää itseään hyödyttävästi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Ensimmäistä kertaa historiansa aikana 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjä kykeni käyttämään Venäjä-integraatiohuumaisen lännen avustuksella luotua taloudellista valtaa kasvavan poliittisen vaikutusvallan lähteenä länsimaissa. Venäjä kykeni käyttämään ensimmäistä kertaa historiassa päämääriensä ajamiseen taloudellista valtaa, - siis sitä valtaa, mikä on ollut Venäjälle historiassa kestävä heikkouden lähde.</p><p>Länsimaiden harjoittamassa länsimaiseen sopimusintegraatioon ja taloudelliseen yhteistyöhön perustuvassa Venäjä-politiikassa meni pieleen se, että nämä kaksi näkemystä eivät olleet Venäjän näkemänä yhteensopivia. Toisaalta Venäjä ei halunnut sitoutua länsimaiden laatimiin sääntöihin perustuvaan integraation äänettömänä yhteistyökumppanina ja toisaalta Venäjällä ei ollut halukkuutta integroida omaa talouttaan niin, että siitä olisi seurannut myös poliittinen riippuvuus länteen.</p><p>Se, että EU on Venäjän suurin kauppakumppani ja että Venäjä on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani, ei ole näkynyt ollenkaan Venäjän poliittisessa toiminnassa länsimaita kohtaan. Presidentti Putinin kahdella ensimmäisellä presidenttikaudella Venäjän kykeni hyvin käyttämään hyväkseen länsimaiden sinisilmäisyyttä, jonka perusta oli näkemys, että kaupankäynti yhdistäisi vastaavasti myös poliittisia näkemyksiä.</p><p>Lopputuloksena tuo pari vuosikymmentä kestänyt länsimaiden harjoittama Venäjän integroimishanke epäonnistui pahoin. Käyttäisin termiä &rdquo;länsimaistaminen&rdquo;. Länsimaiden pyrkimys integroida Venäjä koki lopullisen haaksirikon keväällä 2014. Tuota haaksirikkoa kaikki eivät vieläkään ole ymmärtäneet EU:ssa. Kehitys kohti kylmän sodan asetelmaa on vain kiihtynyt vuoden 2014 jälkeen.</p><p>Venäjä on sekä energiapolitiikallaan että pääomatuonnilla onnistunut saamaan länsimaista talouteen perustuvaa päätäntävaltaa haltuunsa. Joissakin EU-maissa parin vuosikymmenen aikana Venäjän taloudellinen vaikutusvalta on muodostunut hyvin suureksi, kirkkaimpana esimerkkinä Malta ja Kypros, mutta Suomi ja Saksa sekä myös Unkari ja Kreikka eivät jää paljon jälkeen, kun puhutaan Venäjän taloudellisesta vallasta ja sitä kautta syntyvästä poliittisesta vallasta näissä maissa. Venäläispääoma Iso-Britanniassa on oma lukunsa. Venäjän pääomasijoitukset länsimaissa ovat valtavat, mutta niistä ei juurikaan puhuta. Asia on lännelle hieman kiusallinen.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Enää länsimaiden ei ole syytä yrittää integroida Venäjää niin maailmantalouden järjestelyihin, joita länsimaat vielä toistaiseksi hallitsevat enemmän tai vähemmän.</p><p>Länsimaiden harjoittaman virheellisen Venäjä-politiikan ikävät tulokset me olemme nähneet vuoden 2014 jälkeen, jolloin Euroopan asiat ovat olleet sangen sekaisin osaltaan Venäjän ansiosta. Noita tuloksia tuskin tarvitsee tähän kirjata, kaikki osaa laatia monikohtaisen luettelon Krimin niemimaan valloituksesta Itämeren turvallisuustilanteen helkkeisen kautta Yhdysvaltain poliittisen päätöksentekojärjestelmän sekoittamiseen.</p><p>Kriittisimpänä asiana juuri nyt katson kuitenkin EU:n kyvyttömyyden asettaa Yhdysvaltojen tavoin vaikuttavia talouspakotteita Venäjää vastaan. Pakotteilla ei ole toistaiseksi kyetty ratkaisemaan Itä-Ukrainan tilannetta ja tilanne Ukrainassa on kehittymässä Venäjälle yhä myönteisemmäksi. Jos EU:n Venäjä-politiikka on ollut epäonnistunutta, EU:n Ukraina-politiikka se vasta epäonnistunutta onkin.</p><p>EU:n olisi kyettävä uusimaan nopeasti Venäjä-politiikkansa vastaamaan niitä realiteetteja, joita Venäjä on asettanut ja edelleen asettaa.</p><p>Vuoden 2014 jälkeen Euroopan unioni on toki pyrkinyt vähentämään haavoittuvuuttaan Venäjän energia-aseen käytöstä, mutta Nord Stream 2 -kaasuputki hanke on hyvä esimerkki, missä Venäjä-politiikassa EU-maat edelleen pyörivät. Toivottavasti nyt Yhdysvaltain asettamat uudet pakotteet osaltaan estävät kaasuputken rakentamista ja herättävät poliitikkoja etenkin Saksassa ja Suomessa.</p><p>EU ei ole puuttunut pakotteillaan Venäjän talouden perusteisiin ja niiden vielä hyvissä voimissa olevaan vaikutusvaltaan myös länsimaissa. EU ei ole kyennyt pakotteillaan epäämään Venäjän vaikutusmahdollisuuksia länsimaiden sisäisiin asioihin. Jos ei olla halukkaita käyttämään sotavoimaa, pitää olla valmius käyttää taloutta haluttuihin päämääriin pääsemiseksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kun länsimaat - Yhdysvallat ja EU - asettivat Venäjälle ensimmäisiä pakotteita Krimin valtauksen jälkeen, ei pakotteiden vaikuttavuutta päämäärien toteutumiselle tutkittu riittävästi. Edelleenkään länsimaat eivät ehkä osaa oikein lukea Venäjän taloudellisia ja poliittista toimintamalleja ja -tapoja. Ei ymmärretä, mihin Venäjässä pitäisi vaikuttaa, jos halutaan vaikuttaa. Asioita ratkaisevat Venäjää tuntemattomat. Asioita ei osata mitoittaa oikein.</p><p>Pitkää voimassaoloaikaa edellyttävillä pakotteilla on ollut toki vaikuttavuutta, mutta niillä ei ole ollut riittävästi voimaa päämäärien saavuttamiseksi. Pakotteilla ei ollut akuuttia shokkivaikutusta, mitä hyvillä pakotteilla tulisi myös olla. Esimerkiksi ruplan arvon puolittuminen vuodesta 2014 ei ole vaikuttanut Venäjän talouteen ratkaisevasti.</p><p>Venäjä löysi tapoja sopeutua länsimaiden asettamiin pakotteisiin. Etenkin Venäjän kansalaisiin vaikuttaviin pakotteisiin Venäjän ollut helppo sopeutua. Jos Venäjään haluaa vaikuttaa pakotteilla, niiden on tehokkaampi vaikuttaa johonkin muuhun kuin kansalaisiin. Kärsimiskyvykkyys ja malttava odottaminen kuuluvat venäläiseen luonteenpiirteeseen. Kaali ei Venäjältä lopu. Vastapakotteilla Venäjä onnistui luomaan kansalleen kuvan, että ne ovat pahat länsimaat, jotka ovat aiheuttaneet Venäjän kansalle kärsimystä.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yhdysvaltain nyt huhtikuussa asettamat Venäjän luonnonrikkoisiin kohdistuvat pakotteet ovat sen sijaan vaikuttavia monella tapaa. Pakotteet huomioivat melko hyvin Venäjälle Putinin kaudella muodostuneen talousrakenteen perusolemukset ja toimintatavat.</p><p>Putin määritteli oligarkkiliikemiesten toimintamahdollisuuksien ja -tapojen reunaehdot jo ensimmäisellä presidenttikaudella esimerkkinä Mihail Borisovitš Hodorkovski (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A5%D0%BE%D0%B4%D0%BE%D1%80%D0%BA%D0%BE%D0%B2%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9,_%D0%9C%D0%B8%D1%85%D0%B0%D0%B8%D0%BB_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Михаил Борисович Ходорковский</u></a>). Hodorkovskista tuli esimerkki, mitä oligarkkiliikemiehelle sallitaan ja mitä ei sallita. Mitä Venäjän valtio ja Putin oligarkkiliikemieheltä edellyttää, mitä sallitaan ja mitä ei sallita. Oligarkkiliikemiehen asemaa hallinnoimaan valtion luonnonrikkauksista peräisin olevaa miljardiomaisuutta ei kuka vain saa Venäjällä. Pitää täyttää ehdot. Niille oligarkeille on käynyt huonosti, jotka eivät ole toimineet Kremlin edellyttämällä tavalla. Boris Berezovski (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%B5%D1%80%D0%B5%D0%B7%D0%BE%D0%B2%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9,_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81_%D0%90%D0%B1%D1%80%D0%B0%D0%BC%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Борис Абрамович Березовский</u></a>) on yksi esimerkki.</p><p>Näillä oligarkkiliikemiehillä on tietty määritetty rooli Venäjän taloudessa, jonka pohjimmainen päämäärä on pitää maan talous presidentin hallinnassa. Miljardiomaisuuksista huolimatta oligarkkiliikemiehet ovat siis käskyläisiä ilman varallisuuden tuomaa ratkaisevaa poliittista vaikutusvaltaa. Länsimaisia talouden toimintamalleja käytetään siltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa maan talouden pitämisessä Kremlin hallinnassa.</p><p>On ymmärrettävä, että Venäjän talousjärjestelmä on autoritäärinen vastaavasti kuin Kiinan, vaikka meille tyrkytetty julkikuva on hieman toinen.</p><p>Kun Venäjälle asetetaan pakotteita, on tuo talouden toimintatapa sisäistettävä, jotta pakotteilla olisi vaikutusta päämääriin pääsemiseksi. Yhdysvaltain viimeiset pakotteet vaikuttavat nyt sinne, missä ne alkavat tuottaa tulosta. Toki aikaisemmilakin pakoteillä on ollut vaikutuksia, mutta rajumpia niiden olisi pitänyt olla. Aikaisemmilla pakotteilla ei ollut nopeita shokkivaikutuksia.</p><p>Shokkivaikutuksia kuvaa nyt venäläisyhtiöiden arvonmenetykset venäläisyrityksissä, yritysten valtiolta pyytämä avustusrahoitus ja sekä monen yhtiön sulkeutuneet internetsivut.</p><p>Kun klikkaatte tässä kirjoituksessa olevia yritysten kotisivuja, joillekin sivuille tulee esimerkiksi ilmoitus &rdquo;<em>Техническая проблема. Пожалуйста зайдите позже.</em>&rdquo;, mikä on vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>Tekninen ongelma. Tule takaisin myöhemmin.</em>&rdquo; (<a href="http://www.ahkuban.ru/"><u>esimerkki</u></a>). Yllättäen nuo &rdquo;tekniset ongelmat&rdquo; joillakin sivuilla alkoivat pian Yhdysvaltain asettamien pakotteiden jälkeen ja kestävät edelleen. Toimiikohan näiden yritysten maksuliikenne mitenkään, kun nettisivut eivät toimi?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Knowingly engaged in facilitating significant transactions</em>&rdquo; on tuttu yleisluonteinen kirjaus Yhdysvaltain valtiovarainministeriön (<a href="https://www.treasury.gov/resource-center/sanctions/Pages/default.aspx"><u>OFAC</u></a>) pakotepäätöksissä, niin myös Venäjää koskevassa uusimmassa pakotepäätöksessä.</p><p>&ldquo;<em>Under amended Section 10, it is now mandatory that sanctions be imposed on any foreign person who is determined to have knowingly facilitated a significant transaction for or on behalf of any person subject to U.S. sanctions against Russia, which would include all of those individuals and entities designated on April 6th.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Muutetussa 10. pykälässä on nyt ehdottomana määräyksenä seuraamukset kaikille niille ulkomaalaisille, jotka ovat ryhtyneet tietoisesti helpottamaan merkittäviä liiketoimia sellaisen henkilön puolesta, joka on nimetty Yhdysvaltain Venäjän vastaisten pakoteiden listalle henkilönä tai tahona 6. huhtikuuta.</em>&rdquo;</p><p>Tuo on kovaa tekstiä. Länsimaisen toimijan niin henkilönä tai yrityksenä on siis parempi olla missään tekemisissä sellaisen henkilön tai sellaisen venäläisyrityksen kanssa, jotka on nimetty Yhdysvaltain pakotelistalle. Jatkossa esimerkiksi Suomen entisten pääministerien Esko Ahon tai Paavo Lipposen olisi syytä olla toimimatta sellaisessa venäläisorganisaatioissa, jotka koskevat vaikka Gazpromia tai Sperbankia pakotelistahenkilön kautta.</p><p>Erityisen hankalaa tekemättä oleminen on Esko Aholle, joka toimii valtiollisen Sperbankin hallituksessa ja on samalla asemansa perusteella sellainen päättävä taho, joka tulee Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi, jos pankki suorittaa liiketoiminnallisia päätöksiä koskien vaikkapa Surgutneftegazin ja Gazpromin liiketoimia, joissa pakotelistan henkilöitä on omistajina.</p><p>Kun edellä oleva Yhdysvaltain pakotekirjaus estää paitsi liiketoiminnan harjoittamisen pakotelistalla olevien kanssa, niin se estää myös esimerkiksi Clearstreamin tai Euroclearin pakotelistalla olevien arvopaperikaupat ja arvopaperivälittämisen. Tarkoituksena on katkaista venäläisten pakotelistalla olevien osallistumista maailmantalouteen.</p><p>Monet pakotelistalla olevat venäläisyritykset ovat länsimaissa julkisesti noteerattuja yrityksiä. Pakotelistalla olevat oligarkkiliikemiehet ovat pyrkineet yhtiöiden julkisella noteeraamisella suojelemaan yrityksiä toisaalta länsimaisilta seuraamuksilta kuin myös toisaalta tavallaan Venäjän valtiolta, kun yrityksellä olisi myös länsimaisia omistajia.</p><p>Nämä julkisesti noteeratut venäläisyritykset eivät ole enää turvallisia sijoituskohteita länsimaisille sijoituksille pakotteiden johdosta. Eivätkä nämä yritykset ole koskaan olleetkaan turvallisia sijoituskohteita, jos venäläisten liikemiesoligarkkien omistusosuus yhtiöissä on ollut yli puolet tai muutoin todellinen päätäntävalta on ollut yrityksessä venäläisillä.</p><p>Monessa venäläisyhtiössä nyt pakotelistalla olevien venäläisoligarkkien yhteisomistus on yli puolet, mihin lieneekin pyritty, kun Yhdysvallat on nimennyt pakotelistan henkilöitä. Nyt julkisesti noteeratun Rusalin pörssiarvosta on vajaassa kolmessa viikossa hävinnyt 70 prosenttia, mikä on hyvä osoitus pakotteiden vaikuttavuudesta julkisesti noteeratuissa venäläisyhtiöissä.</p><p>Pakotelista valinnat on tehty myös niin, että ne ovat lisäävät yleistä epävarmuutta venäläisyrityksistä ja siitä, mitä on vielä tuleman. Kukaan ei tiedä, mitkä ovat Venäjän talouteen ja venäläisiin yrityksiin vaikuttavat seuraavat pakotekohteet. Uusimmat pakotteet ovat jo synnyttäneet Venäjän talouteen epävarmuutta. Venäjällä on ikään kuin uusi systeemiriski: odotukset Yhdysvaltojen tulevista pakotteista ovat nyt yhtä tärkeitä kuin öljyn hinta talousnäkymien arvioimiseksi.</p><p>Yhdysvallat näyttää olevan 6.4.2018 julkaistuilla talouspakotteilla valmis hyväksymään ne kustannukset, joita pakotteet aiheuttavat myös Yhdysvaltain taloudelle. Tämä on uusi piirre Yhdysvaltain pakotepolitiikassa. Uudet pakotteet ovat jo synnyttäneet häiriöitä alumiinimarkkinoille. Alumiini on kallistunut. Yhdysvaltain sijoittajainstituutiot ovat velvollisia luopumaan omistuksistaan pakotelistan alaisissa venäläisyrityksissä. Pakotteilla osaltaan supistetaan mahdollisuuksia venäläispääoman virtaamiselle takaisin länteen venäläisomistuksina.</p><p>Nyt pakotelistan venäläisyritykset ovat nyt ikään kuin hylkiöitä länsimaissa. Näillä yrityksillä on negatiivinen leima. Toimintaa näiden yritysten kanssa pyritään välttämään oman maineen säilyttämiseksi. Ei ole hyvä joutua hankauksiin Yhdysvaltojen kanssa, kun Yhdysvalloilla on kuitenkin edelleen ratkaiseva voima maailmantaloudessa.</p><p>EU:n olisi osaltaan syytä miettiä uusia pakoteratkaisua Yhdysvaltain esimerkin pohjalta. Pakotteiden tulisi vaikuttaa niiden venäläisyritysten toimintaan, jotka ovat Kremlin hallinnassa ja joiden kautta rahaa virtaa länsimaista Venäjälle ja takaisin Venäjältä länsimaihin venäläissijoituksina.</p><p>Entisen pääministerin Esko Ahon olisi syytä erota Sperbankin hallituksesta ennen kuin siitä tulee Suomen maineelle vielä suurempia ongelmia.</p><p>Entisen pääministerin Paavo Lipposen olisi syytä olla konsultoimatta Gazpromia ennen kuin siitä tulee Suomen maineelle vielä suurempia ongelmia.</p><p>Norilski nikel -kaivosyhtiön Harjavallan tehtaan kanssa asioivien on syytä huomioida, että yhtiön suuromistaja Oleg Deripaska on Yhdysvaltain pakotelistalla. Sen sijaan yhtiön suuromistaja Vladimir Olegovitš Potanin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D1%82%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%BD,_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80_%D0%9E%D0%BB%D0%B5%D0%B3%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Владимир Олегович Потанин</u></a>) ei ole pakotteiden piirissä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Lukuvinkki: <em>Russian-Ukrainian relations, The farewell that wasn&rsquo;t</em>, Suomen ulkopolittiinen instituutti, Briefing Paper 235, maaliskuu 2018, Arkady Moshes ja Ryhor Nizhnikau (<a href="https://storage.googleapis.com/upi-live/2018/03/bp235_russia-ukraine.pdf"><u>FIIA, BP 235</u></a>)</p> Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi joutuneet yritykset vaativat noin 100 miljardia ruplaa maksuvalmiutensa säilyttämiseksi”.

Oheinen oli uutisotsikko Interfax-uutissivustolla 20.4.2018 venäjänkielisenä (Интерфакс 20.4.2018). Yhdysvallat oli asettanut vain pari viikkoa aikaisemmin 6.4.2018 Venäjälle uusia talouspakotteita.

100 miljardia ruplaa vastaa noin 1,3 miljardia euroa. Summa on siis suuri, jota venäläisyritykset vaativat valtiolta korvattavaksi Yhdysvaltain asettamien pakotteiden johdosta.

50 Richest Russians Lose Close to $12Bln After Latest U.S. Sanctions”.

“Russia's wealthiest oligarchs lose $16bn in the day after US imposes sanctions”.

Oheiset olivat uutisotsikkoja puolestaan englanninkielisessä venäläislehdessä (The Moscow Times 9.4.2018) ja isobritannialaislehdessä (Independent 10.4.2018).

Vapaasti suomennettuna:

50 rikkainta venäläistä menetti lähelle 12 miljardia dollaria viimeisten Yhdysvaltain pakotteiden jälkeen” ja ”Venäjän rikkaimmat oligarkit menettivät 16 miljardia dollaria Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden jälkeisenä päivänä”.

Kuinka Venäjä ja Venäjän talous kestää uusimmat pakotteet?

                                                                                        ****

Yhdysvaltain 6.4.2018 asettamat uudet pakotteet (U.S. Department of the Treasury 6.4.2018) koskevat 24 venäläishenkilöä, joista 12 voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä ja 12 presidentti Vladimir Putinin läheisenä valtion virkamiehenä. Joissakin lehtikirjoituksissa jako oligarkkiliikemiehiin ja virkamiehiin on kirjattu hieman toisin (esim. Yle 6.4.2018).

Pakotelistan venäläishenkilöt:

Andrei IgoreviAkimov (Андрей Игоревич Акимов) on mm. Gazprombankin (Газпромбанк) hallintoneuvoston puheenjohtaja. Gazprombank on lainakannaltaan Venäjän kolmanneksi suurin pankki, jonka Venäjän suurin yhtiö ja maailman suurin maakaasun tuottaja Gazprom (Газпром) perusti vuonna 1990 tarjoamaan pankkipalveluja kaasualan yrityksille. Pankki siis mm. rahoittaa ja lainottaa Gazpromin kaasuhankkeita, joissa on myös kolmansia osapuolia lainanottajina. Andrei Akimovia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Vladimir Leonidovitš  Bogdasnov (Владимир Леонидович Богданов) on mm. useiden Surgutneftegazin  (Сургутнефтегаз) tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. Surgutneftegaz on yksi Venäjän suurimmista öljy- ja kaasuyhtiöistä. Vladimir Bogdasnovia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Oleg Vladimirovi Deripaska (Олег Владимирович Дерипаска) on suuromistajana mm. Bazovyi element -investointirahastossa (Базовый элемент), joka puolestaan hallitsee Rusal-alumiinituotantoyhtiötä (Российский алюминий, Русал), Gaz-autonvalmistajaa (Группа ГАЗ), Aviacor-lentokonevalmistajaa (Авиакор) ja Ingosstrakh-vakuutusyhtiötä (Ингосстрах). Deripaska omistaa myös mm. 27,8 prosenttia Norilski nikel -kaivosyhtiön (Норильский никель) osakkeista. Norilski nikel -kaivosyhtiöllä on nikkelijalostamo Suomen Harjavallassa. Venäjän kansalaisuuden lisäksi Deripaskalla on myös Kyproksen kansalaisuus. Oleg Deripaskaa voidaan pitää merkittävänä oligarkkiliikemiehenä.

Aleksei Gennadivitš Djumin (Алексей Геннадьевич Дюмин) toimi presidentti Vladimir Putinin henkivartioston varajohtajana vuodesta 2012 vuoteen 2016. Helmikuussa 2016 Djuminista tuli Tulan alueen kuvernööri. Vuonna 2014 Djumin johti Venäjän kannalta onnistuneesti Ukrainan syrjäytetyn presidentti Viktor Janukovitšin siirtoa Ukrainasta Venäjälle, mitä Putin on arvostanut. Aleksei Djuminia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Mihail Efimovi Fradkov (Михаил Ефимович Фрадков) on toiminut Venäjän strategisen tutkimusinstituutista johtajana 4.1.2017 alkaen. Sitä ennen hän on toiminut Venäjän federaation ulkomaan tiedustelupalvelun (СВР) johtajana vuosina 2007-2016 ja Venäjän federaation turvallisuusneuvoston (СБРФ) pysyvänä jäsenenä vuosina 2004-2016. Mihail Fradkovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Sergei Aleksandrovitš Fursenko (Сергей Александрович Фурсенко) toimi Venäjän jalkapalloliiton (РФС)  kolmantena puheenjohtajana ja on nyt Venäjällä järjestettävien vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen (ЧМ-2018) venäläinen taustahahmo. Sergei Fursenkoa ei voi pitää oligarkkiliikemiehenä vaan Putinin henkilökohtaisena ystävänä, vaikka Fursenko onkin toiminut 2010-luvulla Gazpromissa ja Gazpromin pietarilaisen Lentransgazin-tytäryhtiön (Лентрансгаз) pääjohtajana.

Oleg Markovitš Govorun (Олег Маркович Говорун) toimii  Kremlissä Sosiaalisen ja taloudellisen yhteistyön puhemiehistön päällikkönä (начальник Управления Президента по социально-экономическому сотрудничеству) Itsenäisten valtioiden yhteisön (СНГ) jäsenvaltioiden, Abhasian tasavallan ja Etelä-Ossetian tasavallan kanssa. Oleg Govorunia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Suleiman Abusaidovitš Kerimov (Сулейман Абусаидович Керимов) hallinnoi Nafta Moskva -sijotusholdingyhtiötä (Нафта Москва). Nafta Moskvan kautta Kerimov omisti yli neljä prosenttia Gazpromista (Газпром), noin kuusi prosenttia valtiojohtoisesta Sberbank-pankista (Сбербанк) ja noin 75 prosenttia Polymetal-kultakaivosyhtiöstä (Полиметалл), mutta nyttemmin Nafta Moskva on luopunut näistä omistuksista. Tällä hetkellä Nafta Moskva omistaa osakkeita Rostelecomista (Ростелеком) ja Polyjuksesta (Полюс). Kerimov on mukana myös rakentamisessa (ПИК группа) kuten monessa muussakin venäläisyhtiössä. Suleiman Kerimovia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Vladimir Aleksandrovitš Kolokoltsev (Владимир Александрович Колокольцев) on Venäjän sisäministeri, jonka sisäministeri Petteri Orpo tapasi 26.1.2016 Vantaalla Königstedtin kartanossa, kun itärajan yli Suomeen alkoi tulvia turvapaikanhakijoita. Vladimir Kolokoltsevia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Konstantin Iocifovi Kosatšev (Константин Иосифович Косачев) toimii Venäjän parlamentin liittoneuvoston (Совет Федерации) kansainvälisten asioiden puheenjohtajana. Konstantin Kosatševia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Andrei Leonidovi Kostin (Андрей Леонидович Костин) on Venäjän valtion enemmistöomisteisen BTB-pankin (ВТБ) hallituksen puheenjohtaja. Andrei Kostinia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Aleksei Borisovitš Miller (Алексей Борисович Миллер) on Venäjän suurimman yrityksen ja maailman suurimman julkisen sektorin energiayhtiö Gazpromin (Газпром) hallituksen varapuheenjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, toisin sanoen toimitusjohtaja. Aleksei Milleriä voidaan pitää merkittävänä oligarkkiliikemiehenä.

Nikolai Platonovitš Patrušev (Николай Платонович Патрушев) oli Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n (ФСБ) päällikkö vuoden 1999 elokuusta toukokuuhun 2008. Tämän jälkeen hän on toiminut Venäjän federaation turvallisuusneuvoston (СБРФ) sihteerinä. Nikolai Patruševia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Vladislav Matusovitš Reznik (Владислав Матусович Резник) on entisen Rus-vakuutusyhtiön (nykyinen Ergo, ЭРГО Русь) hallituksen puheenjohtaja ja duuman finanssikomitean puheenjohtaja sekä vakuutusyhtiö Rosgosstrakhin (Росгосстрах) entinen hallituksen puheenjohtaja. Vladislav Reznikia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Igor Arkadievitš Rotenberg (Игорь Аркадьевич Ротенберг) on Arkadi Rotenbergin poika. Arkadi Rotenberg kuuluu liikemiesryhmään, joka osti Helsingin Hartwall-areenan Hjallis Harkimolta. Osaltaan jo aikaisemmin vuonna 2014 asetettujen pakotteiden johdosta Arkadi Rotenberg on siirtänyt omaisuuttaan poikansa Igorin nimiin. Arkadi Rotenberg on omistanut Suomessa mm. Långvik Capitalia. Långvik Capitalista hän myi osuutensa myöhemmin veljenpojalleen Romanille, jolla on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Igor Rotenberg omistaa 79 prosenttia isältään ostamansa öljy- ja kaasukenttien porausurakoitsija Gazbrom Bureniesta (Газпром бурение), joka on öljy- ja kaasulaitosten rakentamista harjoittavan Stroygazmontazhin (Стройгазмонтаж) tytäryhtiö. Kyseiset yhtiöt toimivat Gazpromille. Igor Rotenbergia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Kirill Nikolaevitš šamalov (Кирилл Николаевич Шамалов) on Siburin (Сибур Холдинг) hallituksen jäsen. Sibur on Venäjän suurin integroitu kaasunjalostus- ja petrokemian yritys. Kirill Šamalov on naimisissa Innopraktika-rahaston (Иннопрактика) johtajan Jekaterina Tihonovan (Екатерина Владимировна Тихонова) kanssa, joka on Vladimir Putinin tytär. Kirill Šamalovia voidaan pitää sekä oligarkkiliikemiehenä että Putinin henkilökohtaisena tuttuna.

Jevgeni Mihailovitš školov (Евгений Михайлович Школов) on sisäasiainministeriön taloudellisen turvallisuuden ja korruption vastaisen osaston (МВД России) entinen päällikkö ja nykyisin presidentin avustaja presidentin hallinnon virkamiesten ja henkilöstön toiminnan valvonnassa (ППРФ). Jevgeni Školovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Andrei Vladimirovitš Skotš (Андрей Владимирович Скоч) on duuman varajäsen, liikemiesmiljardööri, metallurgian ja kaivostoiminnan asiantuntijaneuvoston puheenjohtaja, Pokolenie-rahaston (фонд Поколение) toimitusjohtaja sekä Metalloinvestin (Металлоинвест) osaomistaja. Andrei Skotšia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Aleksandr Porfiryevitš Toršin (Александр Порфирьевич Торшин) on liittoneuvoston entinen puheenjohtaja, mutta yhdysvaltalaislähteiden mukaan hän olisi ollut toimija yhteyksissä venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja pessyt rahaa Venäjältä Trumpin vaalikampanjaan. Aleksandr Toršinia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Vladimir Vasilevitš Ustinov (Владимир Васильевич Устинов) oli Venäjän vanha oikeusministeri vuoteen 2008 saakka ja entinen valtakunnansyyttäjä. Vladimir Ustinov oli Putinin keskeinen vaikuttaja Mihail Hodorkovskiin ja Jukos-öljy-yhtiöön ja muihin yhtiön omistajiin kohdistuneissa rikostutkinnoissa ja muissa toimissa. Vladimir Ustinovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Timur Samirovitš Valiulin (Тимур Самирович Валиулин) on toiminut monissa valtion talousrikostutkinnan tehtävissä. Presidentin asetuksella 4.9.2012 Timur Valiulin nimitettiin Venäjän federaation sisäasiainministeriön ääriliikkeistä vastaavan pääosaston (Главное управление по противодействию экстремизму) päälliköksi. Timur Valiulinia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Viktor Feliksovitš Vekselberg (Виктор Феликсович Вексельберг) on venäläis-brittiläisen TNK-BP-öljy-yhtiön (ТНК-BP) merkittävä omistaja. Vekselberg on pääjohtaja myös Renova-sijoitusyhtiössä (Ренова), joka on keskittynyt alumiiniin, öljyyn, energiaan ja televiestintään. Viktor Vekselbergia voidaan pitää oligarkkiliikemiehenä.

Alexandr Alexandrovitš Žarov (Александр Александрович Жаров) on Venäjän viestinnän, tietotekniikan ja viestintävälineiden valvontayksikön (Роскомнадзор) pääjohtaja. Yksikkö ohjaa mm. Venäjän alueella estettyjen tai rajoitettujen internetsivustojen toimintaa, viimeaikaisena esimerkkeinä LinkedIn ja Telegram. Alexander Žarovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

Viktor Vasiliyevi Zolotov (Виктор Васильевич Золотов) on nykyinen Venäjän kansalliskaartin (Росгвардия) johtaja ja Venäjän turvallisuusneuvoston (СБРФ) jäsen. Viktor Zolotovia voidaan pitää Putinin valtionhallinnon virkamiehenä.

                                                                                        ****

Yhdysvaltain tuoreimmalla pakotelitalla ovat myös seuraavat Venäjään liittyvää 13 yritystä. Joissakin lehtikirjoituksissa on nimetty vain 12 yritystä.

Agroholding Kuban (АгроХолдинг Кубань), pakotelinkkinä Oleg Deripaska.

Basic Element Limited (Базовый элемент), pakotelinkkinä Oleg Deripaska.

B-Finance Ltd (B-Finance Ltd , ei kotisivua), pakotelinkkinä Oleg Deripaska.

En+ Group (En+ Group), pakotelinkkinä Oleg Deripaska.

Gaz Group (Группа ГАЗ), pakotelinkkeinä Oleg Deripaska ja Russian Machines (Русские машины).

Gazprom Burenie (Газпром бурение), pakotelinkkinä Igor Rotenberg.

EuroSibEnergo (ЕвроСибЭнерго), pakotelinkkinä Oleg Deripaska ja En+ Group (En+ Group).

Ladoga Menedzhment (Ладога менеджмент, ei kotisivua), pakotelinkkinä Kirill šamalov.

NPV Engineering (ЭнПиВи Инжиниринг), pakotelinkkinä Igor Rotenberg.

Renova (Ренова), pakotelinkkinä Viktor Vekselberg.

Rosoboroneksport (Rosoboroneksport Рособоронэкспорт), pakotelinkkinä Rosteh (Ростех).

Russian Machines (Русские машины), pakotelinkkeinä Oleg Deripaska ja Basic Element Limited (Базовый элемент).

Rusal (Российский алюминий, Русал), pakotelinkkinä En+ Group (En+ Group).

                                                                                        ****

Venäjällä on irvailtu, että uudella pakotelistalla olevat 24 henkilöä olisi valittu Kremlin puhelinluettelosta.  Venäjä on siten vähätellyt Yhdysvaltain toimintaa.

Nuo pakotelistan henkilöt ovat siis joko venäläisiä oligarkkiliikemiehiä tai valtionhallinnon keskeisiä vaikuttajia. Pakotelistan yritykset liittyvät nimettyihin oligarkkiliikemiehiin.

Monilla listalla olevilla talouselämän vaikuttajilla on ollut keskinäistä yhteistyötä erilaisissa Venäjän talousjärjestelyissä Neuvostoliiton hajoamista alkaen aikana aina näihin päiviin saakka. Yhteistyökuvioita on edelleen olemassa ja niitä harjoitetaan tarpeen ja päämärän mukaan. Muutama nimi listalla on mielestäni vanhoja suuruuksia, mutta Yhdysvalloilla lienee parempi tieto, millä perusteilla pakotelista on lopulta koottu. Joka tapauksessa pakotelista ei mikään ole Kremlin puhelinluettelo, kaukana siitä.

Pakotelistalla olevien keskinäisestä yhteistyöstä yhtenä esimerkkinä historiassa ovat Suleiman Kerimov ja Oleg Deripaska, jotka vuonna 2001 toimivat yhdessä kaapatessaan Andrei Andrejevilta (Андрей Андреев) teräsyhtiö Nostaa (Носта), joka on nykyisin Uralskaja Stal (Уральская сталь). Nykyinen Uralskaja Stal on omistuksellisesti puolestaan osa Metalloinvestia (Металлоинвест) sekä Ingosstrakh-vakuutusyhtiötä (Ингосстрах). Metalloinvestin yksi omistaja on puolestaan pakotelistalla oleva Andrei Vladimirovitš Skotš. Pakotelistan henkilöt ja yritykset muodostavat moninaisen kudelman, joista esimerkkejä löytyisi runsaasti.

Kaksi nimeä ja yksi yhtiö pomppaavat Yhdysvaltain pakotelistalla ylitse muiden. Nimet ovat Oleg Deripaska sekä Aleksei Miller ja tuo yksi yhtiö on puolestaan Gazprom, joka ei siis ole pakotelistalla. Yhdysvallat on kuitenkin selvästi ottanut kohteeksi Gazpromin, mutta itse yritys on liian iso pakotelistalle asetettavaksi.

Pakotteiden piirissä on sen sijaan Gazpromin piiriin kuuluvia yrityksiä pakotelistan oligarkkiliikemiesten kautta, kuten yritykset Gazprombank, Lentransgaz ja Stroygazmontazh. Pakotelistalla oleva Aleksei Miller on Gazpromin hallituksen varapuheenjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, toisin sanoen toimitusjohtaja.

Suomessa on syytä olla tarkkana, kun Gazprom on mukana Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, jos putkesta on tulossa todella totta. Suomen ei ole syytä liittyä missään muodossa Yhdysvaltain pakotelistalla olevaan venäläishylkiöporukkaan.

Pakoteuutisoinnin yhteydessä läntisissä tiedotusvälineissä on nostettu Oleg Deripaskan nimi, koska hänen omistamansa alumiiniyhtiö Rusalin arvo romahti välittömästi 6.4.2018 tapahtuneen pakoteuutisoinnin jälkeen.

6.4.2018 jälkeen näihin päiviin saakka Rusal on menettänyt pörssiarvostaan lähes 70 prosenttia. Rusalin osake oli 24.4.2018 mennessä esimerkiksi Hongkongin pörssissä halventunut 4,64 Hongkongin dollarista 1,51 Hongkongin dollariin. Myös ruplan arvo on hieman pudonnut Yhdysvaltain uusien pakotteiden asettamisen jälkeen.

Ruplan nousevakurssi on pudonnut pakotejulkistuksen jälkeen viitisen prosenttia suhteessa dollariin joulukuun 2016 tasolle ja kuutisen prosenttia suhteessa euroon kesän 2016 tasolle. Ruplan arvo ei kuitenkaan ole oleellisin pakotevaikutuksissa. Ei ole ollut tähänkään saakka, kun vuodesta 2014 tähän päivään rupla on menettänyt ulkoisesta arvostaan noin puolet.

Pakotelista osoittaa, että Yhdysvallat tuntee melko hyvin Venäjän taloudellisen päätöksentekoon liittyvät lainalaisuudet ja toimintamallit. Yhdysvallat näyttäisi tällä kertaa tietävän, miten Venäjän talouteen voidaan vaikuttaa pakotteiden avulla. Olisin kuitenkin lisännyt listalle vielä Kaspersky Lab -tietoturvayhtiön (Kaspersky Lab) omistajan Jevgeni Valentinovitš Kasperskin (Евгений Валентинович Касперский).

                                                                                        ****

Yhteistä suurimmalle osalle listalla oleville henkilöille on, että kuuluvat presidentti Putinin sisäpiiriin ja Venäjän taloudelliseen hallinto- ja toimintamalliin, jonka muodostaminen aloitettiin pian vuoden 2000 jälkeen. Tuosta hallinto- ja toimintamallista enemmän jäljempänä tässä ylipitkässä kirjoituksessa.

Kun tutustuu noiden pakotehenkilöiden historiaan, monelle on yhteistä toimiminen Pietarissa ja entisessä Leningradissa samaan aikaan kuin Vladimir Putin. Vuonna 1952 syntynyt Putin on siis pietarilainen ja KGB:n kasvatti.

Putin työskenteli KGB:lle 16 vuoden ajan vuosina 1975-1991 ja toimi sen jälkeen Pietarin kaupungin apulaispormestarina vuosina 1994-1998 ennen siirtymistä Moskovaan. Monet nyt Putinin lähipiiriin kuuluvat ja Yhdysvaltain tuoreimmalla pakotelistalla olevat ovat toimineet 1990-luvulla Pietarissa tai ovat muutoin linkittyneet Pietariin tai vanhaan Leningradiin. Jos ei muuta, monet ovat syntyneet Pietarissa 1950-luvun alkupuolella Putinin tapaan.

Hieman Putinia nuorempi vuonna 1954 Leningradissa syntynyt Sergei Fursenko opiskeli samaan aikaan Putinin kanssa Leningradin yliopistossa 1970-luvun alussa. Vuonna 1996 he perustivat kuuden muun henkilön kanssa Ozero-nimisen osuuskunnan (Озеро) Kiimajärven (Комсомольское) rannalle Karjanlankannaksella. Ozero on suomennettuna ”järvi”.

Leningradissa vuonna 1962 syntynyt Aleksei Miller toimi puolestaan vuosina 1991-1996 Pietarin kaupungin ulkosuhteiden toimiston apulaisosastopäällikkönä ja osastopäällikkönä. Ulkosuhteista vastaavan komitean puheenjohtaja oli tuolloin Vladimir Putin.

Leningradissa vuonna 1951 syntynyt Nikolai Patrušev on Putinin tapaan KGB-mies nimenomaan Leningradista. Molemmilla on KGB-juuret 1970-luvulta. Vuonna 1998 Patrušev korvasi Kremlissä Putinin, kun Putin siirtyi ensiksi FSB:n pääjohtajaksi ja myöhemmin pääministeriksi elokuussa 1999.

Leningradissa vuonna 1973 syntyneen Igor Rotenbergin isä Arkadi Rotenberg oli vuodesta 1998 Pietarin Judo-Neva-judokerhon johtaja yhdessä Gennadi Timtšenkon (Геннадий Николаевич Тимченко) kanssa Vladimir Putinin ideasta. Kyseisen judokerhon kunniapuheenjohtaja oli tuolloin Vladimir Putin.

Viktor Zolotov tutustui tiettävästi Putiniin Pietarissa 1990-luvulla. Myös hänellä on Putinin tapaan vahva tiedustelupalvelutausta. Pietarin pormestari Anatoli Sobtšak (Анатолий Александрович Собчак) palkkasi Zolotovin henkivartijaksi, jossa tehtävässä hän tutustui apulaispormestari Putiniin.  Putin-Zolotov-parivaljakon yhteisiä harrastuksia olivat nyrkkeily ja judo. Vuonna 1996 Zolotov irtisanottiin kuitenkin turvallisuuspalvelusta, jonka jälkeen hän työskenteli liikemies Roman Tsepovin (Роман Игоревич Цепов) henkivartijana. Tsepov oli myös ollut Zolotovin tapaan Sobtšakin henkivartija ja Putinin läheinen ystävä.

Venäläisessä liike-elämässä ja poliittisessa toiminnassa henkilökohtaiset suhteet ovat siis tärkeitä. Tästä on kuitenkin etenkin täällä Suomessa vedetty se väärä johtopäätös, että Venäjän presidentti voisi solmia vaikuttavan henkikohtaisen suhteen ulkomaan presidenttiin ja että ystävyyssuhteella voitaisiin saada Venäjältä jotain sellaista erityistä kohtelua, joka ei olisikaan Venäjän etujen mukaista. Näin ei ollut Kekkosen kohdalla eikä näin ole Niinistön kohdalla. Suomi kyllä osaa tulkita monia Venäjään liittyviä asioita niin perinpohjaisen väärin sinisilmäisesti ja omalta kannalta parhaalla tavalla.

                                                                                        ****

Jos johonkin valtioon halutaan vaikuttaa vastavoimana tai jopa vihamielisesti, on vaikutettava maan heikkouksiin, ei vahvuuksiin. Venäjän heikkous ei ole esimerkiksi kriisitilanteen poliittinen päätöksentekokyky ja sisäiset ristiriidat vastaavasti kuten länsimaissa. Venäjän heikoin lenkki ei myöskään sotilaallinen kyvykkyys.

Venäjän heikoin lenkki on tällä hetkellä maan oma talous ja talouden toimintamalli. Talouspakotteet ovat hyvä tapa yrittää vaikuttaa Venäjään. Pakotteet on osattava valita oikein, jotta niillä olisi ratkaisevaa vaikuttavuutta päämääriin pääsemiseksi.

On kuitenkin myös muistettava, että etenkin tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjä pääsi omalta kannaltaan onnistuneesti sisään läntiseen talouteen, mistä meille on nyt syntynyt harmia roppakaupalla.

                                                                                        ****

Kerrataanpas hieman kylmän sodan ajan jälkeistä Venäjän ja länsimaiden välisten taloussuhteiden historiaa pohjaksi nykyhetken analysoinnille.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen länsimaat pyrkivät vetämään Venäjän mukaan maailmantalouteen ja maailmantalouden sopimusjärjestelyihin. Kyse oli Venäjän integroimisesta maailmantalouteen, jota kuitenkin länsimaat hallitsivat ja hallitsevat edelleen. Idea oli, että Venäjän integroituessa osaksi monisäikeistä maailmataloutta vaurastuvasta Venäjästä tulisi myös rauhanomainen kumppani eikä voimatoimiin orientoituva epävakauttaja. Venäjälle tyrkytettiin kovasti läntistä talousmallia ja integroitumista läntiseen talouteen.

Ohessa muutamia esimerkkejä, kuinka länsimaat ovat integroineet Venäjää läntisiin sopimusjärjestelyihin.

Euroopan unioni ja Venäjä allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA) jo vuonna 1997. Vastaavia sopimuksia allekirjoitettiin myös muiden Itä-Euroopan maiden kanssa.

2008 järjestetyssä EU-Venäjä-huippukokouksessa päätettiin aloittaa neuvottelut EU:n ja Venäjän uudesta PCA-sopimuksesta, mutta Venäjän Georgiaan elokuussa 2008 tapahtuneen hyökkäyksen johdosta uudistusta ei ole saatu päätökseen eikä vuoden 2014 tapahtumien jälkeen ei tulla saamaankaan. Tämä PCA-prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.

2010-luvun alussa EU ja Venäjä määrittelivät keskinäisen suhteensa jopa strategiseksi kumppanuudeksi. Suomi oli keskeinen tukija EU:n harjoittamalle Venäjä-politiikalle. Venäjän nimittäminen strategiseksi kumppaniksi sopi hyvin Suomen kylmän sodan aikaiseen uudistamattomaan ajattelutapaan. Nyt noiden määritteleminen muisteleminen on hävettävää, mikä osaltaan osoittaa poliittisten määritteiden haavoittuvuutta silloin, kun ne eivät perustu tosiasioille.

18 vuoden neuvottelujen jälkeen Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestön täysivaltaiseksi jäseneksi elokuussa 2012. Jo vuotta myöhemmin Venäjä käynnisti kuitenkin valitusmenettelyn WTO:hon Euroopan unionin polkuhintasäädöksiä vastaan koskien venäläisen kemikaali- ja metalliteollisuuden pääsyä EU-markkinoille. Tämäkin prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.

Venäjä liitettiin viralliseksi kahdeksanneksi jäseneksi johtavien teollisuusmaiden ryhmään vuonna 1998, ja vuonna 2006 Venäjä oli G8-maiden huippukokousisäntä. Venäjän erotettiin Krimin valtauksen jälkeen G8-ryhmästä 24. maaliskuuta 2014. Tämäkin prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja länsimaiden välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.

Myös Naton keskisiä päämääriä oli Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen ja kumppanuuden vahvistaminen. Talousintegraation lisäksi Venäjää haluttiin integroida myös Natoon. Venäjästä tuli Naton kumppanimaa vuonna 1997. Naton ja Venäjän välisen yhteistyön keskeisin foorumi on vuonna 2002 perustettu Nato-Venäjä-neuvosto (NATO-Russia Council, NRC). Tuo neuvosto kokoontuikin säännöllisesti aina kevääseen 2014 saakka, josta alkoi lähes kahden vuoden tauko Ukrainan tapahtumien seurauksena. Tämäkin prosessi kuvaa hyvin Venäjän ja länsimaiden välisten suhteiden kehitystä, mistä lisää myöhemmin.

                                                                                        ****

Jonkin aikaa tämä länsimaiden harjoittama politiikka Venäjän integroimiseksi läntisiin järjestelmiin toimi tuoden myös Venäjälle vaurautta. Integrointi toimi hyvin vain niin kauan, kun siitä oli nettohyötyä Venäjälle. Länsimaiden harjoittama politiikka alkoi kuitenkin haurastua pikku hiljaa asia kerrallaan muutama vuosi pian sen jälkeen, kun Putinin oli tullut valtaan vuonna 2000. Ratkaiseva tekijä oli, kuinka paljon varallisuutta oli valunut Venäjälle Venäjän energiamyynnillä länteen. Kyse oli vaurastumisen lähteestä.

Länsi ei kyennyt alun alkaenkaan vaikuttamaan Venäjän talouteen niin kuin sen olisi pitänyt kyetä vaikuttamaan. Vanhaa romahtanutta suurvaltaa ei olisi pitänyt käsitellä vastaavin periaattein kuin romahtaneesta suurvallasta irtautuneita Itä-Euroopan maita. Vastaavat keinot eivät päteneet Venäjään.

Presidentti Putin kyllä ymmärsi lännen toimintatavat ja päämäärät, mutta hyväksyi ne vain osittain. Tätä vain osittain hyväksymistä lännessä ei oikein hoksattu. Itäisen Euroopan maiden onnistunut integrointi sai länsimaat ajattelemaan, että samanlainen prosessi toimisi myös Venäjällä. Kyse olisi toisaalta sinisilmäisyydestä Venäjää kohtaan ja toisaalta heikosta kyvykkyydestä analysoida Venäjää oikein. 

Putinin aloittaessa ensimmäisen presidenttikautensa vuonna 2000, vuoteen 2008 mennessä Venäjän talous oli kaksinkertaistunut. Venäjän kasvavaa taloutta rahoittivat länsimaat kallistuvan venäläisenergian ostoilla. Venäjälle tulvi rahaa ovista ja ikkunoista. Venäjän energiamyynnillä tapahtunut rikastuminen ja siitä seurannut Venäjän kiitollinen myötämielisyys tulkittiin länsimaissa väärin, kun kyse on Venäjän ja länsimaiden välisistä suhteista.

Putinin toisella kaudella Venäjän poliittinen järjestelmä kuitenkin alkoi muuttua pikkuhiljaa yhä vähemmän moniarvoiseksi ja yhä enemmän ahdasmieliseksi. Venäjän poliittiset suhteet länteen - etenkin Yhdysvaltoihin - alkoivat pikkuhiljaa jäähtyä. Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerien yhteinen Reset-nappulan painalluskaan 6.3.2009 Genevessä ei enää auttanut. Venäjän näkemysten muutosta ei EU:ssa oikein havaittu tai paremminkin ei haluttu havaita. Pusketaan vain vanhaa rataa, joka ei tuota tulosta. Samaa perusvikaa EU:ssa on edelleen Venäjä-suhteissa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjä yhtenäistyi Putinin taakse ja Venäjästä alkoi tulla vähemmän länsi-integroitunut ja vähemmän länsimielinen yhteiskunta. Pientä kitkaa ja suurempaakin kitkaa alkoi esiintyä länsimaiden kanssa yhä enemmän. Tuo kiihtynyt kehityskulku on jo nyt viimeistään helppo jokaisen tunnistaa.

Putinin harjoittama talouspolitiikka oli Putinin harjoittamalle muulle politiikalle päämäärällistä etenkin EU:ssa. Venäjä hyödynsi taitavasti kehittyviä taloudellisia siteitä EU:n kanssa poliittisiin tarkoituksiinsa.

EU on aina ollut Venäjä-politiikassaan Yhdysvaltoja hitaampi ja reaalimaailmasta jäljessä olevampi. EU:ssa energia oli Venäjän tärkein taloudellinen toimintaväline ja toiseksi tärkein ehkä hieman yllättäen öljy- ja maakaasuenergian myynnistä saatujen pääomien vienti takaisin länteen.

Länsi sai tavallaan omia venäläisenergiaan tuhlaamia rahoja takaisin, mutta vain omistaja oli nyt toinen. Venäjän harjoittama kuvio on melko selvä, mutta se ei kuitenkaan ollut alkujaan strateginen vaan laskennallinen. Ukrainassa Venäjä harjoittaa juuri nyt hieman samaa toimintaperiaatetta. Venäjä vie Ukrainaan Itä-Ukrainasta louhittua kivihiiltä, jolla se rahoittaa Itä-Ukrainan sotaa. Ukraina tavallaan ostaa omaa energiaansa Venäjää hyödyttäen ja Itä-Ukrainan sotaa rahoittaen. Kuvio on Venäjälle hyötyisä, mutta Ukrainalle järjetön.

Venäjä on rahoittanut poliittisen vaikutusvallan turvaamiseksi länsijohtajia tuottoisien energiaan liittyvien liikesuhteiden kautta. Euroopassa Venäjä kykeni helposti löytämään useita poliittisia huipputason johtajia, joille lännestä peräisin oleva venäläisraha on kelvannut ilman suurempia tunnontuskia: entinen liittokansleri Gerhard Schröder, entinen pääministeri Paavo Lipponen, entinen pääministeri Esko Aho ja entinen pääministeri Silvio Berlusconi pahimpina esimerkkeinä. Nord Stream -kaasuputkihankkeet ovat kouluesimerkki siitä, miten Venäjä käyttää alkuaan lännen luomia toimintamalleja Venäjää itseään hyödyttävästi.

                                                                                        ****

Ensimmäistä kertaa historiansa aikana 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjä kykeni käyttämään Venäjä-integraatiohuumaisen lännen avustuksella luotua taloudellista valtaa kasvavan poliittisen vaikutusvallan lähteenä länsimaissa. Venäjä kykeni käyttämään ensimmäistä kertaa historiassa päämääriensä ajamiseen taloudellista valtaa, - siis sitä valtaa, mikä on ollut Venäjälle historiassa kestävä heikkouden lähde.

Länsimaiden harjoittamassa länsimaiseen sopimusintegraatioon ja taloudelliseen yhteistyöhön perustuvassa Venäjä-politiikassa meni pieleen se, että nämä kaksi näkemystä eivät olleet Venäjän näkemänä yhteensopivia. Toisaalta Venäjä ei halunnut sitoutua länsimaiden laatimiin sääntöihin perustuvaan integraation äänettömänä yhteistyökumppanina ja toisaalta Venäjällä ei ollut halukkuutta integroida omaa talouttaan niin, että siitä olisi seurannut myös poliittinen riippuvuus länteen.

Se, että EU on Venäjän suurin kauppakumppani ja että Venäjä on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani, ei ole näkynyt ollenkaan Venäjän poliittisessa toiminnassa länsimaita kohtaan. Presidentti Putinin kahdella ensimmäisellä presidenttikaudella Venäjän kykeni hyvin käyttämään hyväkseen länsimaiden sinisilmäisyyttä, jonka perusta oli näkemys, että kaupankäynti yhdistäisi vastaavasti myös poliittisia näkemyksiä.

Lopputuloksena tuo pari vuosikymmentä kestänyt länsimaiden harjoittama Venäjän integroimishanke epäonnistui pahoin. Käyttäisin termiä ”länsimaistaminen”. Länsimaiden pyrkimys integroida Venäjä koki lopullisen haaksirikon keväällä 2014. Tuota haaksirikkoa kaikki eivät vieläkään ole ymmärtäneet EU:ssa. Kehitys kohti kylmän sodan asetelmaa on vain kiihtynyt vuoden 2014 jälkeen.

Venäjä on sekä energiapolitiikallaan että pääomatuonnilla onnistunut saamaan länsimaista talouteen perustuvaa päätäntävaltaa haltuunsa. Joissakin EU-maissa parin vuosikymmenen aikana Venäjän taloudellinen vaikutusvalta on muodostunut hyvin suureksi, kirkkaimpana esimerkkinä Malta ja Kypros, mutta Suomi ja Saksa sekä myös Unkari ja Kreikka eivät jää paljon jälkeen, kun puhutaan Venäjän taloudellisesta vallasta ja sitä kautta syntyvästä poliittisesta vallasta näissä maissa. Venäläispääoma Iso-Britanniassa on oma lukunsa. Venäjän pääomasijoitukset länsimaissa ovat valtavat, mutta niistä ei juurikaan puhuta. Asia on lännelle hieman kiusallinen.

                                                                                        ****

Enää länsimaiden ei ole syytä yrittää integroida Venäjää niin maailmantalouden järjestelyihin, joita länsimaat vielä toistaiseksi hallitsevat enemmän tai vähemmän.

Länsimaiden harjoittaman virheellisen Venäjä-politiikan ikävät tulokset me olemme nähneet vuoden 2014 jälkeen, jolloin Euroopan asiat ovat olleet sangen sekaisin osaltaan Venäjän ansiosta. Noita tuloksia tuskin tarvitsee tähän kirjata, kaikki osaa laatia monikohtaisen luettelon Krimin niemimaan valloituksesta Itämeren turvallisuustilanteen helkkeisen kautta Yhdysvaltain poliittisen päätöksentekojärjestelmän sekoittamiseen.

Kriittisimpänä asiana juuri nyt katson kuitenkin EU:n kyvyttömyyden asettaa Yhdysvaltojen tavoin vaikuttavia talouspakotteita Venäjää vastaan. Pakotteilla ei ole toistaiseksi kyetty ratkaisemaan Itä-Ukrainan tilannetta ja tilanne Ukrainassa on kehittymässä Venäjälle yhä myönteisemmäksi. Jos EU:n Venäjä-politiikka on ollut epäonnistunutta, EU:n Ukraina-politiikka se vasta epäonnistunutta onkin.

EU:n olisi kyettävä uusimaan nopeasti Venäjä-politiikkansa vastaamaan niitä realiteetteja, joita Venäjä on asettanut ja edelleen asettaa.

Vuoden 2014 jälkeen Euroopan unioni on toki pyrkinyt vähentämään haavoittuvuuttaan Venäjän energia-aseen käytöstä, mutta Nord Stream 2 -kaasuputki hanke on hyvä esimerkki, missä Venäjä-politiikassa EU-maat edelleen pyörivät. Toivottavasti nyt Yhdysvaltain asettamat uudet pakotteet osaltaan estävät kaasuputken rakentamista ja herättävät poliitikkoja etenkin Saksassa ja Suomessa.

EU ei ole puuttunut pakotteillaan Venäjän talouden perusteisiin ja niiden vielä hyvissä voimissa olevaan vaikutusvaltaan myös länsimaissa. EU ei ole kyennyt pakotteillaan epäämään Venäjän vaikutusmahdollisuuksia länsimaiden sisäisiin asioihin. Jos ei olla halukkaita käyttämään sotavoimaa, pitää olla valmius käyttää taloutta haluttuihin päämääriin pääsemiseksi.

                                                                                        ****

Kun länsimaat - Yhdysvallat ja EU - asettivat Venäjälle ensimmäisiä pakotteita Krimin valtauksen jälkeen, ei pakotteiden vaikuttavuutta päämäärien toteutumiselle tutkittu riittävästi. Edelleenkään länsimaat eivät ehkä osaa oikein lukea Venäjän taloudellisia ja poliittista toimintamalleja ja -tapoja. Ei ymmärretä, mihin Venäjässä pitäisi vaikuttaa, jos halutaan vaikuttaa. Asioita ratkaisevat Venäjää tuntemattomat. Asioita ei osata mitoittaa oikein.

Pitkää voimassaoloaikaa edellyttävillä pakotteilla on ollut toki vaikuttavuutta, mutta niillä ei ole ollut riittävästi voimaa päämäärien saavuttamiseksi. Pakotteilla ei ollut akuuttia shokkivaikutusta, mitä hyvillä pakotteilla tulisi myös olla. Esimerkiksi ruplan arvon puolittuminen vuodesta 2014 ei ole vaikuttanut Venäjän talouteen ratkaisevasti.

Venäjä löysi tapoja sopeutua länsimaiden asettamiin pakotteisiin. Etenkin Venäjän kansalaisiin vaikuttaviin pakotteisiin Venäjän ollut helppo sopeutua. Jos Venäjään haluaa vaikuttaa pakotteilla, niiden on tehokkaampi vaikuttaa johonkin muuhun kuin kansalaisiin. Kärsimiskyvykkyys ja malttava odottaminen kuuluvat venäläiseen luonteenpiirteeseen. Kaali ei Venäjältä lopu. Vastapakotteilla Venäjä onnistui luomaan kansalleen kuvan, että ne ovat pahat länsimaat, jotka ovat aiheuttaneet Venäjän kansalle kärsimystä.  

                                                                                        ****

Yhdysvaltain nyt huhtikuussa asettamat Venäjän luonnonrikkoisiin kohdistuvat pakotteet ovat sen sijaan vaikuttavia monella tapaa. Pakotteet huomioivat melko hyvin Venäjälle Putinin kaudella muodostuneen talousrakenteen perusolemukset ja toimintatavat.

Putin määritteli oligarkkiliikemiesten toimintamahdollisuuksien ja -tapojen reunaehdot jo ensimmäisellä presidenttikaudella esimerkkinä Mihail Borisovitš Hodorkovski (Михаил Борисович Ходорковский). Hodorkovskista tuli esimerkki, mitä oligarkkiliikemiehelle sallitaan ja mitä ei sallita. Mitä Venäjän valtio ja Putin oligarkkiliikemieheltä edellyttää, mitä sallitaan ja mitä ei sallita. Oligarkkiliikemiehen asemaa hallinnoimaan valtion luonnonrikkauksista peräisin olevaa miljardiomaisuutta ei kuka vain saa Venäjällä. Pitää täyttää ehdot. Niille oligarkeille on käynyt huonosti, jotka eivät ole toimineet Kremlin edellyttämällä tavalla. Boris Berezovski (Борис Абрамович Березовский) on yksi esimerkki.

Näillä oligarkkiliikemiehillä on tietty määritetty rooli Venäjän taloudessa, jonka pohjimmainen päämäärä on pitää maan talous presidentin hallinnassa. Miljardiomaisuuksista huolimatta oligarkkiliikemiehet ovat siis käskyläisiä ilman varallisuuden tuomaa ratkaisevaa poliittista vaikutusvaltaa. Länsimaisia talouden toimintamalleja käytetään siltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa maan talouden pitämisessä Kremlin hallinnassa.

On ymmärrettävä, että Venäjän talousjärjestelmä on autoritäärinen vastaavasti kuin Kiinan, vaikka meille tyrkytetty julkikuva on hieman toinen.

Kun Venäjälle asetetaan pakotteita, on tuo talouden toimintatapa sisäistettävä, jotta pakotteilla olisi vaikutusta päämääriin pääsemiseksi. Yhdysvaltain viimeiset pakotteet vaikuttavat nyt sinne, missä ne alkavat tuottaa tulosta. Toki aikaisemmilakin pakoteillä on ollut vaikutuksia, mutta rajumpia niiden olisi pitänyt olla. Aikaisemmilla pakotteilla ei ollut nopeita shokkivaikutuksia.

Shokkivaikutuksia kuvaa nyt venäläisyhtiöiden arvonmenetykset venäläisyrityksissä, yritysten valtiolta pyytämä avustusrahoitus ja sekä monen yhtiön sulkeutuneet internetsivut.

Kun klikkaatte tässä kirjoituksessa olevia yritysten kotisivuja, joillekin sivuille tulee esimerkiksi ilmoitus ”Техническая проблема. Пожалуйста зайдите позже.”, mikä on vapaasti suomennettuna ”Tekninen ongelma. Tule takaisin myöhemmin.” (esimerkki). Yllättäen nuo ”tekniset ongelmat” joillakin sivuilla alkoivat pian Yhdysvaltain asettamien pakotteiden jälkeen ja kestävät edelleen. Toimiikohan näiden yritysten maksuliikenne mitenkään, kun nettisivut eivät toimi?

                                                                                        ****

Knowingly engaged in facilitating significant transactions” on tuttu yleisluonteinen kirjaus Yhdysvaltain valtiovarainministeriön (OFAC) pakotepäätöksissä, niin myös Venäjää koskevassa uusimmassa pakotepäätöksessä.

Under amended Section 10, it is now mandatory that sanctions be imposed on any foreign person who is determined to have knowingly facilitated a significant transaction for or on behalf of any person subject to U.S. sanctions against Russia, which would include all of those individuals and entities designated on April 6th.

Vapaasti suomennettuna:

Muutetussa 10. pykälässä on nyt ehdottomana määräyksenä seuraamukset kaikille niille ulkomaalaisille, jotka ovat ryhtyneet tietoisesti helpottamaan merkittäviä liiketoimia sellaisen henkilön puolesta, joka on nimetty Yhdysvaltain Venäjän vastaisten pakoteiden listalle henkilönä tai tahona 6. huhtikuuta.

Tuo on kovaa tekstiä. Länsimaisen toimijan niin henkilönä tai yrityksenä on siis parempi olla missään tekemisissä sellaisen henkilön tai sellaisen venäläisyrityksen kanssa, jotka on nimetty Yhdysvaltain pakotelistalle. Jatkossa esimerkiksi Suomen entisten pääministerien Esko Ahon tai Paavo Lipposen olisi syytä olla toimimatta sellaisessa venäläisorganisaatioissa, jotka koskevat vaikka Gazpromia tai Sperbankia pakotelistahenkilön kautta.

Erityisen hankalaa tekemättä oleminen on Esko Aholle, joka toimii valtiollisen Sperbankin hallituksessa ja on samalla asemansa perusteella sellainen päättävä taho, joka tulee Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi, jos pankki suorittaa liiketoiminnallisia päätöksiä koskien vaikkapa Surgutneftegazin ja Gazpromin liiketoimia, joissa pakotelistan henkilöitä on omistajina.

Kun edellä oleva Yhdysvaltain pakotekirjaus estää paitsi liiketoiminnan harjoittamisen pakotelistalla olevien kanssa, niin se estää myös esimerkiksi Clearstreamin tai Euroclearin pakotelistalla olevien arvopaperikaupat ja arvopaperivälittämisen. Tarkoituksena on katkaista venäläisten pakotelistalla olevien osallistumista maailmantalouteen.

Monet pakotelistalla olevat venäläisyritykset ovat länsimaissa julkisesti noteerattuja yrityksiä. Pakotelistalla olevat oligarkkiliikemiehet ovat pyrkineet yhtiöiden julkisella noteeraamisella suojelemaan yrityksiä toisaalta länsimaisilta seuraamuksilta kuin myös toisaalta tavallaan Venäjän valtiolta, kun yrityksellä olisi myös länsimaisia omistajia.

Nämä julkisesti noteeratut venäläisyritykset eivät ole enää turvallisia sijoituskohteita länsimaisille sijoituksille pakotteiden johdosta. Eivätkä nämä yritykset ole koskaan olleetkaan turvallisia sijoituskohteita, jos venäläisten liikemiesoligarkkien omistusosuus yhtiöissä on ollut yli puolet tai muutoin todellinen päätäntävalta on ollut yrityksessä venäläisillä.

Monessa venäläisyhtiössä nyt pakotelistalla olevien venäläisoligarkkien yhteisomistus on yli puolet, mihin lieneekin pyritty, kun Yhdysvallat on nimennyt pakotelistan henkilöitä. Nyt julkisesti noteeratun Rusalin pörssiarvosta on vajaassa kolmessa viikossa hävinnyt 70 prosenttia, mikä on hyvä osoitus pakotteiden vaikuttavuudesta julkisesti noteeratuissa venäläisyhtiöissä.

Pakotelista valinnat on tehty myös niin, että ne ovat lisäävät yleistä epävarmuutta venäläisyrityksistä ja siitä, mitä on vielä tuleman. Kukaan ei tiedä, mitkä ovat Venäjän talouteen ja venäläisiin yrityksiin vaikuttavat seuraavat pakotekohteet. Uusimmat pakotteet ovat jo synnyttäneet Venäjän talouteen epävarmuutta. Venäjällä on ikään kuin uusi systeemiriski: odotukset Yhdysvaltojen tulevista pakotteista ovat nyt yhtä tärkeitä kuin öljyn hinta talousnäkymien arvioimiseksi.

Yhdysvallat näyttää olevan 6.4.2018 julkaistuilla talouspakotteilla valmis hyväksymään ne kustannukset, joita pakotteet aiheuttavat myös Yhdysvaltain taloudelle. Tämä on uusi piirre Yhdysvaltain pakotepolitiikassa. Uudet pakotteet ovat jo synnyttäneet häiriöitä alumiinimarkkinoille. Alumiini on kallistunut. Yhdysvaltain sijoittajainstituutiot ovat velvollisia luopumaan omistuksistaan pakotelistan alaisissa venäläisyrityksissä. Pakotteilla osaltaan supistetaan mahdollisuuksia venäläispääoman virtaamiselle takaisin länteen venäläisomistuksina.

Nyt pakotelistan venäläisyritykset ovat nyt ikään kuin hylkiöitä länsimaissa. Näillä yrityksillä on negatiivinen leima. Toimintaa näiden yritysten kanssa pyritään välttämään oman maineen säilyttämiseksi. Ei ole hyvä joutua hankauksiin Yhdysvaltojen kanssa, kun Yhdysvalloilla on kuitenkin edelleen ratkaiseva voima maailmantaloudessa.

EU:n olisi osaltaan syytä miettiä uusia pakoteratkaisua Yhdysvaltain esimerkin pohjalta. Pakotteiden tulisi vaikuttaa niiden venäläisyritysten toimintaan, jotka ovat Kremlin hallinnassa ja joiden kautta rahaa virtaa länsimaista Venäjälle ja takaisin Venäjältä länsimaihin venäläissijoituksina.

Entisen pääministerin Esko Ahon olisi syytä erota Sperbankin hallituksesta ennen kuin siitä tulee Suomen maineelle vielä suurempia ongelmia.

Entisen pääministerin Paavo Lipposen olisi syytä olla konsultoimatta Gazpromia ennen kuin siitä tulee Suomen maineelle vielä suurempia ongelmia.

Norilski nikel -kaivosyhtiön Harjavallan tehtaan kanssa asioivien on syytä huomioida, että yhtiön suuromistaja Oleg Deripaska on Yhdysvaltain pakotelistalla. Sen sijaan yhtiön suuromistaja Vladimir Olegovitš Potanin (Владимир Олегович Потанин) ei ole pakotteiden piirissä.

                                                                                        ****

Lukuvinkki: Russian-Ukrainian relations, The farewell that wasn’t, Suomen ulkopolittiinen instituutti, Briefing Paper 235, maaliskuu 2018, Arkady Moshes ja Ryhor Nizhnikau (FIIA, BP 235)

]]>
24 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254480-uusimmat-venajan-vastaiset-talouspakotteet-ovat-tuottaneet-jo-hyvaa-tulosta#comments Raha Euroopan unioni Nato Turpo Venäjän talouspakotteet Venäjän uhka Fri, 27 Apr 2018 06:57:13 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254480-uusimmat-venajan-vastaiset-talouspakotteet-ovat-tuottaneet-jo-hyvaa-tulosta
Muuttuuko EU:n suunta Valéry Giscard d'Estaingin toivomalla tavalla? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253590-muuttuuko-eun-suunta-valery-giscard-destaingin-toivomalla-tavalla <p>Nyt kuuluu EU:n kehittämisen suunnasta uusia tuulahduksia jopa perustajajäsenmaan Ranskan suunnalta. Ei suinkaan nykyisen presidentin Macronin ulostulona vaan 92-luvulla maan presidenttinä olleen&nbsp;<strong>Valéry Giscard d&#39;Estaingin</strong>.</p><p><strong>Valéry Giscard d&#39;Estaing</strong> haluaa vielä muuttaa unionin suuntaa nykyisestä kansallisvaltioiden päätösvallan suuntaan ja vähentää komission päätösvaltaa sekä komissaarien määrää. Hänen ehdotuksensa pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen hetkellä Kiina ei ollut yhtä tärkeä kuin nykyään sekä Yhdysvalloilla oli tiivis yhteys kauppapolitiikassa Euroopan maihin. Tänään kaikki tämä asetelma on muuttunut. Maailma on muuttunut, mutta Eurooppa ei ole mennyt eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Hän jatkaa vielä unionin tilan olevan &rdquo;syvällinen sekaannus&rdquo;, sillä se on heikko, byrokraattinen ja perinteiset menetelmät ovat sekavia eivätkä tuota enää tyydyttäviä ja innotaviisia tuloksia.</p><p>Kuinka oikeassa onkaan Valéry Giscard d&#39;Estaing. Unionia on monilla toimillaan viety härkäpäisesti tiiviimpään liittovaltion suuntaan ja viety monilla toimilla maiden omaa päätösvaltaa oleellisilta osin pois komission suuntaan. Tämä ei ole oikea suunta unionin kehittämiseksi Valéry Giscard d&#39;Estaingin mielestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On viimeinen tilaisuus luoda uusin suunta Euroopalle Giscardin mukaan.</strong> Se vaatii uudelleen käynnistämisen hankkeen, johon kuuluvat 12 eurooppalaista maata; Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg sekä Espanja, Portugali, Irlanti, Itävalta, Suomi ja Puola.</p><p>Giscard hahmottaa vaatimuksen erityisten instituutioiden perustamista; yhteläisen talousarvion ja verojärjestelmän ilman perussopimuksen muuttamista. Verojärjestelmässä kyse olisi vain nykyisen korvaamisesta uudella yksinkertaisemmalla ja ymmärrettävämmällä verojärjestelmällä.</p><p>Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt ja saa mennä hyvin monimutkaisena ja velkaannuttavana. Giscardin mukaan maahanmuuttopolitiikka on EU:n suurin uhka liittyen väestön kasvuun maailmassa. Maahanmuuttajien määrä tullee kasvamaan, mutta Euroopan vastaanottokyky on hänen mukaansa saavuttanut vastaanottokykyrajan.</p><p>&nbsp;</p><p>Giscardin ehdottama suunnitelma on varsin mielenkiintoinen monestakin syystä. Ensinnäkin kiinnittää huomiota ettei Ruotsi eikä Tanska kuulu tuohon 12 maan joukkioon. Miksiköhän? Onko euro syynä?&nbsp; Sitten voikin kysyä Suomen sijoittumista yksin Pohjoismaana tuohon joukkoon. Onko se enää viisasta, kun meillä on jokseenkin tiivis yhteistyö Pohjoismaiden kesken? Haluammeko eristäytyä läntisistä naapurimaistamme?</p><p>Mielenkiintoista on tuossa suunnitelmassa se, että Puola on mukana kuvioissa, vaikka maata on kovakouraisesti kritisoitu komission suunnalta. Puolan rahayksikkö ei ole euro vaan zloty, joten tuossa valossa joutuu Ruotsin ja Tanskan asema outoon valoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä Giscardin mukaan Bryssel on kahminut toimivaltuuksia jäsenmailta itselleen liikaa. Tämä on johtanut eurooppalaisen järjestelmän vääristymiseen ja on jo johtanut unionia epäsuotuisaan suuntaan. EU on luonut itselleen liian kunnianhimoiset tavoitteet ja tehnyt itsestään &rdquo;Euroopan hallituksen&rdquo; jota se ei ole, sillä tällä hetkellä Euroopalla ei ole hallitusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Giscardin ottamista kannanotoista unionin kehittämiseksi aivan toiseen suuntaan kuin mihin sitä on viety, voi ryhtyä pohtimaan mitä tapahtuisi noiden hänen suunnitelmiensa jälkeen, jos ne toteutettaisiin sellaisenaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähde;</p><p><a href="https://www.politico.eu/article/valery-giscard-destaing-toward-a-smaller-europe/">https://www.politico.eu/article/valery-giscard-destaing-toward-a-smaller-europe/</a></p><p><a href="http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif" title="http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif">http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kuuluu EU:n kehittämisen suunnasta uusia tuulahduksia jopa perustajajäsenmaan Ranskan suunnalta. Ei suinkaan nykyisen presidentin Macronin ulostulona vaan 92-luvulla maan presidenttinä olleen Valéry Giscard d'Estaingin.

Valéry Giscard d'Estaing haluaa vielä muuttaa unionin suuntaa nykyisestä kansallisvaltioiden päätösvallan suuntaan ja vähentää komission päätösvaltaa sekä komissaarien määrää. Hänen ehdotuksensa pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen hetkellä Kiina ei ollut yhtä tärkeä kuin nykyään sekä Yhdysvalloilla oli tiivis yhteys kauppapolitiikassa Euroopan maihin. Tänään kaikki tämä asetelma on muuttunut. Maailma on muuttunut, mutta Eurooppa ei ole mennyt eteenpäin.

 

Hän jatkaa vielä unionin tilan olevan ”syvällinen sekaannus”, sillä se on heikko, byrokraattinen ja perinteiset menetelmät ovat sekavia eivätkä tuota enää tyydyttäviä ja innotaviisia tuloksia.

Kuinka oikeassa onkaan Valéry Giscard d'Estaing. Unionia on monilla toimillaan viety härkäpäisesti tiiviimpään liittovaltion suuntaan ja viety monilla toimilla maiden omaa päätösvaltaa oleellisilta osin pois komission suuntaan. Tämä ei ole oikea suunta unionin kehittämiseksi Valéry Giscard d'Estaingin mielestä.

 

On viimeinen tilaisuus luoda uusin suunta Euroopalle Giscardin mukaan. Se vaatii uudelleen käynnistämisen hankkeen, johon kuuluvat 12 eurooppalaista maata; Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg sekä Espanja, Portugali, Irlanti, Itävalta, Suomi ja Puola.

Giscard hahmottaa vaatimuksen erityisten instituutioiden perustamista; yhteläisen talousarvion ja verojärjestelmän ilman perussopimuksen muuttamista. Verojärjestelmässä kyse olisi vain nykyisen korvaamisesta uudella yksinkertaisemmalla ja ymmärrettävämmällä verojärjestelmällä.

Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt ja saa mennä hyvin monimutkaisena ja velkaannuttavana. Giscardin mukaan maahanmuuttopolitiikka on EU:n suurin uhka liittyen väestön kasvuun maailmassa. Maahanmuuttajien määrä tullee kasvamaan, mutta Euroopan vastaanottokyky on hänen mukaansa saavuttanut vastaanottokykyrajan.

 

Giscardin ehdottama suunnitelma on varsin mielenkiintoinen monestakin syystä. Ensinnäkin kiinnittää huomiota ettei Ruotsi eikä Tanska kuulu tuohon 12 maan joukkioon. Miksiköhän? Onko euro syynä?  Sitten voikin kysyä Suomen sijoittumista yksin Pohjoismaana tuohon joukkoon. Onko se enää viisasta, kun meillä on jokseenkin tiivis yhteistyö Pohjoismaiden kesken? Haluammeko eristäytyä läntisistä naapurimaistamme?

Mielenkiintoista on tuossa suunnitelmassa se, että Puola on mukana kuvioissa, vaikka maata on kovakouraisesti kritisoitu komission suunnalta. Puolan rahayksikkö ei ole euro vaan zloty, joten tuossa valossa joutuu Ruotsin ja Tanskan asema outoon valoon.

 

Vielä Giscardin mukaan Bryssel on kahminut toimivaltuuksia jäsenmailta itselleen liikaa. Tämä on johtanut eurooppalaisen järjestelmän vääristymiseen ja on jo johtanut unionia epäsuotuisaan suuntaan. EU on luonut itselleen liian kunnianhimoiset tavoitteet ja tehnyt itsestään ”Euroopan hallituksen” jota se ei ole, sillä tällä hetkellä Euroopalla ei ole hallitusta.

 

Giscardin ottamista kannanotoista unionin kehittämiseksi aivan toiseen suuntaan kuin mihin sitä on viety, voi ryhtyä pohtimaan mitä tapahtuisi noiden hänen suunnitelmiensa jälkeen, jos ne toteutettaisiin sellaisenaan.

 

Lähde;

https://www.politico.eu/article/valery-giscard-destaing-toward-a-smaller-europe/

http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif

 

]]>
10 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253590-muuttuuko-eun-suunta-valery-giscard-destaingin-toivomalla-tavalla#comments Angela Merkel Emmanuel Macron Euroopan unioni Ranska Tue, 10 Apr 2018 08:58:07 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253590-muuttuuko-eun-suunta-valery-giscard-destaingin-toivomalla-tavalla
Kansalliskielistä meininkiä http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253497-kansalliskielista-meininkia <p>Useimmat tajunnevat, että kansallisvaltioiden aika on ohi. Parempaa järjestelmää ei vain ole keksitty, väitetään. Poliitikon on pakko sanoa peräkkäisissä lauseissa: &quot;Tietenkin vastustamme veroparatiiseja&quot; ja &quot;Emme tietenkään hyväksy yleiseurooppalaista verotusoikeutta&quot;.</p><p>Itseäni en ole koskaan tuntenut kovin suomalaiseksi, pirkanmaalaiseksi ja eurooppalaiseksi kylläkin. Kiven, Sillanpään, Viidan ja Linnan kielen tiedän kyllä omakseni. Hämeen kielen siis.</p><p>Svean, Götan ja Taalainmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Kustaa III kävi Tammerkosken rannalla katsomassa Euroopan parhaalle kaupungille paikan. Kaupunkimme perustaja oli Preussin Fredrik Suuren sisarenpoika ja Venäjän Katariina Suuren serkku. Näin kansallisia ovat juuremme.</p><p>Ei kaupungista kummempaa kasvanut ennen kuin Skotlannista tuli Finlayson panemaan vauhtia. Kaupungin perustaja oli silloin jo murhattu, mutta hänen paras kaverinsa Armfelt oli vaihtanut pääkaupunkia Tukholmasta Pietariin, eivätkä tavalliset tamperelaiset juuri muutosta havainneet.</p><p>Kansallisvaltioiden systeemi on perustettu moneen kertaan: Westphalenin rauhassa 1648; Wienin kongressissa 1815; ensimmäisen maailmansodan rauhassa ja Kansainliitossa; toisen maailmansodan rauhassa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Ei siitä ole oikein mitään tullut, kun suurvalloilla on veto-oikeus.</p><p>Periaatteessa moderniin maailmaan sopivin systeemi olisi Euroopan unioni. Jos se olisi demokraattinen, eli jos sillä olisi europarlamentille vastuullinen hallitus. Jos se olisi alueiden Euroopan liittovaltio.</p><p>Vastatkaa realistisesti kysymykseen: huolehtiiko eurooppalaisten edusta parhaiten 1. Xin Kiina 2. Putinin Venäjä 3. Trumpin Yhdysvallat 4. Jokin muu, mikä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useimmat tajunnevat, että kansallisvaltioiden aika on ohi. Parempaa järjestelmää ei vain ole keksitty, väitetään. Poliitikon on pakko sanoa peräkkäisissä lauseissa: "Tietenkin vastustamme veroparatiiseja" ja "Emme tietenkään hyväksy yleiseurooppalaista verotusoikeutta".

Itseäni en ole koskaan tuntenut kovin suomalaiseksi, pirkanmaalaiseksi ja eurooppalaiseksi kylläkin. Kiven, Sillanpään, Viidan ja Linnan kielen tiedän kyllä omakseni. Hämeen kielen siis.

Svean, Götan ja Taalainmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Kustaa III kävi Tammerkosken rannalla katsomassa Euroopan parhaalle kaupungille paikan. Kaupunkimme perustaja oli Preussin Fredrik Suuren sisarenpoika ja Venäjän Katariina Suuren serkku. Näin kansallisia ovat juuremme.

Ei kaupungista kummempaa kasvanut ennen kuin Skotlannista tuli Finlayson panemaan vauhtia. Kaupungin perustaja oli silloin jo murhattu, mutta hänen paras kaverinsa Armfelt oli vaihtanut pääkaupunkia Tukholmasta Pietariin, eivätkä tavalliset tamperelaiset juuri muutosta havainneet.

Kansallisvaltioiden systeemi on perustettu moneen kertaan: Westphalenin rauhassa 1648; Wienin kongressissa 1815; ensimmäisen maailmansodan rauhassa ja Kansainliitossa; toisen maailmansodan rauhassa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Ei siitä ole oikein mitään tullut, kun suurvalloilla on veto-oikeus.

Periaatteessa moderniin maailmaan sopivin systeemi olisi Euroopan unioni. Jos se olisi demokraattinen, eli jos sillä olisi europarlamentille vastuullinen hallitus. Jos se olisi alueiden Euroopan liittovaltio.

Vastatkaa realistisesti kysymykseen: huolehtiiko eurooppalaisten edusta parhaiten 1. Xin Kiina 2. Putinin Venäjä 3. Trumpin Yhdysvallat 4. Jokin muu, mikä?

]]>
54 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253497-kansalliskielista-meininkia#comments Agricolan päivä Euroopan unioni Suurvallat Tampere Sun, 08 Apr 2018 08:15:58 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253497-kansalliskielista-meininkia
Eurovaalit voisi järjestää paremminkin http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253313-eurovaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin <p>Kirjoitin taannoin siitä, <a href="http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242311-vaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin">kuinka vaalit voisi järjestää paremminkin Suomessa</a>, ja silloin ohitin eurovaalit ajatellen paneutuvani asiaan pidemmin kunhan kerkeän, ja nyt on se aika.&nbsp;<br /><br />Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesällä 2019, ja jollei merkittäviä muutoksia tapahdu, ne toteutetaan kuten edellisetkin vuonna 2014. Eurovaaleissa kansalliset puolueet asettavat ehdokkaat vaaleihin omien puolueidensa sisältä, ja kansallinen puolue kuuluu johonkin europarlamentin kahdestatoista* puolueesta. Vaaleissa on jaossa 751** paikkaa jotka on jyvitetty valtioille asukasmäärien suhteessa ja pienille maille on annettu bonuspaikkoja niiden painoarvon kasvattamiseksi. Europarlamentissa kuitenkin kukin edustaja edustaa omaa europuoluettaan, ei kansallisvaltiotaan tai kansallista puoluettaan.&nbsp;<br /><br />Kukin maa päättää itsenäisesti millä vaalitavalla maa lähettää edustajansa europarlamenttiin. Suomessa vaaleissa valitaan 13 meppiä ja vaalit toimitetaan yhtenä vaalipiirinä d&#39;Hondtin menetelmällä, aivan kuten kansallisissa vaaleissakin. Tämä ei kuitenkaan ole paras tapa.<br /><br />Kansallisten härdellien sijaan vaalit tulisi toimittaa kaikkialla EUssa <a href="http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242311-vaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin">jo aikaisemmin mainostamallani siirtoäänivaalitavalla</a>, niin että europuolueet, kansallisten puolueiden sijaan, asettavat ehdokkaat vaaleihin, koko EUn toimiessa yhtenä vaalipiirinä. Tällöin kouvolalainen kansalainen voisi äänestää klatovylaista ehdokasta, jos kokee tämän itselleen sopivimmaksi ehdokkaaksi, ja kaikkien kansalaisten äänillä on sama painoarvo &quot;yksi ihminen - yksi ääni&quot; -periaatteen mukaisesti.&nbsp;<br /><br />Tämä toisi europuolueet lähemmäksi äänestäjiä, jolloin kiinnostus ottaa selvää niistä, niiden eroista ja keskeisistä kysymyksistä kasvaisi. Lisäksi päästäisiin eroon, toivottavasti, edustajien kotiinpäin vetämisestä ja siltarummuista. Jos se tarpeelliseksi nähtäisiin, mikä lienee valitettava totuus, voitaisiin kullekin jäsenmaalle jyvittää yksi tai kaksi &quot;varmaa paikkaa&quot;, niin että 1-2 kustakin maasta eniten ääniä saaneet kansalaiset pääsisivät varmuudella parmamenttiin, ohittaen suositummat ehdokkaat.<br /><br /><br /><br /><br />*Kahdestatoista europuolueesta vain kahdeksalla on edustajia europarlamentissa.<br /><br />**751 on alkuluku, joten kaikkien edustajien ollessa paikalla äänestystulos ei voi mennä tasan, jos kaikki myös äänestävät, metapoliittisena kuriositeettina se on erittäin tyyydyttävää, ja kaikkien päättävien elinten jäsenmäärien tulisikin aina olla alkulukuja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin taannoin siitä, kuinka vaalit voisi järjestää paremminkin Suomessa, ja silloin ohitin eurovaalit ajatellen paneutuvani asiaan pidemmin kunhan kerkeän, ja nyt on se aika. 

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesällä 2019, ja jollei merkittäviä muutoksia tapahdu, ne toteutetaan kuten edellisetkin vuonna 2014. Eurovaaleissa kansalliset puolueet asettavat ehdokkaat vaaleihin omien puolueidensa sisältä, ja kansallinen puolue kuuluu johonkin europarlamentin kahdestatoista* puolueesta. Vaaleissa on jaossa 751** paikkaa jotka on jyvitetty valtioille asukasmäärien suhteessa ja pienille maille on annettu bonuspaikkoja niiden painoarvon kasvattamiseksi. Europarlamentissa kuitenkin kukin edustaja edustaa omaa europuoluettaan, ei kansallisvaltiotaan tai kansallista puoluettaan. 

Kukin maa päättää itsenäisesti millä vaalitavalla maa lähettää edustajansa europarlamenttiin. Suomessa vaaleissa valitaan 13 meppiä ja vaalit toimitetaan yhtenä vaalipiirinä d'Hondtin menetelmällä, aivan kuten kansallisissa vaaleissakin. Tämä ei kuitenkaan ole paras tapa.

Kansallisten härdellien sijaan vaalit tulisi toimittaa kaikkialla EUssa jo aikaisemmin mainostamallani siirtoäänivaalitavalla, niin että europuolueet, kansallisten puolueiden sijaan, asettavat ehdokkaat vaaleihin, koko EUn toimiessa yhtenä vaalipiirinä. Tällöin kouvolalainen kansalainen voisi äänestää klatovylaista ehdokasta, jos kokee tämän itselleen sopivimmaksi ehdokkaaksi, ja kaikkien kansalaisten äänillä on sama painoarvo "yksi ihminen - yksi ääni" -periaatteen mukaisesti. 

Tämä toisi europuolueet lähemmäksi äänestäjiä, jolloin kiinnostus ottaa selvää niistä, niiden eroista ja keskeisistä kysymyksistä kasvaisi. Lisäksi päästäisiin eroon, toivottavasti, edustajien kotiinpäin vetämisestä ja siltarummuista. Jos se tarpeelliseksi nähtäisiin, mikä lienee valitettava totuus, voitaisiin kullekin jäsenmaalle jyvittää yksi tai kaksi "varmaa paikkaa", niin että 1-2 kustakin maasta eniten ääniä saaneet kansalaiset pääsisivät varmuudella parmamenttiin, ohittaen suositummat ehdokkaat.




*Kahdestatoista europuolueesta vain kahdeksalla on edustajia europarlamentissa.

**751 on alkuluku, joten kaikkien edustajien ollessa paikalla äänestystulos ei voi mennä tasan, jos kaikki myös äänestävät, metapoliittisena kuriositeettina se on erittäin tyyydyttävää, ja kaikkien päättävien elinten jäsenmäärien tulisikin aina olla alkulukuja.

]]>
0 http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253313-eurovaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin#comments EU Eurooppa Euroopa Euroopan parlamentti Euroopan unioni Vaalit Wed, 04 Apr 2018 15:19:07 +0000 Ville Kivinen http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253313-eurovaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin
EU-maiden pienituloisuusasteet http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253293-eu-maiden-pienituloisuusasteet <p>Koska Suomessa kertoillaan, että <a href="http://findikaattori.fi/fi/103">yli 10% on pienituloisia</a>, niin ajattelin vertailla koko Euroopan Unionin tasolla, jotta luvut olisivat jotenkin vertailukelpoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurostatilta nyysin <a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=ilc_di01&amp;lang=en">2016 vuoden tulonjakolukuja</a>. Sitten toiselta <a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=ilc_di04&amp;lang=en">Eurostatin sivulta</a> löytyi luku, että EU:n mediaanitulot kotitaloutta kohti vuonna 2016 olivat 16561 euroa. Siitä sitten lyhyellä matematiikalla 60% pienituloisuusraja on 9936,6 euroa.</p><p>Sitten pääsinkin laskeskelemaan, että kuinka moni desiili ja tai prosentti jäi tuon pienituloisuusrajan alapuolelle.</p><p>Minulla ei ollut sen tarkempia tietoja mitä Eurostat nyt tarjosi tavan talliaisille, joten siksi nuo prosentit ovat noin lavealla haarukalla. Ensimmäisestä 5% löytyi tietoa, sekä sen jälkeen seuraavista desiileistä, kymmenprosenteista. Käytin vielä ostovoimakorjattuja lukuja, etteivät joidenkin Suomen ja Ruotsin tapaisten kalliiden maiden pienituloiset näyttäisi entistä vähälukuisemmilta ja halpojen maiden kaikki asukkaat pienituloisilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei niinkään yllättäen ykköseksi nousi Luxemburg, jossa 4% jäi pienituloisuusrajan alapuolelle. Suomi pääsi mukaan seuraavaksi parhaiden joukkoon, jossa pienituloisia on 5-10%. Hännänhuipuksi jäi Romania, jossa 90% alittaa EU-tasoisen pienituloisuusrajan.</p> Koska Suomessa kertoillaan, että yli 10% on pienituloisia, niin ajattelin vertailla koko Euroopan Unionin tasolla, jotta luvut olisivat jotenkin vertailukelpoisia.

 

Eurostatilta nyysin 2016 vuoden tulonjakolukuja. Sitten toiselta Eurostatin sivulta löytyi luku, että EU:n mediaanitulot kotitaloutta kohti vuonna 2016 olivat 16561 euroa. Siitä sitten lyhyellä matematiikalla 60% pienituloisuusraja on 9936,6 euroa.

Sitten pääsinkin laskeskelemaan, että kuinka moni desiili ja tai prosentti jäi tuon pienituloisuusrajan alapuolelle.

Minulla ei ollut sen tarkempia tietoja mitä Eurostat nyt tarjosi tavan talliaisille, joten siksi nuo prosentit ovat noin lavealla haarukalla. Ensimmäisestä 5% löytyi tietoa, sekä sen jälkeen seuraavista desiileistä, kymmenprosenteista. Käytin vielä ostovoimakorjattuja lukuja, etteivät joidenkin Suomen ja Ruotsin tapaisten kalliiden maiden pienituloiset näyttäisi entistä vähälukuisemmilta ja halpojen maiden kaikki asukkaat pienituloisilta.

 

Ei niinkään yllättäen ykköseksi nousi Luxemburg, jossa 4% jäi pienituloisuusrajan alapuolelle. Suomi pääsi mukaan seuraavaksi parhaiden joukkoon, jossa pienituloisia on 5-10%. Hännänhuipuksi jäi Romania, jossa 90% alittaa EU-tasoisen pienituloisuusrajan.

]]>
38 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253293-eu-maiden-pienituloisuusasteet#comments Kotimaa Euroopan unioni Pienituloisuus Pienituloisuusaste Wed, 04 Apr 2018 05:32:00 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253293-eu-maiden-pienituloisuusasteet
EU on jo liittovaltio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio <p>Euroopan unioni on liittovaltio.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä <em>liittovaltio</em> tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash; EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.</p><p>&ndash; EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.</p><p>&ndash; EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.</p><p>&ndash; Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.</p><p>&ndash; Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.</p><p>&ndash; Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.</p><p>&ndash; Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.</p><p>&ndash; Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.</p><p>&ndash; Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.</p><p>&ndash; Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.</p><p>&nbsp;</p><p>Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen &ndash; joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille &ndash; myötä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015&ndash;2018:</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash; Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.</p><p>&ndash; EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).</p><p>&ndash; EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.</p><p>&ndash; EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.</p><p>&ndash; Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.</p><p>&ndash; Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.</p><p>&ndash; Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.</p><p>&ndash; Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.</p><p>&ndash; EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (<em>President of the European Council</em>) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.</p><p>&ndash; Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan &quot;oikeusvaltion turvaamiseksi&quot;. Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on liittovaltio.

 

Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.

 

Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä liittovaltio tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.

 

– EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.

– EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.

– EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.

– Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.

– Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.

– Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.

– Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.

– Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.

– Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.

– Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.

 

Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen – joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille – myötä.

 

Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta

 

Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015–2018:

 

– Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.

– EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).

– EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.

– EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.

– Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.

– Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.

– Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.

– Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.

– EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (President of the European Council) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.

– Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan "oikeusvaltion turvaamiseksi". Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.

]]>
18 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio#comments EU-liittovaltio Euroopan unioni Kansallinen lainsäädäntö Liittovaltio Wed, 28 Mar 2018 06:18:06 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio